Keskusta ja kokoomus vääntävät nyt siitä, kumpi kaatoi soten – Häkkänen keskustan maakunnista: ”En jää kaipaamaan”

Julkaistu:

Häkkäsen mukaan soten ”viimeinen niitti” olivat keskustan ajamat maakuntien lisätehtävät, Saarikon mukaan kokoomuksen valinnanvapaus.
Keskusta ja kokoomus ajoivat härkäpäisesti hallituksen sote- ja maakuntauudistusta yhdessä läpi vuosikausia. Uudistuksen tie on ollut kivikkoinen, ja perustuslakivaliokunta on toistuvasti palauttanut sen osasia hallituksen uuteen valmisteluun.

Viime perjantaina lopulta tunnustettiin, ettei uudistusta saada läpi tällä vaalikaudella.

Yhdessä yössä puolueet vetäytyivät omiin leireihinsä hakemaan syitä uudistuksen kariutumiselle.

Kokoomuksen mukaan uudistuksen ajoi nurkkaan maakuntien tehtäviä koskevat ”isot ongelmat”, keskustan mukaan kokoomuksen kunnianhimo valinnanvapauden kanssa.

Yhdestä asiasta tunnutaan kuitenkin olevan samaa mieltä. Paketti oli liian suuri toteutettavaksi yhdellä vaalikaudella.


Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) myöntää, että hallituksen perjantaina kaatunut sote- ja maakuntauudistus olisi kannattanut toteuttaa ”pala kerrallaan ja jäsennellymmin”.

Jälkikäteen ajateltuna olisi Häkkäsen mielestä pitänyt keskittyä pelkkään soteen, ja jättää keskustan maakuntahallinnon lisätehtävät pois kokonaisuudesta. Suoraan sanottuna hän ei nähnyt keskustan ajamalle maakuntahallinnon uudistukselle juurikaan tarvetta.

– En jää kaipaamaan. Se ei ole suuri menetys.

– Eihän kokoomus ole missään vaiheessa ollut innostunut näistä maakuntahallinnon lisätehtävistä, me olemme halunneet tehdä vain sote-uudistuksen, Häkkänen myöntää.

Kaikkiaan hallitus olisi Häkkäsen mukaan voinut tehdä huolellisempaa valmistelua.

– Totta kai niissä olisi pitänyt olla ehkä paremmin valmisteltuna esitykset. Mutta tällaista uudistusta ei ole aiemmin tehty, eikä ole myöskään perustuslakivaliokunnan käytäntöjä, Häkkänen sanoo.

Lopulta uudistuksen ajoivat hänen mukaan nurkkaan keskustan ajamat maakuntien lisätehtäviä koskevat ”isot ongelmat”, jotka olisivat vaatineet hallituksen täydentävän esityksen.

– Käytännössä silloin se oli selvää, että tähän olisi vaadittu kuukauden parin lisäaika ainakin.


Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) iloitsee avoimesti siitä, ettei keskustan maakuntauudistus nyt toteudu.

– Maakuntauudistusta ei tule, ja se on iloinen asia, sillä tässä vajaan 6 miljoonan asukkaan Suomessa ei tarvita erillistä maakuntahallinnon porrasta valtion ja kuntien väliin, Zyskowicz sanoo.

Zyskowiczin mukaan maakuntauudistus on ollut kokoomukselle vieras koko ajan.

Vuonna 2015 pääministeri Juha Sipilä (kesk) uhkasi, että jos hallituspuolueiden välille syntyneitä sote-uudistusta koskevia erimielisyyksiä ei saada ratkottua, kävelisi hän presidentin luokse ja jättäisi hallituksen eropyynnön.

Näin ei käynyt, vaan keskusta ja kokoomus tekivät kuuluisan sopimuksensa, joissa kokoomus sai valinnanvapauden ja keskusta maakuntansa.

– Kuinka järkevää tätä oli sitten ajaa, niin olimme sitä mieltä, ettei ole järkeä antaa juuri muodostetun hallituksen kaatua tähän maakuntauudistukseen, hän sanoo viitaten vuoteen 2015.

Zyskowicz sanoo asian suoraan vasta nyt, koska kompromissista täytyi pitää kiinni.

– Olimme tehneet keskustan kanssa sopimuksen, ja pidin siitä kiinni niin kauan kuin se oli voimassa. Katsoin että on kunniallista puolustaa sitä.

Hän kertoo kuitenkin epäilleensä vahvasti koko uudistuksen kaatumista jo kauemman aikaa.

– Pitkin matkaahan oli erilaisia epäilyjä siitä, että näinköhän tämä onnistuu. Kun päivät kuluivat, niin tämä käsitys vahvistui.


Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan yksi uudistuksen tärkein oppi on se, että vaalikausi on lyhyt aika näin suurelle uudistukselle. Lopputulos kuitenkin yllätti.

– En odottanut perustuslakivaliokunnan lausunnoilta enää näin suuria ongelmia loppumetreillä. Mutta tämä oli poliittinen kokonaisuus, ja myös lainsäädännöt olivat valmistelussa kietoutuneet toisiinsa, Saarikko selittää.

Hänen mukaansa uudistuksen suurimmat haasteet ovatkin koko ajan liittyneet valinnanvapauden ”mittakaavaan ja mullistavuuteen”.

– Ensimmäisen valinnanvapausmallin perustavanlaatuiset ongelmat viivästyttivät jo uudistuksen voimaantuloa vuodella. Seuraavakaan valinnanvapauden malli ei ollut riittävä, ja korjauskierrokset olivat taas vaikuttamassa siihen.

Hänen mukaansa onkin kokoomukselta liian lyhytnäköistä arvioida kokonaisuutta vain eduskunnan viimeisten viikkojen perusteella.

– Uudistuksen viimeisimpien ”maku 2 -pakettiin” liittyvien ongelmien niskaan on tietysti helppo vierittää koko kokonaisuus.

Sen sijaan monialaisen maakunnan muodostuminen oli Saarikon mukaan selvää vaalikauden alusta asti.

– En näe että se, jos maakunta huolehtisi myös lomituksesta tai työllisyyspalveluista, olisi ollut heikentämässä valinnanvapauden lainsäädäntöä.


Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk) näkee uudistuksen ajan kuluneen hukkaan, koska kokoomus oli liian kunnianhimoinen.

– Varmasti tuhraantui aikaa siihen, että kokoomus yritti vielä laajempaa valinnanvapautta kuin mitä eduskunnassa viime vaiheessa käsiteltiin. Näihin koukeroihin kului noin vuosi aikaa, Heikkinen arvioi.

– Oma tulkintani prosessissa aika keskellä olleena on se, että jos kokoomus ei olisi lähtenyt toissa kesänä tekemään ja haluamaan vielä enemmän laajennusta valinnanvapauteen, niin tämä prosessi olisi ollut pidemmällä.

Oikea ratkaisu olisi Heikkisen mukaan ollut edetä valinnanvapauden kanssa vielä vahvemmin portaittain.

– Tietty määrä valinnanvapautta on ihan ok, mutta meidän pitää tehdä se harkitusti ja kokeilujen kautta, ja ilman että vaarannetaan julkisen terveydenhuollon toimintakyky joka tilanteessa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt