Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan sisäministerinä toimineen Petteri Orpon (kok) mukaan ”toiminta oli täysin organisoitua”, kun Suomen Venäjän-vastainen raja alkoi vuotaa yllättäen vuoden 2015 lopulla. Suomeen saapui Venäjältä Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta lokakuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana 1757 turvapaikanhakijaa.
Orpo ei silti suoraan suostunut tänään keskiviikkona kertomaan, kuinka virallisia tai korkeita Venäjän tahtoja operaatiossa oli mukana.
– Venäjällä on paljon viranomaisia, ja erilaisia viranomaisia. Venäjällä on omat erityispiirteensä. Toiminnassa oli eri viranomaisia, selvästi salakuljetuksen piirteitä, varmasti järjestäytynyttä rikollisuutta mukana. Ajattelen sitä niin, että kun reitti kerran aukesi, niin sitä pyrki mahdollisimman moni hyödyntämään, Orpo kuvaili tänään keskiviikkona.
Hän puhui itärajan tilanteesta keskiviikkona julkaistussa Tiukka paikka -kirjassa (Docendo), jonka ovat kirjoittaneet sisäministeriön entinen kansliapäällikkö Päivi Nerg ja Iltalehden toimittaja Nina Järvenkylä.
– Olen edelleen siinä asemassa, etten voi sanoa tuosta vaan, keitä ne olivat. Ei ollut näyttöä siitä, että se olisi ollut esimerkiksi turvallisuuspalvelu, Orpo kertoo myös kirjassa.
Orpo kuitenkin tarkensi keskiviikkona kirjan julkaisutilaisuudessa, että rajan yli saapuneet ihmiset olivat selvästi maksaneet jolle kulle, jotta pääsivät raja-asemalle.
– Eiväthän he itse osanneet sinne tulla. Viranomaisten hyvä tiedustelutyö ja turvapaikanhakijoiden haastattelut kuvasivat meille sen tilanteen. Oli paljon erilaisia toimijoita liikkeellä. Oli viranomaisia, selkeästi ihmissalakuljettajia, erilaista liikemiestä, jotka toivat näitä ihmisiä rajalle, kun reitti oli auki. Näin se meille näyttäytyi, Orpo sanoi.
Lue IS:n reportaasi Raja-Joosepista vuodelta 2016: Uusi ilmiö itärajalla: Turvapaikanhakijoiden ”romuautoralli” alkoi?
Lue IS:n raportti itärajalta vuodelta 2016: Näin Venäjä masinoi pakolaisvirtaa – ”siististi pukeutuneet” miehet valvoivat tilannetta
Neuvotteluissa myös selvisi, että Kantalahdessa Venäjällä sijaitsee hotelli, minne ihmisiä kuljetetaan.
– Sieltä sitten vuorollaan pääsi Ladan kyytiin, Orpo sanoi.
Rajanylitykset tapahtuivat aluksi polkupyörillä, jolla pyrittiin kiertämään jalankulkua koskevaa kieltoa. Seuraavaksi käyttöön otettiin huonokuntoiset autot.
Puomin avulla Suomi pyrki rajanylityspaikalla sääntelemään sitä, kuinka monta autoa päivässä ylittää rajan.
– Kun sitten ajettiin puskuri kiinni toisissaan, niin se oli vähän jo vaarallinenkin tilanne, Orpo sanoo.
Orpon mukaan tuolloin pohdinnassa oli myös kaikkien yli 20:n raja-aseman sulkeminen. Orpon mukaan Suomi ei halunnut kuitenkaan sulkea raja-asemaa, joten se pyrki hakemaan ratkaisua neuvotteluteitse.
Hän tapasikin kahdesti Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n johtajan Alexander Bortnikovin sekä Venäjän sisäministerin Vladimir Kolokoltsevin tammikuussa 2016. Mukana olivat Suomesta keskeiset turvallisuusviranomaiset ja ulkoasiainhallinnon väkeä.
Orpo kuvailee kirjassaan neuvotteluja yhdeksi uransa tiukimmista.
– Kyllä se siinä vaiheessa, kun sinne ensimmäisen kerran mentiin oli kova paikka. Silloin turvapaikanhakijoita tuli vielä päivittäin. Neuvottelut eivät olleet tuottaneet tulosta. Eikä ollut vielä tarkkaa kuvaa siitä, mihin tämä johtaa, mutta uhkakuvia nähtiin kyllä paljonkin.
Hän kiistä kuitenkin joutuneensa missään vaiheessa neuvotteluja tai keskusteluja painostuksen kohteeksi.
– Ne olivat tilanteita, joissa käytiin tilannekuva läpi ja ryhdyttiin ratkomaan sitä. Minä en kohdannut minkään tyyppistä painostusta. Enemmän se on spekulaatiota. Venäjä ei vaatinut yhtään mitään, eivätkä venäläiset tästä mitään saaneet, Orpo sanoo.
Tilanne rauhoittui lopulta varsin nopeasti, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi Venäjän turvallisuuspalvelulle julkisen käskyn kontrolloida tiukemmin ulkomaalaisten liikkumista Suomen vastaisella raja-alueella.
Suomen ja Venäjän välillä solmittiin puolivuotinen sopimus, jolla rajanylitykset sallittiin vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen.
Orpon arvion mukaan Suomi ei tänään enää voisi tulla yllätetyksi vastaavalla tavalla, vaikka Euroopan lähiympäristössä onkin käynnissä konflikteja ja kymmeniä miljoonia pakolaisia.
– Voi olla että paljonkin ihmisiä lähtee jälleen liikkeelle. Mutta samalla tavalla yhtäkkiä ja yllätettynä se tuskin tapahtuu.
– Eurooppalainen järjestelmä on kehittynyt pakolaiskriisin myötä niin paljon. Meillä on eurooppalaiset tuntosarvet koko ajan rajoilla ja lähtömaissa. Tilannekuva on aivan erilainen.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ja sisäministeriön kansliapäälliikkö Päivi Nerg puhuvat tuoreessa kirjassa vuoden 2015 turvapaikkakriisistä.
