Oikeusoppineet tyrmäävät hallituksen sote-vastineen: ”Tämä ei lupaa hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle...”

Julkaistu:

Hallitus on tyytynyt esittämään perustuslakivaliokunnalle eriävän mielipiteen sen sijaan, että se olisi korjannut sote-uudistuksen ydinongelmia, professorit summaavat.
Hallitus koettelee parhaillaan perustuslain rajoja.

Näin tuumivat kaksi oikeusoppinutta, kun Ilta-Sanomat pyysi heitä kommentoimaan hallituksen vastinetta perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoon.

Julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mukaan vastineen yhteensopivuus valiokunnan lausunnon kanssa on kyseenalainen.

– Monissa kohdissa hallitus ei oikeastaan edes yritä noudattaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa.


Rautiainen mainitsee muutamia esimerkkejä.

– Muun muassa notifikaation, maakuntien rahoitusmallin, kunnilta maakunnille tapahtuvien tehtäväsiirtojen ja maakuntien oman palvelutuotannon kohdalla hallitus tyytyy ilmoittamaan, että se on erimielinen perustuslakivaliokunnan kanssa.

Terveysoikeuden professori, ylilääkäri Lasse Lehtonen oudoksuu yhtä lailla vastineen ”mielipidemäisyyttä”.

– Suomessa on ainakin tähän asti ollut tapana noudattaa perustuslakia. Perustuslakivaliokuntaa taas on pidetty auktoriteettina, jonka näkemyksiä on niin kuunneltu kuin toteutettu, kun lainvalmistelua on tehty.

– Tämä ei lupaa hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle, jossa on lähtökohtaisesti yritetty sopia asioista. Jos nyt perustuslain kunnioitukselta ja demokraattiselta prosessilta ryhdytään vetämään pohjaa pois, sillä voi olla arvaamattomia seurauksia.

Rautiainen toteaa, että hallituksen vastineessa sote-uudistusta vaivaavat edelleen samat ongelmat kuin ennenkin.

– Keskeisissä perustuslakikysymyksissä mikään ei liioin ole muuttunut kesäkuulta, kun hallitus antoi edelliset vastineensa perustuslakivaliokunnan silloiseen lausuntoon.

Yhtenä keskeisenä ongelmana Rautiainen nostaa esiin sen, ettei hallituksen ratkaisuesitys sisällä minkäänlaista vaikutusarviota. Sen laatiminen olisi hyvän lainvalmistelutavan mukaista, hän sanoo.

– Kun ollaan tekemässä muutoksia, niiden pohjana pitäisi aina olla vaikutusarvio. Nyt hallitus ei edes yritä kertoa, mitä siitä seuraa, kun jotain elementtiä oleellisesti muutetaan.

Rautiainen ei näe nykytilanteessa juuri muuta vaihtoehtoa kuin palauttaa sote-lait takaisin perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

– Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta harkitsee hallituksen vastineen mukaisen mietinnön antamista, sen tulee pyytää perustuslakivaliokunnasta lisälausuntoa.


Myös Lehtonen katsoo hallituksen ratkaisuehdotuksen suurilta osin ontuvan.

– Perustuslakivaliokunta ihan suoraan sanoi, miten ne pykälät pitäisi muuttaa. Hallitus kuitenkin näyttää tehneen pelkästään kosmeettisia muutoksia.

Lehtosesta on huolestuttavaa, että hallitus pyrkii edelleen pitämään kiinni säästösuunnitelmastaan.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon kulut eivät saisi hallituksen mielestä kasvaa niin paljon kuin tarve edellyttäisi. Käytännössä siis perusterveydenhuollon kulut halutaan painaa Romanian tasolle, jos kansantuoteosuuksia katsotaan.

Aivan oma lukunsa on vielä oikeusvarmuusilmoitus. Hallitus aikoo nyt käyttää sitä varmistaessaan, että valinnanvapauslait ovat yhteensopivia EU-säädöksien kanssa.

Eurooppaoikeuden professorin Juha Raition mukaan oikeusvarmuusilmoituksessa on kuitenkin yksi ongelma: se ei ole sama asia kuin notifiointi, jota perustuslakivaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt.

– Oikeusvarmuusilmoitus tehdään varmuuden vuoksi vain tilanteessa, jossa EU:n jäsenmaalla on lähtökohtana se, ettei lainsäädännössä ole mitään notifioitavaa, Rautio sanoo.

Ja juuri notifiointia valinnanvapauslakien osalta nyt tarvittaisiin. Tarkoituksena kun on selvittää, voivatko maakunnan liikelaitokset ylipäätään toimia edes samoilla markkinoilla yritysten kanssa.

EU-lain edessä liikelaitosten konkurssisuoja ja veroedut saatetaan nimittäin tulkita kielletyksi valtiontueksi.

– Tässä valinnanvapauslakipaketissa on sekä taloudellisia että ei-taloudellisia piirteitä. Tätä taustaa vasten pitäisin selvänä, että ei tämä nyt enää mikään epäselvä kysymys ole, sisältyykö lakipakettiin valtiontuki-elementtejä vai ei, Rautio sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt