Hallituksessa syntyi lihava riita Suomen EVM-vastuista – Suomen päätösvaltaa EVM:ssa ollaan kaventamassa

Julkaistu:

Hallituksessa on puhjennut Ilta-Sanomien tietojen mukaan lihava riita Suomen päätösvallasta ja vastuista Euroopan vakausmekanismin (EVM) myöntämissä lainoissa.
Kokoomus ja Juha Sipilä (kesk) ovat valmiita siihen, etteivät EVM:n uudet päätökset vaatisi jatkossa yksimielisyyttä, vaan niihin riittäisi 85 prosentin määräenemmistö. Sinisille tämä ei käy.

Euroopan vakausmekanismi (EVM) on luopumassa isojen euromaiden linjauksilla siitä, että se tekee päätökset kiireellisissä tukimenettelyissä yksimielisesti, kuten tähän saakka.

Suuret maat, kuten Saksa ja Ranska, ajavat EVM:ssa linjaa, että jatkossa varsinkin kiireelliset päätökset voitaisiin tehdä 85 prosentin määräenemmistöllä.

Käytännössä tämä tarkoittaisi Suomen vaikutusvallan merkittävää vähentymistä EVM:n päätöksissä.

Linjaus on parasta aikaa hallituksen käsittelyssä, ja sen eteenpäin viemisestä on IS:n tietojen mukaan syntynyt täysi riita.

Valtiovarainministeriön esitys on seuraava:

”Valtioneuvosto katsoo, että yksittäisiä luottoja koskevissa päätöksentekotilanteissa, jotka tapahtuvat nimellisen katon ja luottolimiitin koon määräämissä puitteissa, voisi tulla käytettäväksi hätätilamenettely, jossa sovelletaan 85 % määräenemmistöä.”

Sinisille uusi linjaus ei käy, ja varsinkin pääministeri Juha Sipilä (kesk) kiirehtimistä asiassa ihmetellään. Sinisille kysymys on periaatteellinen.

Muutos jäi pöydälle hallituksen EU-ministerivaliokunnassa viime perjantaina, eikä sitä saatu viime viikolla myöskään eduskunnan suureen valiokuntaan, kuten oli tarkoitus.

Avustajat poistettiin trion kokouksesta

Keskiviikkona iltapäivällä hallitustrio eli Sipilä, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ja Eurooppa, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin) käsittelivät asiaa kolmistaan.

Asian polttavuudesta ja herkkyydestä kertoo, että avustajat poistettiin kokouksesta.

Trion kokouksessa sovittiin IS:n tietojen mukaan, että asian käsittelyä jatketaan ensi viikolla.

Kyseessä on siis EU:n yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely. Eurohuippukokous hyväksyi joulukuussa julkilausuman, jossa vahvistettiin yhteisen kriisirahaston varautumisjärjestelyn raamisopimus.

Raamisopimuksessa, kuten valtiovarainministeriön muistio kertoo, Suomi sitoutui kirjaukseen, jossa ”yleinen päätöksentekomenettely kaikissa varautumisjärjestelyä koskevissa päätöksissä on yksimielisyys, mutta pyritään edelleen löytämään sopimus EVM-perustamissopimuksen mukaisesta kiireellisen – vahvistettuun määräenemmistöön (85 %) perustuvan – äänestysmenettelyn soveltamisesta, kunnioittaen kansallisia perustuslaillisia vaatimuksia.”

Hallituksen kiirettä ihmetellään

Muistion mukaan valtioneuvosto ”katsoo tarpeelliseksi saattaa asia eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä.”

Muutoksen kiireellistä läpivientiä ihmetellään, sillä muissakaan euromaissa asiaa ei ole tiettävästi päätetty. IS:lle on oudoksuttu varsinkin Sipilän kiirehtimistä asiassa. Suomi ei hänen mukaansa saisi asettua asiassa poikkiteloin, ettei se haittaa Suomen muita pyrkimyksiä EU:ssa, IS:lle kerrotaan.

Kuuleman mukaan asia halutaan hoitaa alta pois ennen vaaleja, ettei ”likainen työ” jää seuraavalle hallitukselle. Se on helpommin sanottu kuin tehty, sillä esitys pitää käyttää myös eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, joka on jo ennestään tukehtumassa työtaakkansa alle.

– Haiskahtaa, että tässä kiirehtimisessä on taustalla jotakin, mitä ei ole kaikille kerrottu, IS:lle todetaan.

Joulukuun eurohuippukokous antoi euroryhmälle toimeksi valmistella muutokset niin, että ne saataisiin voimaan ja EVM:n perustamissopimukseen kesäkuuhun 2019 mennessä.

Eduskuntavaalien alla kysymys on arka koko hallitukselle, ei vain sinisille. Pelkona on, että jos EVM:n yksimielisyysvaatimus murenee yhdessä asiassa, yksimielisyysvaatimuksesta luovutaan jatkossa muiltakin osin entistä helpommin.

Ainakin perussuomalaisten voi olettaa ottavan asiasta poliittisen ilon irti ja palauttaa mieliin, miten Timo Soini kääntyi tukemaan Kreikan tukipakettia kesällä 2015 päästyään Sipilän hallituksen ulkoministeriksi.

Esimerkkeinä Slovenia ja Nordea

Taustalla on käyty keskustelua siitä, auttavatko muut euromaat Suomea, jos esimerkiksi Nordea ajautuisi ahdinkoon.

Esimerkki on teoreettinen.

Vastapuolella huomautetaan, että jatkossa puolestaan jonkun slovenialaispankin riskit koskisivat Suomea, mutta pieni Suomi ei voisi vaikuttaa tehtäviin tukipäätöksiin mitenkään, jos yksimielisyysvaatimuksesta luovutaan.

Itse EVM:n kapasiteettia ei voida jatkossakaan nostaa ilman yksimielisyysvaatimusta.

Silti Suomen riskistatus saattaa muuttua, valtiovarainministeriön muistiossa todetaan:

”Nimellisen katon teoreettinen enimmäismäärä on koko EVM:n 500 miljardin lainanantokapasiteetti (olettaen, että se on täysimääräisesti vapaana). Nimellisen katon muuttaminen ei vielä itsessään sido EVM:n lainanantokapasiteettia, vaan kyseessä on vasta koko EVM:n lainanantokapasiteetin lähtökohtainen jako eri EVM-rahoitusinstrumenttien välillä. Siten siitä päätettäessä myöskään Suomen vastuut EVM:sta eivät suoraan kasva, joskin riskit voivat muuttua.”

EVM aloitti toimintansa 2012. Se on euromaiden perustama rahoituslaitos, jonka avulla pyritään turvaamaan euroalueen rahoitusvakaus. Sen kautta voidaan myöntää tukea vaikeuksissa oleville EVM:n jäsenmaille.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt