IS:n spektaakkelimaiset Vaalimessut – näin päivä eteni

Julkaistu: , Päivitetty:

rac
Tänään päästettiin politiikan höyryjä ulos ja aloitettiin todellinen vaalikamppailu eduskuntapaikoista.

Ilta-Sanomat järjesti koko päivän kestävät suuret Vaalimessut Sanomatalon Mediatorilla torstaina 14.3.2019.

Päivää seurattiinn ISTV:ssä ja IS:n verkossa. Verkkoon ja printtiin kootaan kooste päivän huippuhetkistä. Voit lukea seurantaa päivän tapahtumista jutun lopusta.

TEE IS:N VAALIKONE TÄÄLLÄ!

Päätapahtumat

Vaaligrillissä Petteri Orpo (kok)

Vaaligrillissä Antti Rinne (Sdp)

Köyhät kyykkyyn: mihin Suomella on enää varaa?

Vaaligrillissä Jussi Halla-aho (ps)

Miksi julkkis haluaa politiikkaan?

Näytä lisää(4 kpl)

Jatka vaaliuutisten seurantaa Ilta-Sanomista!

Seuraavien viikkojen aikana Ilta-Sanomat kiertää maakuntia IS kylässä -kiertueella. Tervetuloa jutulle!

Ilta-Sanomien Vaalimessut päättyvät

Puolueiden ständit ovat auki vielä hetken aikaa Sanomatalossa.

Vaaligrillissä Petteri Orpo (kok)

Viimeisenä puheenjohtajan Vaaligrilliin tulee kokoomuksen Petteri Orpo. Tenttaajana toimii Timo Haapala.

Petteri Orpo kertoo, että Sipilä kertoi hallituksen kaatamisesta viime perjantaina kello 9 aikaan aamulla. Hän oli ounastellut sitä jo muutamasta vaihdetusta viestistä. Orpon mukaan hän halusi pohtia ratkaisua ääneen.

Orpon mukaan valinnanvapaus on lyönyt läpi myös keskustan ja Sdp:n sotemalleissa, mutta eri muodoissa.

Orpo: Sotepaketti kaatui siksi, että yritimme syödä mammutin kerralla.

Orpon mukaan kokoomus ei aja kunta- eikä maakuntauudistusta.

Orpo ei kerro, onko Alexander Stubb kokoomuksen ehdokkaana eurovaaleissa. "Toivottavasti" on vastaus.

Jos kokoomus saa vaaleissa sellaisen tuloksen, jota sille on viime gallupeissa povattu, on se Orpon mielestä vakavan miettimisen paikka. Hän ei spekuloi sen enempää omalla asemallaan puolueen johdossa.

Vaaligrillissä Antti Rinne (Sdp)

Sdp:n puheenjohtajaa Antti Rinnettä tenttaa Hanna Vesala.

Antti Rinne ihmettelee keskustan ja kokoomuksen sotemalleja, jotka eroavat siitä, mitä hallitus ensin ajoi.

Rinne: Meillä on ollut ongelma siinä, että lääkäriin ei pääse. Lastensuojelussa ollaan nähty vasta huippu ongelmissa. Sdp hoitaisi asian niin, että laitetaan hoitajamitoitus kuntoon, 0,7 on oikea luku. Palkataan tuhat lääkäriä lisää.

Rinne: Tarvitaan isompia tuottajia sosiaali- ja terveyspalveluille, koska meillä on kuntia, joilla ei ole tarvittavia resursseja.

Rinne: Pitää huolehtia, että koko maassa pääsee lääkäriin ja että lastensuojelu pelaa.

Rinteen mukaan hallitusohjelmassa on sovittava, miten soteuudistus tehdään.

Kansalaisilta on tullut paljon huolestuneita kysymyksiä Rinteen terveydestä.

Rinne: Miltäs näyttää, tässä ollaan! Terveys on todettu lääkärintodistuksella.

Rinteen mukaan hänen terveydestään on kerrottu sitä mukaa, kun tietoa terveydentilasta on saatu.

Antti Rinne kiittelee puolueen johtoa, joka on toiminut hänen sairauslomansa aikana.

Kumman kanssa on helpompi mennä hallitukseen, Orpon vai Sipilän kanssa?

Rinne: Molemmissa on hyviä vaihtoehtoja. Käydään ensin vaalit ja katsotaan Sdp:n kannatus.

Vaaligrillissä Pekka Haavisto (vihr)

Puheenjohtajien Vaaligrilliin saapuu vihreiden Pekka Haavisto. Tenttajana on IS:n erikoistoimittaja Timo Haapala.

Haavisto ei suoraan sano, mahtuuko vihreät samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Haavisto korostaa hallitusohjelmaa ja sen linjauksia.

Haavisto ei pitänyt Greenpeacen mielenosoitustempausta Eduskuntatalolla hyvänä ideana. Sen sijaan hän on pitänyt hyvänä nuorten ilmastolakkoilua.

Minkä sellutehtaan Haavisto lakkauttaisi?

Haavisto: Pidemmällä aikavälillä pitäisi miettiä muutakin käyttöä puulle kuin sellun keittäminen.

Onko vihreiden kanta ydinvoimaan liudentunut?

Haavisto: Meillä on vihreissä ehdokkaita, joiden mukaan ilmastonmuutoksen vuoksi ydinvoimaloiden lupia voidaan jatkaa. Nykyisten voimaloiden käyttöikää voidaan jatkaa.

Oletko vihreiden puheenjohtaja vielä kesän jälkeen?

Haavisto: Olen luvannut viedä vihreät kunnialla kesään saakka ja osallistua hallitusneuvotteluihin. Ulkoasiat kiinnostavat minua, näen tulevaisuuden jossa voi olla vihreä pääministeri tai vihreä ulkoministeri tai vihreä valtiovarainministeri. Mutta ei jaeta salkkuja vielä.

Haavisto: Vaaleissa pitäisi puhua myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Euroopassa on meneillään varustelukierre. Eläminen Venäjän naapurissa muutosten aikana on myös riski. Suomen Puolustusvoimilla on tärkeä merkitys, mutta ulkopolitiikka on epäonnistunut, jos pitää lähteä tykkejä rahtaamaan.

Haavisto: Haluaisin, että vaaleissa puhuttaisiin myös luonnon monimuotoisuudesta.

Köyhät kyykkyyn: mihin Suomella on enää varaa?

Paneelikeskustelussa mukana Juhana Vartiainen (kok), Touko Aalto (vihr) ja Paavo Arhinmäki. Keskustelua vetää IS:n politiikan toimittaja Olli Waris.

Onko tällä hallituskaudella pistetty köyhiä kyykkyyn?

Juhana Vartiainen: Ihmisiä on yritetty saada kyykystä ylös. Työttömyyden alenemisen vauhti on yllättänyt kaikki.

Paavo Arhinmäki: Tulokset todella puhuu puolestaan. Sipilän hallituskaudella Suomeen on tullut 40 000 köyhää lisää. Samalla kun on isotuloisille jaettu veronalennuksia, köyhiltä on leikattu. Myllypuron leipäjonossa tehtiin viime vuonna kyseenalainen ennätys kävijöiden määrässä.

Touko Aalto: Jos talouden ongelmat ovat rakenteellisia, pitäisi mennä uudistukset edellä eikä leikkaukset edellä. Kaikki isot rakenneuudistukset jäivät tekemättä ja mentiin leikkaukset edellä.

Juha Sipilä totesi aiemmin, että tuloerot eivät ole revenneet. Miten kommentoidaan?

Arhinmäki: Hallitus ei ole päätöksissään arvioinut vaikutuksia tuloeroihin. Hyvätuloisen käteen jäävä raha on lisääntynyt.

Aalto: Pitää myöntää, että tuloerot eivät ole revenneet, mutta köyhyys on kasvanut.

Vartiainen: Eriarvoisuus ei ole kovassa kasvussa. Nuorten aikuisten työllisyysaste on mennyt huonompaan suuntaan. Maailmantalous ei ole kiihtynyt. Olemme saaneet aikaan hyvää kasvua, eivätkä tuloerot ole menneet huonoon suuntaan.

Arhinmäki: Entistä isommalla osalla menee hyvin, mutta myös entistä isommalla osalla menee huonosti. Jos köyhyyden lisääntyminen ei ole eriarvoisuuden lisääntymistä, niin sitten meillä on ihan eri käsitteet.

Onko Sipilän hallitus tehnyt mitään hyvää taloudessa?

Arhinmäki: Jokainen hallitus tekee hyvää ja huonoa. Sipilän hallitus ei ole huolehtinut, miten päätökset ovat vaikuttaneet kaikista huonoimmassa asemissa oleviin.

Aalto: Budjetin sisällä voidaan tehdä aina arvovalintoja.

Arhinmäen mukaan vasemmistoliitto, vihreät ja kokoomus ovat kaikki olleet samaa mieltä siitä, että leikkauksia voidaan tehdä yritystuista.

Mitä tapahtuu seuraavalla hallituskaudella?

Vartiainen: Jotta selviämme ikääntymiseen liittyvissä lisämenoissa, meillä pitäisi olla aika mojova ylijäämä. Ikääntymisestä aiheutuva vaje on 9 miljardia. Nuiva talouspolitiikka on parasta ensi vaalikaudella.

Aalto: Jos talouden ongelmat ovat rakenteellisia, tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Hoivamenojen osuus bkt:sta tulee kasvamaan. Keskeisimmät investoinnit ovat investointeja reaaliseen elämään kuten koulutukseen ja tutkimukseen.

Vaaligrillissä Jussi Halla-aho (ps)

Seuraavana Vaaligrilliin tulee perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Tenttajana toimii Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Mika Lehto.

Halla-ahon mielestä ulkomailta tuleva halpatyövoima vaikuttaa myös suomalaisten työehtoihin ja palkkatasoon.

Tänä vuonna Suomeen on tullut varsin vähän maahanmuuttajia. Ennusteiden mukaan kuitenkin maahanmuuttajien määrä pääkaupunkiseudulla kasvaa kuitenkin runsaasti tulevaisuudessa.

Halla-aho esittelee ajatuspajan laskemia lukuja, paljonko on maahanmuuttajien negatiivinen nettovaikutus talouteen.

Perussuomalaisten vaaliohjelma edustaa tiukkaa talouskuria.

Halla-ahon mielestä suurin syy haluttomuuteen ottaa työtä vastaan on se, että palkkataso ei riitä korkeisiin elinkustannuksiin.

Jussi Halla-aho esittelee "terveen järjen talouspolitiikkaa". Hänen mukaansa se tarkoittaa yritys-, ympäristö- ja talouspolitiikkaa, jonka perusteella yrityksillä on hyvä ympäristö toimia Suomessa.

Halla-aho sanoo, että sinisten listoilta eduskuntaan pyrkinyt henkilö ei ole tervetullut perussuomalaisten eduskuntaryhmään.

Halla-ahon mukaan puolueella on tiettyjä kynnyskysymyksiä. Nämä liittyvät maahanmuutto- ja ilmastopolitiikkaan.

Miksi julkkis haluaa politiikkaan?

Seuraavassa keskustelussa mukana Lotta Backlund (kok), Janina Fry (Rkp) ja Joel Harkimo (liik). Keskustelua vetää IS:n toimittaja Katri Utula.

Tallenne keskustelusta ilmestyy myöhemmin Ilta-Sanomien sivulla.

Seuraa pieni tauko

Mikko Alatalo viihdyttää yleisöä.

Vaaligrillissä Sari Essayah (kd)

Seuraavaksi Vaaligrillissä kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Häntä tenttaa IS:n politiikan toimittaja Päivä Lakka.

Essayah kertoo, että hallitusohjelma ratkaisee hallituskumppanit. Erityisesti Essayah puhuu sote-ratkaisun puolesta. Kristillisille tärkeä teema on myös vanhustenhoito.

Puheena syntyvyysluvut. KD on ehdottanut "vauvatonnia", tuhannen euron porkkanaa. Essayahin mielestä puolue ei yksinkertaista tällä Suomen syntyvyysongelmaa. Hänen mielestään summa ei ole budjettitasolla suuren suuri. Essayah sanoo, että tällaisia rahoja maksetaan jo nyt eri puolilla Suomea. Essayahin mielestä Suomen pitää antaa signaali, että lapset ovat tervetulleita.

Alma Median kyselyssä kansalaiset olisivat valmiita antamaan enemmän poliittista valtaa juuri Essayahille. Puolue on silti pieni. Essayah kertoo, että hän ei ole harkinnut vaihtamista toiseen puolueeseen "vaikka melkein kaikista on kysytty".

Seuraavana nelinpeli maahanmuutosta

Paneelissa keskustelemassa maahanmuutosta Laura Huhtasaari (ps), Ozan Yanar (vihr), Ben Zyskowicz ja Hanna Sarkkinen (vas). Keskustelun vetää Hanna Vesala.

Laura Huhtasaaren mielestä turvapaikkasysteemi ei toimi. Hänen mielestään Suomen ei pidä käsitellä turvallisesta maasta kuten Ruotsista tulevien turvapaikkahakemuksia. Huhtasaaren mukaan Suomen pitää tehdä asiassa kansallisia ratkaisuja. Huhtasaari sanoo perussuomalaisten linjan olevan, että pakolaisia autetaan pakolaisleireillä.

Ben Zyskowiczin mielestä Suomi on kantanut vastuunsa turvapaikka-asiassa. Zyskowiczin mielestä kiintiöpakolaisten vastaanotto on hyvä systeemi ja kiintiötä voidaan kasvattaa.

Ozan Yanar huomauttaa Huhtasaarelle, että perussuomalaisten mielestä pakolaisia pitää auttaa leireillä, mutta kehitysyhteistyömäärärahoja on leikattu. Huhtasaari vastaa, että kehitysapu on tehotonta eikä se ole pysäyttänyt väestöräjähdystä. Huhtasaaren mukaan perussuomalaiset on valmis käyttämään kiintiöpakolaisrahat pakolaisleireille.

Kysymys siirtyy skenaarioon, jossa itärajan yli Venäjältä tulisi runsaasti pakolaisia. Hanna Sarkkinen kysyy perussuomalaisilta, eikö pakolaisten pitäisi jatkaa Suomesta eteenpäin.

Myös Ozan Yanar esittää kysymyksensä perussuomalaisille. Hän kysyy Laura Huhtasaarelta, haluaako hän Tanskan malliin pakolaisia saariin.

Keskustelu siirtyy kunniaväkivaltaan ja kaksoistodellisuuksiin. Asia on noussut esiin Haagan puukotusten yhteydessä.

Hanna Sarkkisen mielestä on olennaista integraatiopolitiikka ja että naiset ovat integraatiotoimien piirissä.

Ben Zyskowiczin mielestä rasismikorttia heilutetaan liian helposti. Hänen mielestään Haagan tapauksesta ja kunniaväkivallasta pitää pystyä puhumaan. Zyskowiczin mielestä vääristynyt kunniakäsitys voisi olla rangaistuksen koventamisperuste. Hänen mielestään turvapaikkaprosessissa pitää opettaa enemmän suomalaisen yhteiskunnan normeja.

Ozan Yanar voisi kannattaa sitä, että asia voisi olla tuomiossa koventamisperuste. Hän pitää Haagan tapausta hyvin häpeällisenä tekona.

Keskustelu siirtyy uutisissa olleeseen suomalaiseen "Isis-vaimo" Sannaan.

Ben Zyskowicz ei halua käyttää "Isis-vaimo"-nimeä, koska se on hänen mielestään sievistelevä. Hän ei halua ottaa tällaista palaajaa vastaan Suomeen.

Hanna Sarkkisen mielestä Suomen kansalaista ei voi olla ottamatta takaisin.

Ozan Yanar sanoo, että lähtijöiden pitää kantaa vastuunsa.

Laura Huhtasaari ei haluaisi Isis-alueelle lähtijää takaisin Suomeen.

Keskustelijoiden mielestä aluuelle joutuneet lapset ovat eri asia kuin sinne vapaaehtoisesti lähteneet aikuiset.

Vaaligrillissä Sampo Terho (sin)

Sinisen tulevaisuuden puheenjohtajaa Sampo Terhoa tenttaa IS:n politiikan toimittaja Mika Lehto.

Terho kertoo puolueen talouslinjauksesta. Hänen mukaansa velaksi ei eletä, poikkeuksena ovat hävittäjähankinnat.

Terhon mukaan linjaero muihin puolueisiin ovat painotukset ohjelmassa ja se millä menot rahoitetaan.

Sampo Terhon mukaan siniset erottuu muista puolueista erityisesti maahanmuuttolinjalla, EU-linjalla ja pakkoruotsin vastustamisella. Terhon mielestä hallittu maahanmuutto on kaikki kaikessa.

- Koko turvapaikkaprosessi on siirrettävä EU:n ulkopuolelle, Terho linjaa.

Terhon mielestä peltipoliisit pitäisi siirtää haja-asutusalueilta koulujen läheisyyteen. Hän myös antaisi verovapauden kasviksille ylimääräisen lihaveron sijaan.

Mitä kansanedustajat oikein puuhaavat? Puhemies Paula Risikko vastaa

Puhemies Paula Risikkoa tenttaa IS:n politiikan uutistuottaja Hanna Vesala.

Vaalikauteen on sisältynyt monenlaista kohua ja vääntöä. Paula Risikon mukaan nyt on syntynyt hankaluutta siitä, että toimitusministeristö syntyi näin aikaisin ennen vaaleja. Lakeja on rauennut hallituksen eron takia.

- Tämä on tuonut haasteita eduskunnassa. Vahdin siellä, että kaikki tulee hoidettua, Risikko sanoo.

- Poliittisen päätöksenteon kannalta tämä on vaikea tilanne.

Risikon mielestä on suuri uhkakuva, jos tästä tulee "uusi normaali".

Risikko kertoo, että hän on joutunut ojentamaan kansanedustajia arvokkaasta käyttäytymisestä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Risikko kertoo kyselytyntien jälkeen saamastaan runsaasta palautteesta, jossa ihmetellään, miksi eduskunnassa riidellään niin paljon. Risikko kehottaa jokaista katsomaan peiliin.

Risikko kertoo, että hän näkee puhemiehen paikalta istuntosalissa kaiken ja akustiikan takia hän myös kuulee kaiken.

Risikko kommentoi Greenpeacen mielenilmausta, jossa mielenosoittajat kiipesivät pylväisiin. Hän kertoo, että sillä estettiin kansanedustajia saapumaan töihin. Risikko sanoo, että eduskunnan portaat on varattu kansalaisten mielipiteiden esittämiselle.

Vaaligrillissä Juha Sipilä (kesk)

Keskustan puheenjohtajaa Juha Sipilää tenttaa IS:n politiikan uutistuottaja Hanna Vesala.

Juha Sipilä kertoo hallituksen erosta viime viikolla. Hän kertoo soittaneensa torstai-iltana presidentti Sauli Niinistölle.

- Terve tässä Juha, miten olet toipunut? Nyt olisi vähän ikävämpää asiaa, Sipilä kertoo avaussanoistaan puhelimessa presidentille.

Sipilä perustelee nopeaa muutosta sote-mallissa.

- Siinä mielessä olimme väärässä, että kompromissiratkaisua ei saatu läpi, Sipilä sanoo.

Hänen mukaansa sote-ratkaisu oli liian kunnianhimoinen.

Sipilä kertoo, ettei hän sulje ketään mahdollisia hallituskumppaneita pois.

- Keskusta pystyy toimimaan kaikkien kanssa.

Sipilä ei halua paljastaa, vaihtuuko puolueen puheenjohtaja saman tien, jos keskustan vaalitulos on huono.

Sipilä kertoo, että jos hallitus ei olisi marraskuussa 2015 päässyt sotessa eteenpäin, hallitus olisi kaatunut.

Hanna Vesala kysyy Sipilältä suoraan, onko Sipilä koskaan valehdellut pääministerinä.

- En ole, valehtelu ei kuulu tapoihini, Sipilä vastaa.

Lavalle tulee Teuvo Hakkarainen (ps)

Mitä tekisit toisin Teuvo Hakkarainen? IS:n politiikan toimittaja Olli Waris kysyy.

Teuvo Hakkarainen (ps) on ollut paljon otsikoissa erilaisten sattumusten takia. Hakkaraisen mukaan ongelmat ovat usein johtuneet alkoholista. Hakkarainen kertoo ottaneensa viimeksi alkoholia kesällä.

Hakkaraisen mukaan hän on maksanut kovaa inhimillistä hintaa kohuistaan.

Hakkaraisen mielestä kentällä ei tykätä herroista vaan tavallisista jätkistä. Tämän takia hän uskoo myös kolmanteen kauteen kansanedustajana.

Hakkarainen saattaisi palata sahalle hommiin, jos ura politiikassa ei jatku. Hän kertoo ainakin osaavansa sen homman.

Hakkarainen käyttää puheenvuoron metsäteollisuuden puolesta.

- Se ei tarvitse tuontia vaan kaikki eurot tulevat tänne.

Hakkarainen luonnehtii perussuomalaisten hallituskautta olemista "hallituksen peräpukamana".

Saako polttomoottoriautoa ostaa ja metsää kaataa? Poliitikot vastaavat

Seuraava paneelikeskustelu alkaa. Teemana polttomoottorit ja metsät eli puhetta ympäristöstä ja elämästä. Keskustelemassa Emma Kari (vihr), Katri Kulmuni (kesk), Jukka Kopra (kok) ja Ville Skinnari (Sdp). Keskustelun vetää IS:n erikoistoimittaja Timo Haapala.

Ville Skinnari selittää paljon julkisuutta saaneita Sdp:n linjauksia polttomoottoriautoista Suomessa tulevaisuudessa.

- Tarkoitimme moottoreita, jotka käyttävät täysin fossiilisia polttoaineita, Skinnari sanoo.

Mikä on Suomen sähköautotilanne on neljän vuoden päästä?

Emma Kari: Toivon, että mahdollisimman suuri osuus. Norjassa lähes joka toinen myytävä auto on sähköauto.

Jukka Kopra: Neljän vuoden päästä pyörät pyörivät niin kuin nytkin. Sähköautojen määrä on kasvanut, ehkä viisinkertaistunut nykyisestä. Polttomoottoritekniikka on edelleen käytössä. Päästötön polttomoottoritekniikka on syytä ottaa vakavasti.

Katri Kulmuni: Neljän vuoden kuluttua latausinfra on olemassa kaasu- ja sähköautoille. Uusiutuvien osuus on noussut.

Ville Skinnari: Haluamme tukea sähkö- ja kaasuautoja ja kaikkia potentiaalisia käyttömuotoja. Neljän vuoden aikana mennään ylöspäin, mutta hintojen pitää tulla alaspäin.

Ville Skinnarin mukaan vielä kannattaa ostaa dieselauto, koska niillä ajetaan vielä pitkään. Skinnari ei vielä ostaisi sähköautoa hintatason takia.

Katri Kulmunin mielestä ei vielä kannata dieselistä luopua.

Jukka Kopran mielestä kannattaa ostaa sellainen auto, joka on kukkarolle ja liikkumistarpeille sopiva. Kopran mielestä ei tarvita uusia tukia vaan ratkaista asia teknologian kautta.

Emma Karin mielestä kannattaa vaihtaa ekologisempaan. Karin mukaan vihreät poistaisivat ajoneuvoveron sähköautoilta.

Vaaligrillissä Rkp:n Anna-Maja Henriksson

Seuraavaksi Vaaligrilliin tulee Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Tenttaajana IS:n Päivi Lakka.

Henriksson kertoo, ettei pääministeri Sipilän kanssa käyty keskusteluja Vaasan aluepäivystyksestä soten yhteydessä.

- Vaasan keskussairaalalle pitäisi antaa laaja päivystys, Henriksson sanoo ja korostaa kielellisten oikeuksien toteutumista.

Henrikssonilta kysytään, millaista on ollut olla oppositiossa.

- Tällä oppositiokaudella olemme pystyneet tekemään paljon omaa työtä. Olemme positiivinen sillanrakentajapuolue. Haluamme laittaa ihmisen keskiöön, lisää työpaikkoja ja tukea yrittäjyyttä.

Henriksson haluaa, että jatkossa panostetaan koulutukseen, lapsiin ja perhevapaisiin. Hän ei lähde lajittelemaan kynnyskysymyksiä.

- Tärkeää on, että Suomi pysyy kaksikielisenä maana.

- Perussuomalaisten kanssa meillä on hyvin erilainen arvopohja. On vaikea nähdä, että olisimme samassa hallituksessa. Aina hallitusohjelma ratkaisee, Henriksson pohtii mahdollisia tulevia hallituskumppaneita.

Turvallisuuspolitiikkaa: Henrikssonin mielestä on tärkeää, että seurataan tilannetta maailmalla ja keskustellaan laajasti ennen kuin mietitään esimerkiksi kansanäänestystä Natosta.

Henriksson kuvailee itseään poliitikkona:

- Olen diplomaattinen sillanrakentaja. Jos asiassa ei ole mahdollista edetä, pitää löytää toinen tie. Syntyy parempia päätöksiä, jos ihmisiä kohdellaan hyvin.

Viime aikoina on ollut paljon puhetta poliitikkojen terveydestä ja jaksamisesta. Henriksson kertoo, että kalenterista on pakko löytää aikaa myös itselle. Hän kertoo harrastavansa säännöllisesti liikuntaa.

Ohjelmassa seuraavaksi IS:n erikoistoimittaja Timo Haapala ja politiikan veteraanit. Keskustelemassa ovat Pertti Salolainen (kok), Kari Uotila (vas) ja Sirkka-Liisa Anttila (kesk).

Pertti Salolainen aloitti kansanedustajana vuonna 1970. Tuolloin eduskunnassa oli myös sellaisia kansanedustajia kuin Otto Wille Kuusisen tytär Hertta Kuusinen (skdl). Työskentelyolot olivat hyvin erilaiset kuin nykyiset, esimerkiksi avustajia ei vielä ollut.

Sirkka-Liisa Anttila aloitti kansanedustajana 1983, Kari Uotila puolestaan vuonna 1995.

Uotila vastaa kysymykseen, mihin duunarit ovat kadonneet eduskunnasta. Hänen mielestään kyse on rakennemuutoksesta. Uotilan aloittaessa heitä oli sekä vasemmistoliitossa että Sdp:ssä. - Toivottavasti eduskunta olisi edelleen kansakunnan peili ja sinne mahtuisi ihmisiä eri ryhmistä.

Entä kansanedustajien arvostus, miten se on muuttunut?

Salolainen: Kansanedustajien arvostus on aika hyvä, se oli ennen huonompi.

Anttila: Kansanedustuslaitoksen arvostus on melko hyvä, mutta se riippuu meistä itsestämme. Avoimuutta pitäisi olla lisää esimerkiksi asiantuntijakuulemisissa. Politiikan kieltä pitää myös miettiä.

Anttila: Eduskunnassa ei kukaan päätä yksin mitään. Se on joukkuepeliä.

Uotila: Kuten Pertti ja Sirkka-Liisakin sanoivat, vaikka yhteiskunnassa on jännitteitä, kansanedustajan työtä arvostetaan. Ehkä se johtuu avoimuudesta, eduskunnassa käy paljon vierailijoita. Avoimia kuulemisia tarvitaan, mutta valiokunnassa tarvitaan myös keskusteluja, jotka käydään ilman julkisuutta.

Kuka on ollut mieleenjäävin kollega?

Salolainen: Aikanaan Harri Holkeri jäi vahvasti mieleen. Kun korpivaelluksen jälkeen pääsimme hallitukseen paraatiovesta, Holkeri oli silloin pääministeri. Se oli silloin valtava murros.

Anttila: Sirkka-Liisa Anttila nostaa esiin Saara Mikkolan.

Uotila: Esko Helle on jäänyt erityisesti mieleen.

Sirkka-Liisa Anttilan mielestä eduskunnassa tarvitaan sekä kokemusta että nuorta voimaa. Pertti Salolainen sanoo, että ensimmäinen kausi kansanedustajana menee opetteluun, muutama vaalikausi on hyvä, että eduskunnassa oppii vaikuttamaan.

Suklaata, rintamerkkejä, kyniä, siemeniä...

Li Anderssonin vaaligrilli

Vuorossa Li Andersson (vas). Tenttaajana IS:n Mika Lehto.

Ensimmäinen kysymys tulee kansalta, Ristolta Espoosta. Miten puolue suhtautuu ajatukseen luokkataistelusta?

Andersson: Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeimmät arvot. Luokkataistelu ei ole asialistalla.

Millä vaalilupaukset rahoitetaan?

Andersson: Olemme julkaisseet kattavan listan, millä rahoittaisimme uudistukset. Siinä on oikeudenmukaisia verouudistuksia noin 2 miljardin edestä.

Millä tavalla vasemmistoliitto edistää yritysten menestymistä?

Andersson: Esitämme mm. alvin alarajan noston 30 000 euroon vuodessa. Meillä on esityksiä yrittäjien digitaalisesta työkalupakista ja parannuksista yrittäjien sosiaaliturvaan. Esitämme mm. merkittäviä lisäpanostuksia muuntokoulutukseen. Meidän on pidettävä huolta työntekijöiden osaamistasosta.

Missä menee rikkaan raja, jolloin pitää tuloverottaa lisää?

Andersson: Verotusta pitäisi kiristää yli 100 000 euroa tienaavien osalta.

Andersson: Verotusta on syytä kiristää siellä, missä on maksukykyä.

Lupaatte, että jokainen suomalainen pääsee maksutta terveyskeskukseen?

Andersson: Kaikista heikoimmin lääkäriin pääsevät pienituloiset suomalaiset. Terveyskeskusmaksun poisto maksaisi alle 100 miljoonaa euroa. Lääkäreiden työtaakkaa pitää saada kevennettyä.

Voitteko nähdä itsenne samassa hallituksessa perussuomalaisten tai kokoomuksen kanssa?

Andersson: Perussuomalaisten kanssa pidän sitä epätodennäköisenä. Kokoomuksen osalta pidän lähtökohtaisesti epätodennäköisenä, että voimme löytää yhteistä säveltä.

Li Anderssonin koko haastattelu ilmestyy myöhemmin Ilta-Sanomien sivuille.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt