Uutuuskirja: Itärajalla nähtiin 2015 ”täysin organisoitu” ilmiö – FSB:n johtaja antoi Petteri Orpolle tylyn vastauksen - Politiikka - Ilta-Sanomat

Uutuuskirja: Itärajalla nähtiin 2015 ”täysin organisoitu” ilmiö – FSB:n johtaja antoi Petteri Orpolle tylyn vastauksen

Sisäministeriön ex-kansliapäällikkö Päivi Nerg arvioi Tiukka paikka -kirjassa, että Suomi olisi ollut Kreikan ja Italian kanssa samassa tilanteessa, jos länsi- ja itäraja olisivat alkaneet vuotaa samaan aikaan.

6.3.2019 8:01

Suomen Venäjän-vastainen raja raja alkoi vuotaa yllättäen vuoden 2015 lopulla.

Aiemmasta poiketen Venäjän viranomaiset eivät estäneet turvapaikanhakijoiden saapumista Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoille puutteellisin maahantuloedellytyksin.

Suomeen saapui Venäjältä Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta lokakuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana 1757 turvapaikanhakijaa.

  • Katso yllä olevalta videolta, millaisia reaktioita turvapaikanhakijoiden tulo itärajalta herätti Sallassa tammikuussa 2016.

Suomeen saapui erityisesti afganistanilaisia, nepalilaisia, irakilaisia, iranilaisia ja syyrialaisia turvapaikanhakijoita.

Pakolaiskriisin aikaan sisäministerinä toimineen Petteri Orpon (kok) mukaan ”toiminta oli täysin organisoitua”. Orpo puhuu itärajan tilanteesta keskiviikkona julkaistavassa Tiukka paikka -kirjassa (Docendo), jonka ovat kirjoittaneet sisäministeriön entinen kansliapäällikkö Päivi Nerg ja Iltalehden toimittaja Nina Järvenkylä.

– Olen edelleen siinä asemassa, etten voi sanoa tuosta vaan, keitä ne olivat. Ei ollut näyttöä siitä, että se olisi ollut esimerkiksi turvallisuuspalvelu, Orpo pyörittelee kirjassa kysymystä toimijoista.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) arvioi Ylelle vielä tilanteen ollessa päällä, että Lapin rajanylityspisteille päästetyt turvapaikanhakijat kielivät Venäjän tyytymättömyydestä EU:ta kohtaan.

– Venäjän pyrkimys on tietysti kaikessa omassa turvallisuusympäristössään vähintäänkin antaa selvä signaali siitä, että Venäjän eristämis- ja blokkaamispolitiikka ei käy päinsä, Kanerva kommentoi 27. tammikuuta 2016.

Päivi Nerg kommentoi kirjassa, että Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemat ovat ”käytännössä keskellä erämaata eli sinne ei kukaan satunnainen kulkija, saati turvapaikanhakija, osaa tulla, ellei heitä sinne jokin taho ohjaa”.

Kirjan mukaan neuvotteluissa selvisi, että Kantalahdessa Venäjällä sijaitsee hotelli, minne ihmisiä kuljetetaan. Sisäministeriöön alkoi tulla viestiä Sallan ja Raja-Joosepin Lada-varikoista ja polkupyöräröykkiöistä.

Rajanylitykset tapahtuivat aluksi polkupyörillä. Rajavartiolaitoksen mukaan tällä pyrittiin kiertämään jalankulkua koskevaa kieltoa sekä sitä, etteivät kuljettajat joutuisi epäillyiksi laittoman maahantulon järjestämisestä. Pian turvapaikanhakijat alkoivat saapua Suomeen huonokuntoisilla autoilla, jotka takavarikoitiin Suomen puolella rajaa. Rajavartiolaitoksen vuosikertomuksen mukaan ainakin osa Suomeen Sallan ja Raja-Joosepin kautta tulleista henkilöistä saapui Suomeen salakuljetusorganisaatioiden toimesta.

Nerg myöntää, että jos tilanne länsirajalla Torniossa olisi jatkunut samanlaisena kuin syksyllä 2015 ja itäraja olisi vuotanut samaan aikaan, virkakoneiston voimavarat olisivat loppuneet.

EU-komissio oli koko ajan tietoinen Suomen tilanteesta.

Petteri Orpo vieraili SPR:n vastaanottokeskuksessa Pansiossa syyskuussa 2015.­

– Koska jos se olisi räjähtänyt käsiin, olisimme olleet täsmälleen samassa tilanteessa kuin Kreikka ja Italia. Jouduimme koko ajan varautumaan siihen, Nerg sanoo.

Orpo tapasi sisäministerin ominaisuudessa kahdesti Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n johtajan Alexander Bortnikovin. Orpo tapasi myös Venäjän sisäministerin Vladimir Kolokoltsevin tammikuussa 2016.

– Miksette itse tee jotain, he kysyivät. He sanoivat, että tämä on teidän asianne Suomen rajalla, Orpo kuvailee kirjassa venäläisten reaktioita.

Orpon mukaan pohdinnassa oli kaikkien yli 20:n raja-aseman sulkeminen.

– Viestitin, ettei tämä vaikuta millään tavoin myönteisesti Venäjä-kuvaan Suomessa. Olen varma, että siinä oli tärkeä viesti. Syyllistämättä nyt ketään: miten oli mahdollista, että sitä väkeä tuli? Orpo kysyy.

– Lähdimme liikkeelle siitä, että yli 70 vuotta meillä on ollut rauhallinen raja ja erinomainen rajayhteistyö. Mitä voimme asialle tehdä? Orpo kertaa.

Orpo koki, että neuvotteluja venäläisten kanssa käytiin ensisijaisesti Suomen puolesta, vaikka kyseessä olikin EU:n ulkoraja.

– Ulkorajasta, Schengenistä ja Dublinista huolimatta väki käveli Euroopan läpi meille. Ei ollut sellaista kiitollisuuden velkaa olemassa. Siinä olin hyvin vahvasti isänmaan asialla, Orpo kuvailee kirjassa.

Tilanne rauhoittui lopulta varsin nopeasti, kun asia oli saatu siirrettyä korkealle poliittiselle tasolle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi 26. helmikuuta Venäjän turvallisuuspalvelulle julkisen käskyn kontrolloida tiukemmin ulkomaalaisten liikkumista Suomen vastaisella raja-alueella.

Putin ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö käsittelivät kysymystä Moskovassa 22. maaliskuuta 2016 pidetyssä tapaamisessa.

Suomen ja Venäjän hallitusten välillä solmittiin 10.4.2016 voimaan astunut puolivuotinen sopimus, jolla rajanylitykset sallittiin vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen.

Iltalehden mukaan neuvottelut sujuivat Venäjän nuottien mukaan.

Venäjä oli hylännyt Suomen ehdotuksen, jonka mukaan Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemien käyttö rajoitetaan siten, että ne ovat avoinna Suomen, Venäjän ja EU/ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisille.

Venäjä suostui vain sellaiseen kahdenväliseen sopimukseen Suomen kanssa, joka sulki raja-asemat muiden unionimaiden kansalaisilta.

Suomen ja Venäjän hallitusten välinen sopimus päättyi lokakuussa 2016, minkä jälkeen liikenne jatkui rajavartiolaitoksen mukaan samalla tavoin kuin ennen ”turvapaikkailmiötä”.

Suomeen tuli Venäjältä Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemien kautta poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita loppuvuodesta 2015 ja alkuvuodesta 2016. Kuva Sallasta.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?