Avustaja onkin hoitaja? Hoitajajärjestöt lyttäävät ministeriön laatu­suosituksen

Julkaistu:

Politiikka
Tehyn mukaan kyse on ”säästösuosituksesta”. Ministeri Saarikon mukaan kyse on ”toiminnallisista muutoksista”.
Vanhustenhoidon tilasta käynnistyi kiivas keskustelu sen jälkeen, kun Valvira ilmoitti tammikuun lopussa keskeyttävänsä Esperi Caren Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivayksikön.

Skandaalin jälkimainingeissa kaikki puolueet kokoomusta lukuunottamatta ovat vaatineet, että henkilöstön vähimmäismitoitus on sidottava lakiin ja että mitoituksen on oltava vähintään 0,7 hoitajaa yhtä vanhusta kohden.

Viime viikolla hallitus ilmoitti käynnistävänsä vanhuspalvelulain uudistamisen. Linjansa kanssa yksin jääneen kokoomuksen mukaan valmistelu antaa eväät myös hoitajamitoituksen määrittelyyn.

Vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt se, että tämän vuoden loppuun asti voimassa on sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatima laatusuositus, jonka lähtökohtana ei ole hoitajien määrän lisääminen, vaan henkilöstömitoituksen väljentäminen.

26. kesäkuuta 2017 voimaan tulleessa laatusuosituksessa mainitaan muun muassa, että ”henkilöstörakennetta suositellaan joustavoitettavaksi ja monipuolistettavaksi siten, että iäkkäiden sosiaalista toimintakykyä tukevat ammattilaiset, kuten viriketoiminnan ohjaajat, lasketaan mukaan henkilöstömitoitukseen siltä osin kuin heidän työnsä sisältää välitöntä asiakasaikaa”.

Laatusuosituksen mukaan myös hoiva-avustajat voidaan ”huomioida kokonaisuudessaan mitoituksessa”.

Laatusuosituksen mukaan ”numeerista mitoitusta ei hoito- ja tukipalveluhenkilöstön osalta” tule pitää lupaehtona, ellei se ole erityisesti perusteltua – lähtökohtana tulee kuitenkin olla, että hoitajia on 0,5 vanhusta kohden.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri sanoo, että Tehyn näkökulmasta kyse on säästösuosituksesta eikä laatusuosituksesta.

– Laatusuosituksen tarkoituksena oli saada aikaan 33,5 miljoonan euron säästöt vuoteen 2019 loppuun mennessä, Okkeri sanoo.

Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen katsoo, että muiden ammattiryhmien sisällyttäminen hoitajamitoitukseen vei pohjan koko mitoitukselta.

– Laatusuositus kertoo siitä, mikä on toivottava tilanne ja siinä on tultu todella paljon alaspäin. Pitää puhua nimenomaan hoitajamitoituksesta, virikeohjaajat ja muu avustava henkilöstö pitää saada erikseen.

Lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola katsoo, että valtio heikensi laatusuosituksella tietoisesti vanhustenhoidon laatua.

– Tämä oli pelkkä halvennusratkaisu. Nyt pitää tehdä korjausliike, koska emme voi ajatella, että hyvinvointivaltio nimeltä Suomi ei hoitaisi vanhuksia hyvin.


Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) vahvistaa, että ”laatusuosituksen päivitykseen arvioitiin sisältyvän säästöpotentiaalia muun muassa hoiva-avustajien lisäämisestä ja virikeohjaajien huomioimisesta välittömän asiakastyön osalta”. Tehyn esittämään lukuun, 33,5 miljoonaa euroa, Saarikko ei ota kantaa.

Mitä ajattelet siitä, että sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa hoitajamitoitukseen sisällytetään myös virikeohjaajat ja hoiva-avustajat?

– Laatusuositus edellyttää, että he ovat ammattilaisia, joilla on työhön koulutus. Heidät siis lasketaan mitoitukseen siltä osin, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä asukkaiden kanssa. He eivät voi olla työvuorossa yksin eivätkä vastata lääkityksistä, Saarikko kirjoittaa sähköpostiviestissään.

Saarikko pitää hyvänä, että ”mitoitukseen voidaan huomioida rajatusti myös sitä työtä, joka tuo virikkeitä toimintayksiköihin ja rikastaa arkea siellä”.

– Muita kuin sote-ammattilaisia tehostetussa palveluasumisessa on yhden prosentin verran, joten mitään suurta siirtymää laatusuositus ei ole aiheuttanut. Vanhuspalvelujen seurannan perusteella tiedämme, että noin 80 prosenttia työntekijöistä on lähihoitajia.

Eli sinulle sopii, että jos lakiin kirjataan 0,7:n hoitajan mitoitus, niin siihen sisällytetään muitakin kuin lähi- ja sairaanhoitajia?

– Mitoitukseen lasketaan vain välitön, tarkasti määriteltävä suora asiakastyö. Hyvän hoivan kokonaisuuteen ja asiakaskokemukseen tarvitaan myös muita ammattilaisia hoiva-amattilaisten rinnalle.

Näetkö ristiriitaa siinä, että hallituskauden alussa suunniteltiin henkilöstömitoituksen laskemista 0,4:ään ”hoitotyöntekijään” vanhusten kohden ja nyt vaalien alla keskustakin haluaisi nostaa mitoituksen 0,7:ään?

– Vanhuspalveluihin kaavailtiin selkeää hoitajamitoituksen alentamista tuosta 0,5:stä osana julkisen talouden säästöä. Valmistelussa myöhemmin erityisesti kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön vaatimuksesta taloudellisia vaikutuksia haettiin kaavamaisen mitoitusaleneman sijaan vaihtoehtoisesti toiminnallisina muutoksina laatusuosituksessa, Saarikko muotoilee.

– Näenkö ristiriitaa? Kohentunut työllisyystilanne luo liikkumavaraa julkiseen talouteen. Mielestäni on hienoa, että nyt tuntuu vallitsevan laaja yhteiskunnallinen yksimielisyys, että vanhuspalvelut todella tarvitsevat enemmän huomiota ja euroja toteutuakseen laadukkaasti, Saarikko lisää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt