Tämän vuoksi hallitus pyytää eduskuntavaalien jälkeen eroa.
Hallitus- ja hallintovallan käytössä ei kuitenkaan voi syntyä tilannetta, jolloin toimivaltaista hallitusta ei olisi. Tämän vuoksi eronpyynnön jättänyt hallitus jatkaa tehtävissään toimitusministeristönä uuden hallituksen nimittämiseen asti.
Katso yllä olevalta videolta tekstitetty kooste aamun dramaattisista tapahtumista.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) kolmen puolueen hallituksen ero näin lähellä vaaleja on historiallista. Ero kuulostaa dramaattiselta, ja sellainen se onkin, mutta sen seuraukset eivät ole dramaattisia. Hallitus jatkaa toimitusministeristönä eli hoitaa eduskunnan päättämät asiat loppuun. Hallitus on eräänlainen virkamieshallitus, sillä ei ole poliittista valtaa ja poliittista agendaa. Se ikään kuin hoitaa juoksevat asiat maaliin. Sipilän hallituksesta olisi tullut toimitusministeristö joka tapauksessa vaalien jälkeen.
Nyt tämä tapahtui vain jo viisi viikkoa ennen vaaleja.
Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Siihen ei tule muutosta.
Vaalien jälkeen uusi eduskunta kokoontuu ja puolueet aloittavat uuden hallituksen kasaamisen. Sipilän toimitusministeristö jatkaa siihen saakka kun uusi hallitus aloittaa, todennäköisesti touko-kesäkuussa riippuen siitä, kuinka valtasuhteiltaan kimuranttisen eduskunnan Suomi vaaleissa saa.
Pääministeri Juha Sipilä saapuu tiedotustilaisuuteen Kesärantaan Helsingissä 8. maaliskuuta 2019.
Toimitusministeristön asemasta ei ole nimenomaisia säännöksiä. Oikeuskanslerin nettisivuilta löytyy ohjeita.
Toimitusministeristöllä on muodollisesti sama toimivalta kuin hallituksella ennen sen eronpyyntöä. Toimitusministeristön toimivaltaa rajoittaa kuitenkin se, että toimitusministeristön asema ei perustu parlamentarismin periaatteiden mukaisesti uuden, vaan aikaisemman eduskunnan luottamukseen.
Toimitusministeristön toimivalta on ensisijaisesti poliittinen kysymys, mutta toimivallalla on myös perustuslaissa säädetyistä valtiollisten tehtävien jaosta ja parlamentarismista johtuvat oikeudelliset äärirajat. Toimitusministeristön katsotaan voivan hoitaa välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja sellaiset kiireelliset asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää uudelle hallitukselle. Toimitusministeristö ei enää toteuta hallitusohjelmaa. Lisäksi toimitusministeristön edellytetään pidättäytyvän uusista tai laajakantoisista poliittisista aloitteista, jotka vaikuttaisivat uuden hallituksen toimintamahdollisuuksiin.
Toimitusministeristö voi esimerkiksi antaa valtioneuvoston asetuksia ja tehdä hallintopäätöksiä, joihin ei liity merkittävää yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden harkintaa. Toisaalta vakiintuneesti katsotaan, että toimitusministeristö ei voi päättää nimittämisestä korkeimpiin valtion virkoihin. Toimitusministeristön toimivallan rajat on kuitenkin jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen harkittava asiaa valmistelevassa ministeriössä.
Käytännössä Sipilän hallitus ei enää edistä mitään hallitusohjelmassaan määrittämiä hankkeitaan, kuten sotea. Sen sijaan eduskunnassa valiokunnissa käsitellyt lakialoitteet viedään loppuun eduskunnan suuressa salissa.
Näitä on muun muassa tiedustelulaki.
Pääministeri Juha Sipilä (oik.) jätti tasavallan presidentti Sauli Niinistölle hallituksen eronpyynnön Mäntyniemessä Helsingissä 8. maaliskuuta 2019.
