Kommentti: Miljardööri George Soros on väärässä

Julkaistu:

Kommentti
Miljardöörin mielestä EU:n loppu on lähellä, koska riittävän moni ei puolusta unionin arvoja eurovaaleissa, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.
Eurooppa kulkee unissaan kohti kadotusta. Kohta Euroopan unionille käy kuin Neuvostoliitolle vuonna 1991. EU:n johto on yhtä pihalla kuin politbyroo. Sytytyslanka syttyy kolmen kuukauden kuluttua. Synkkää.

Ennusteen teki unkarilais-amerikkalainen miljardööri George Soros Guardianissa viime viikolla. Soroksen maine on kasvanut niin, että hän on jopa presidentti Donald Trumpin herjalistalla.

Soros itse haluaisi olla hyväntahtoinen miljonääri, joka tukee demokratiaa erityisesti itäisessä Euroopassa. Vihamiesten mielestä Soros on kiero konna, jonka hyppysissä pyristelee koko maailma. Kuin epähuomiossa he tekevät selväksi, että Soros on juutalainen.

Eniten Sorosta vihataan hänen synnyinmaassaan Unkarissa, jossa kampanjaa johtaa hänen entinen suojattinsa, pääministeri Viktor Orbán.

Totuus on aina vivahteikas. Jos Soros ei olisi tehnyt suurta osaa omaisuudestaan valuuttakeinotteluilla, hänen maineensa olisi varmasti parempi. 1990-luvulla hän oli ”mies joka mursi Englannin pankin” operaatioillaan. Hän oli jopa mukana Kouri-kaupoissa Suomessa ja spekuloi ilmeisesti markankin kurssilla.

Lapsena Soros selvisi natsivallasta ja jätti Unkarin kommunismin kauden alussa. Hän opiskeli Britanniassa ja omaksui ihailemansa Karl Popperin ideat ”avoimesta yhteiskunnasta”. Niitä hän halusi viedä Itä-Eurooppaan kommunismin kukistuessa. Nyt monet entiset ystävät ovat kääntyneet vihollisiksi.

Miljardöörin mukaan EU:n yhtenäisyyttä uhkaavilla voimilla on etu toukokuun eurovaaleissa. EU-myönteiset puolueet ovat vanhojen rakenteiden vankeja ja kiinnostuneet muusta kuin nimenomaan ”unionin arvojen puolustamisesta”.

 

Monet EU-vastaisista puolueista katsovat nimenomaan puolustavansa eurooppalaisia arvoja.

Soros moittii erityisesti Saksan kristillisdemokraatteja puolueeksi, jota eurooppalaiset arvot eivät enää kiinnosta. Toivoa hän näkee vain Saksan vihreissä. Ryöpytyksen saa myös keskustaoikeistolaisten puolueiden euroryhmä EPP. Kokoontuessaan marraskuussa Helsingissä se ei häätänyt joukostaan Sorosin vihollisen Orbánin Fidesz-puoluetta.

Sorosin analyysi on turhan yksioikoinen. Ei ole oikein selvää, mitä ne puolustettavat Euroopan unionin arvot ovat. Monille aivan tyytyväisille eurokansalaisille EU on vain talousliitto, johon arvot eivät ollenkaan liity. Monet Sorosin pelkäämistä EU-vastaisista puolueista katsovat nimenomaan puolustavansa eurooppalaisia arvoja, joista niillä on aivan toinen käsitys.


Ajatus, että EU-myönteiset puolueet keskittyisivät vain unionin yhtenäisyyden ajamiseen, on myös ongelmallinen. Sorosin mielestä esimerkiksi työn ja pääoman ristiriita kuuluu menneille vuosisadoille eikä sen pitäisi olla enää politiikan keskiössä.

Vaikkapa Suomessa on kovasti viime vuosina väännetty työehdoista ja palkoista. Niitä koskevat näkemykset jakavat edelleen.

Sosiaaliturvan järjestäminen on myös Suomen eduskuntavaaleissa melkoisen keskeinen asia. Eikä Suomi ole mikään poikkeus näissä ­asioissa. Yhden asian liike Euroopan puolesta ei taitaisi massoja innostaa. Arkiset asiat ovat lähempänä, eurovaaleissakin.

Useissa maissa toimiva ECFR-ajatuspaja arvioi hiljan, että eurovastaiset puolueet voisivat voittaa europarlamentin paikoista kolmasosan. Mukaan on laskettu sekä oikean että vasemman laidan puolueita.

Ennusteen uhkaavuutta vähentää se, että ajatuspajan laskelman mukaan melkein neljännes mepeistä edustaa jo näitä puolueita. Eikä kolmanneskaan ole enemmistö.


EU:n räyhäpuolueet ovat riitaisia ja erimielisyyksiin löytyy syitä vuosisatojen takaa. Ne eivät kaappaa valtaa unionissa, mutta voivat kyllä lamauttaa vallankäytön. Tästä esimerkiksi osaa näistä puolueista tukeva Venäjä voisi hyötyä, kun paine sitä vastaan Ukrainan tilanteen vuoksi hellittäisi. Euroopan sisällä hyötyisivät juuri Unkari, Puola ja uusimpana Italia, joiden käsitys eurooppalaisista arvoista on erilainen kuin Sorosin.

EU ei hajoaisi kuin Neuvostoliitto 1990-luvulla, mutta saattaisi kyllä mennä pysähtyneisyyden tilaan kuten Neuvostoliitto 1970-luvulla. Erona olisi, että tämä ei suoraan koskisi taloutta. Ja toimimattomaan talouteensa Neuvostoliitto kaatui.

Pakolaiskysymykseen Soros käyttää pitkässä artikkelissaan kaksi lausetta. Hänen mielestään EU teki virheen pitämällä tiukasti kiinni Dublinin sopimuksesta, minkä vuoksi turvapaikanhakijoita jäi jumiin Italiaan. Tämä johti siellä maahanmuuttovastaisen hallituksen valtaantuloon.

Vuoden 2015 pakolaisaalto on kuitenkin Sorosin mainitsemien huolten lähtöpiste. Se sekoitti Euroopan politiikan. Sen jälkeen Euroopan hallitukset, myös Italian edellinen hallitus, ovat tehneet parhaansa ja joskus myös pahimpansa tulijoiden pysäyttämiseksi jo Turkkiin ja Pohjois-Afrikkaan. Monen parempaa toivoneen kohtalo on karumpi kuin osataan kuvitella.

Kun eurooppalaiset muuttavat arvojaan, he tekevät sen vallassa olevien eliittien perässä, ei niitä vastaan. Muutenhan maailmankuva ja käsitykset oikeasta ja väärästä murentuisivat. Mutta tämä tapahtuu hiljaa, melkein huomaamatta.

Soros, 88, voi olla oikeassa siinä, että Eurooppaa odottaa jälleen kerran häpeä ja suru. Mutta niiden estämiseen tarvitaan jo muidenkin neuvoja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt