Politiikka

Pääministeri Sipilä puoltaa ”kikyttelyn” jatkamista – olisi halunnut lisätä suomalaisten työaikaa ”enemmänkin”

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Politiikka
Sipilän mukaan Suomi oli ajautua EU:n komission holhoukseen hallituskauden alussa.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen perintönä työpaikoilla on tehty niin sanottuja kiky-tunteja.

Taustalla on työmarkkinajärjestöjen solmima kilpailukykysopimus, jossa sovittiin työajan pidentämisestä 24 tunnilla ilman, että lisätyöaika nostaa työntekijöiden ansiotasoa.

Työmarkkinajärjestöt ovat olleet eri linjoilla siitä, onko kyseessä pysyvä vai väliaikainen järjestely.

EK ja Kuntatyönantajat katsovat, että järjestely on tarkoitettu pysyväksi, kun esimerkiksi Akava on tulkinnut, että työajan pidentämisestä sovittiin ”poikkeuksellisissa oloissa ja poikkeukselliset ajat ovat ohi”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sipilän kanta työaikajärjestelyn jatkamiseen tuli selväksi Politiikan toimittajat ry:n tentissä tiistaina.

– Kiky-sopimuksen osana on 24 tuntia lisää vuotuista työaikaa, sehän meillä jatkuu tästä eteenpäin, kannatan sitä, Sipilä ilmoitti.

Sipilän mukaan vuotuista työaikaa olisi ollut hyvä lisätä ”pikkuisen enemmänkin” kuin 24 tunnilla, jolloin ”paketista olisi tullut huomattavasti tasapainoisempi”.

Sipilän näkemys ei tule yllätyksenä, sillä Sipilä ehdotti hallituksen alkutaipaleella työajan lisäämistä sadalla tunnilla vuodessa.

Kilpailukykysopimus pitää sisällään kiky-tuntien lisäksi paljon muitakin toimia, muun muassa julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaamisen 30 prosentilla vuosiksi 2017–2019. Hallitus kompensoi kiky-sopimuksen vaikutuksia veronalennuksilla.

Sipilä puolusti politiikan toimittajien tentissä kiky-sopimusta ja viittasi Uudessakaupungissa toimivaan autotehtaaseen, josta oli kerrottu, että ”4000 ihmisen palkkaaminen ja se positiivinen kierre, mikä sieltä lähti koko Suomeen, ei olisi ollut mahdollinen ilman kiky-sopimusta”.


Sipilä aloitti kilpailukykysopimukseen johtaneet neuvottelut keväällä 2015.

Hallitus uhkasi tuolloin miljardin euron lisäleikkauksilla ja lähes 500 miljoonan veronkiristyksillä, jos työmarkkinajärjestöt eivät hyväksy hallituksen mallia.

Myöhemmin hallitus väläytti muun muassa ylityökorvausten puolittamista, sunnuntaikorvauksien pienentämistä 75 prosenttiin ja loppiaisen ja helatorstain muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä.

Hallitus veti toimet pois, kun työmarkkinajärjestöt hyväksyivät kilpailukykysopimukseen kesäkuussa 2016.

Sittemmin palkansaajajärjestöjä on hiertänyt muun muassa hallituksen aktiivimalli sekä lakiesitys, jolla pyrittiin madaltamaan työntekijöiden irtisanomiskynnystä pienissä yrityksissä.

Joulukuussa eduskunnassa hyväksyttiin laki, jonka mukaan irtisanomisen asiallisuuden ja painavuuden arviointiin vaikuttaa työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä.

Sipilä myönsi, että tällä kaudella on ”tehty paljon toimia, jotka ahdistavat ja kiristävät”, mutta sanoi pitävänsä kiistoista huolimatta suhdettaan ay-liikkeeseen hyvänä ja toimivana.

– Ei taida löytyä montaa pääministeriä, joka on käyttänyt työmarkkinaosapuolten kanssa käytyihin keskusteluihin näin paljon aikaa, saunomiseen ja istumiseen tuolla Kesärannassa.

Sipilä perusteli hallituksen tiukkaa otetta Suomessa vuonna 2015 vallinneella taloudellisella tilanteella, joka on päässyt hänen mukaansa jo unohtumaan.

– Valtiovarainministeriön virkamiesjohto toi nipun papereita, joissa oli seitsemän miljardin säästöt, siitä lähdettiin liikkeelle. Olimme menossa komission holhoukseen, he pitivät leikkauslistaamme liian pienenä.

– Olli Rehn kävi hallitusneuvottelujen aikanakin komissiossa keskustelemassa ja saimme vakuutettua, että meillä on myös työllisyyden nostamiseen sellainen keinovalikoima, joka puree ja vetää meidät suosta.

Hallitus lanseerasi strategisen hallitusohjelman, jonka kärjessä oli työllisyysasteen nostaminen 72:een prosenttiin. Osana uudenlaista johtamistapaa Sipilä halusi myös karsia ministereiden ja avustajien määrää.

Vastoin tavoitetta ministereiden määrää on pitänyt kasvattaa kesken hallituskauden ja pääministerin avustajienkin määrä on paisunut seitsemään.

Sipilä myönsi antaneensa ministeriasiassa periksi, koska ”jotkut ministerit olivat liian kovan työpaineen alla”. Tarkemmin kysyttäessä Sipilä kertoi tarkoittaneensa Jari Lindströmiä (sin) sekä Kimmo Tiilikaista (kesk).

Lindström toimi alun perin työ- ja oikeusministerinä, mutta oikeusministerin salkku siirtyi Lindströmiltä Antti Häkkäselle (kok) Lindströmin uuvuttua työtaakkansa alla.

Tiilikainen toimi ympäristöministerinä sekä maa- ja metsätalousministerinä, kunnes maa- ja metsätalousasiat siirrettiin Jari Lepälle (kesk).


Talouskurimiehenä hallituksen alkutaipaleella profiloitunut Sipilä on ilmoittanut, että tulevalla vaalikaudella taloutta ei tarvitse enää sopeuttaa leikkauksilla.

Keskusta esitti äskettäin takuueläkkeiden korottamista sadalla eurolla. Hallituskumppani kokoomuksen riveistä on jo supateltu, että keskusta on ”irtaantumassa talouden vastuullisesta huolehtimisesta”.

Sipilän mukaan rahat eläkelupauksen täyttämiseen löytyvät, kun työllisyysastetta saadaan nostettua 72,5 prosentista 75:een prosenttiin.

Sipilän mukaan työllisyysasteen nostamisella vältettäisiin myös valtiovarainministeriön virkamiesten seuraavalle vaalikaudelle väläyttämät kahden miljardin sopeutustoimet.

– Se tarkoittaa sitä, että toimia tehdään ja niihin sitoudutaan, esimerkiksi paikallisen sopimisen pitää edetä, siinä me ollaan ihan hännillä maailmassa, Sipilä sanoi.

– Jos ja kun 75 prosenttia saadaan toteutettua, pystytään panostamaan koulutukseen, tuotekehitykseen, tutkimukseen ja perusturvaan, siellä takuueläke on yksi kohta, Sipilä lisäsi.

Sipilän hallitus on leikannut tällä vaalikaudella koulutuksesta indeksijäädytykset mukaan laskettuna 840 miljoonalla eurolla, vaikka Sipilä lupasi viime eduskuntavaalien alla, ettei koulutuksesta leikata.

Sipilä vakuutti, että hänen lupauksiinsa voi luottaa jatkossa, vaikka koulutuslupaus ei pitänytkään.

– Mielelläni en olisi koulutuksesta leikannut ja sen vuoksi heti, kun se oli mahdollista, lähdettiin nostamaan perusturvaa, pienimpiä päivärahoja, takuueläkkeitä ja myös koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen lähdettiin satsaamaan.

Hallitus onkin tehnyt leikkausten vastapainoksi koulutukseen satsauksia satojen miljoonien edestä; rahaa on myönnetty esimerkiksi korkeakoulujen hakijasuman purkuun (84 milj.), opettajien osaamisen kehittämiseen (50 milj.) ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen (28 milj.).

Tarkennus 13.2.2019 klo 12.24: Muutettu otsikon loppuosaa muotoon ”olisi halunnut lisätä suomalaisten työaikaa enemmänkin”, kun aiempi otsikko oli ”haluaisi lisätä suomalaisten työaikaa enemmänkin”.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt