Sote ja hallitus kaatuivat, ottaako Rinne kopin? – IS kokosi vastaukset perjantain ilmaan jättäneisiin kysymyksiin

rac

Julkaistu:

Tarve sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukselle ei ole kadonnut mihinkään.
Hallituksen sote- ja maakuntauudistus sekä hallitus ovat kaatuneet. Tarve sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukselle ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään.

Keskustelu sotesta ei siis suinkaan ole ohi, vaan se tulee todennäköisesti vain kiihtymään huhtikuun eduskuntavaalien lähestyessä.

Seuraavaksi kopin uudistuksesta ottaa huhtikuun eduskuntavaaleilla valittava pääministeri, joka on tämänhetkisten kannatuskyselyiden mukaan Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne.

IS kokosi vastauksia perjantain ilmaan jättämiin uudistusta koskeviin kysymyksiin.

Minkälaisen kopin Rinne aikoo ottaa sotesta?

Rinteen mukaan tulevasta sote-uudistuksesta tulisi sopia jo hallitusneuvotteluissa, ja se tulisi valmistella yhdessä opposition ja hallituksen kesken. Näin uudistus olisi hänen mukaansa mahdollista saada voimaan jo ensi vaalikaudella.

– Minun näkökulmastani olisi tärkeää, ainakin jos Sdp on hallituksessa, että hallitusohjelmaan kirjataan peruslinjat joilla sote-uudistus viedään nopeasti läpi ja sen pohjalta tehdään parlamentaarinen valmistelu, Rinne toteaa.

Millainen on tuleva sote-malli?

Kaikilla puolueilla on omat vaihtoehtonsa seuraavaksi malliksi. Keskusta on luvannut esitellä oman päivitetyn mallinsa ensi viikolla, kokoomus omia näkemyksiään lähiaikoina.

Kaatuneen mallin mukainen valinnanvapaus jäänee kuitenkin historiaan. Suuri osa oppositiota Sdp mukaan lukien on silti ollut valmis siihen, että yrityksillä voisi olla jonkinasteinen rooli tulevien palvelujen tuottamisessa, esimerkiksi palveluseteleiden muodossa.

– Palveluseteli saattaa olla yksi tapa. Ei meillä sinällään karsasteta yksityisiä palveluita. Meidän lähtökohta on se, että julkinen sektori järjestää ja tuottaa, mutta käyttää tarpeen vaatiessa yksityistä sektoria tai kolmatta sektoria, Rinne toteaa.

– Kysymys on nyt tässä ollut siitä, avataanko peruspalvelut markkinoille laajasti. 5,4 miljardia euroa oli tässä nyt tarkoitus avata voitontavoittelulle palveluitten tuottamisen sijaan. Meidän näkökulma on se, että tällaista mallia me emme halua. Me haluamme, että verovarat käytetään siihen, että ihmiset saavat palveluita. Korjataan ne asiat, jotka liittyy peruspalveluitten ongelmiin terveyspuolella.
Miten käy maakuntien?

Pääministeri Juha Sipilä muistuttaa, että useimmat puolueet ovat sitä mieltä, että sote-palveluiden järjestämiseen tarvitaan kuntia vahvemmat alueelliset hartiat.

Hän toivoikin, että keskustan maakuntamalli säilyisi tulevassa uudistuksessa ainakin osittain. Maakunniksi alueita tuskin kuitenkaan tullaan kutsumaan.

Sen sijaan oppositio ei ole innostunut sälyttämään näille ”leveämmille harteille” liutaa muita hallituksen kaavailemia tehtäviä. Samaa mieltä on myös Rinne.

Kuka päättää tulevasta mallista ja koska?

Pääministeri Sipilä tarjoutui eropuheessaan kutsumaan koolle eduskuntapuolueet keskustelemaan sote-uudistuksesta ”pyöreän pöydän ääreen” vielä ennen eduskuntavaaleja.

Rinne ei kuitenkaan lämpene ajatukselle. Hänen mukaansa oppositio on koko ajan tarjonnut parlamentaarista valmistelua.

– Viisi viikkoa ennen eduskuntavaaleja ajatus siitä, että lähdettäisiin tältä pohjalta yhdessä parlamentaarisesti valmistelemaan tuntuu vähän oudolta ratkaisulta.

– Näen parhaana nyt että käydään vaalit ja sen jälkeen selviää, että kuka johtaa valmistelua, Rinne sanoo.
Myös kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan ”pyöreä pöytä” tarkoittaa vaaleja.

– Sen jälkeen sitten arvioidaan eteenpäin menoa.

– Tässä ei kauheasti kannata kiireellisellä aikataululla mitään uusia malleja ruveta rakentelemaan. Nyt tulisi katsoa hetki, missä ollaan, eikä hirveällä kiireellä rynnätä, Orpo totesi.


Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston mielestä olisi kuitenkin hyvä, jos puoluejohtajat kokoontuisivat jo ennen vaaleja käymään läpi sote-uudistuksen seuraavia askelia. Hän puhui perjantaina myös parlamentaarisen valmistelun tarpeesta ensi vaalikaudella.

Mitä seurauksia soten kaatumisella on?

Suurin maakuntien huoli soten kaatumisessa liittyy kuntien yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistussopimuksiin.

Sote-uudistuksen valmistelun aikana kuntien sote-palvelujen pelättyjä ulkoistuksia ja investointeja hillitsemään ja rajoittamaan laadittua ”rajoituslakia” päätettiin alkuvuodesta jatkaa vuoteen 2022. Rinteen mukaan rajoituslaki varmasti pysynee voimassa tästäkin eteenpäin, kunnes tilanteeseen saadaan ratkaisu.

Osassa kuntia soten kaatumisen odotetaan johtavan myös alueellisiin vapaaehtoisiin kuntayhtymiin tai muuhun kuntien väliseen yhteistyöhön.

Mitä kaatuneelle uudistukselle tapahtuu?

Valtiovarainministeriö kertoi perjantaina, että maakunta- ja sote-uudistus ajetaan nyt hallitusti alas.

Kaikkiaan uudistuksen valmisteluun on vuosina 2017–2019 käytetty noin 200 miljoonaa euroa.
Valmistelun jatko turvataan syyskuun loppuun saakka, mihin mennessä uuden hallituksen voi jo odottaa ratkaisseen uudistuksen jatkon.

Seuraavan hallituksen päätettäväksi jääkin, jatketaanko uudistamiseen liittyvää työtä, ja miten jo tehtyä valmistelua hyödynnetään.

Moni oppositiopuolue Rinne etunenässä onkin painottanut, että maakunnissa tehtävän valmistelutyön ja rahoituksen jatko tulee varmistaa myös eduskuntakauden vaihtuessa.

– Olen lokakuussa viime vuonna jo esittänyt, että rahoituslait tulisi säätää niin, että saadaan maakunnissa jatkettua sitä integraatiota ja hyvää valmistelua, Rinne sanoo.