Toimitus­ministeristöllä ei ole poliittista valtaa – kuka tekisi kriisitilanteessa päätöksiä? Tutkija: ”Tässä saattaa nousta uusia kysymyksiä” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Toimitus­ministeristöllä ei ole poliittista valtaa – kuka tekisi kriisitilanteessa päätöksiä? Tutkija: ”Tässä saattaa nousta uusia kysymyksiä”

Eniten huolta herättää brexitiä koskevat kysymykset.

9.3.2019 17:43

Opposition edustajat ovat olleet tuoreeltaan huolissaan pääministeri Juha Sipilän päätöksestä hajottaa hallitus. Päätöksen jäljiltä Suomessa ei ole täysvaltaista hallitusta, vaan toimitusministeristö, joka ei voi tehdä merkittäviä poliittisia ratkaisuja.

Tämä on herättänyt huolta: mitä tapahtuu, jos eteen tulee tilanne, missä Suomen on ehdottomasti otettava poliittisesti kantaa? Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi jokin käänne yllättävä käänne brexitissä.

Tästä oppositiojohtajat Antti Rinne (sd) ja Pekka Haavisto (vihr) olivat eilen huolissaan.

Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen jakaa opposition huolen, ainakin osittain. Ongelmana on, että tilanne, jossa Suomessa ei ole täysivaltaista hallitusta, pitenee nyt kuukaudella suunnitellusta. Toimitusministeristö jatkaa siihen asti, kunnes uusi hallitus on saatu neuvoteltua. Tähän voi kulua huhtikuisten vaalien jälkeen vielä parikin kuukautta.

Professori Veli-Pekka Viljasen mukaan uudella hallituksella pitäisi olla ”valmiit työmerkit” Suomen heinäkuussa alkavaa EU:n puheenjohtajakautta varten.­

Viljanen nostaa potentiaalisimpana uhkana esiin juuri brexitin. Tällä hetkellä Ison-Britannian on määrä erota EU:sta 29. maaliskuuta ja periaatteessa se voi erota unionista edelleen ilman sopimusta.

– Brexitissä voi tulla tilanteita, jossa Suomen pitää reagoida hyvin nopeasti, Viljanen toteaa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vakuutteli eilen Ylellä, että Suomi pysyy toimintakykyisenä.

– Meillä on lainsäädäntö sellainen, ettei tarvitse huolissaan olla ollenkaan, Kaikkonen totesi.

Viljasen mukaan Kaikkonen viitannee siihen, että Suomessa on voimassa koko ajan muodollinen päätöksentekojärjestelmä. Professorin mukaan ei kuitenkaan voida sanoa, että elettäisiin ”parlamentaarisesti normaaleja aikoja”.

Presidentti Sauli Niinistö hyväksyi pääministeri Sipilän hallituksen eropyynnön perjantaina. Samalla Niinistö pyysi valtioneuvostoa jatkamaan toimitusministeristönä vaaleihin asti. Nyt hallituksella ei ole valtaa esimerkiksi korkeiden virkamiesnimitysten tekoon.­

Oppositiosta ollaan oltu huolissaan myös siitä, että Suomen tulisi juuri nyt valmistella heinäkuussa alkavaa EU:n puheenjohtajakauttaan.

Viljanen toteaa, että puheenjohtajuuden valmistelun luonne muuttuu nyt virkamiespohjaisemmaksi. Koko ajan on ollut selvää, että uusi hallitus käyttää alkuaikansa puheenjohtajuutta koskevien asioiden kimpussa. Siksi uudella hallituksella pitäisi olla Viljasen mukaan ”valmiit työmerkit”.

– Puoli vuotta (puheenjohtajakauden kesto) on lyhyt aika. Meidän pitäisi ehkä valmistautua poliittisesti tähän kauteen vahvemmin, Viljanen sanoo.

Apulaisprofessori Pauli Rautiainen ei halua etukäteen spekuloida toimitusministeristön toimivaltaan liittyviä kysymyksiä.­

Perustuslaillisesta näkökulmasta hallituksen toiminnassa ei ole ollut ongelmaa, toteaa Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen. Tähän mennessä kaikki on tapahtunut niin kuin perustuslaissa on säädetty.

Vaikka toimitusministeristö toimii jokaisten eduskuntavaalien jälkeen, ollaan nyt harvinaisen tilanteen edessä, eikä ole täysin selvää, mitä toimitusministeristö saa tai ei saa tehdä.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vakuutteli eilen, että Suomi pysyy toimintakykyisenä.­

– Toimitusministeristöllä on ne valtaoikeudet, jotka lainsäädäntö valtioneuvostolle antaa. Sen tulee vain olla niiden käytössä pidättyvämpi. Pidättäytymiselle emme kuitenkaan löydä yksiselitteisiä rajoja meidän lainsäädännöstä, joka johtuu pitkälti siitä, että tällaisia tilanteita ei ole tullut esiin, Rautiainen sanoo.

Onko toimitusministeristön toimivalta veteen piirretty viiva?

– On varmasti. Tässä saattaa aidosti nousta uusia kysymyksiä. Mutta ennen kuin ne kysymykset on nousseet, niin en millään muotoa niitä halua spekuloida.

Epäselvää on sekin, miten toimitusministeristö voi toimia virkanimitysten suhteen.

– Hallituksen eron jälkeen auki olevien nimitysten kohtalo arvioidaan yksittäistapauksina, sanoi oikeuskansleri Tuomas Pöysti STT:lle.

Kesken on esimerkiksi siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvontaa hoitavan tiedusteluvalvontavaltuutetun nimitys. Pöysti ei halua ottaa julkisuudessa kantaa, mitä nimitykselle käy.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?