Valtiovarainministeriön virkamiehiltä kylmä suihku poliitikkojen niskaan – Martti Hetemäki: ”Jotain tarvitsee myös säästää” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Valtiovarainministeriön virkamiehiltä kylmä suihku poliitikkojen niskaan – Martti Hetemäki: ”Jotain tarvitsee myös säästää”

Valtiovarainministeriön mukaan ensi vaalikaudella tarvitaan leikkauksia tai veronkorotuksia kahden miljardin edestä.

4.2.2019 16:24

Puolueet ovat kosiskelleet äänestäjiä eduskuntavaalien lähestyessä erilaisilla lupauksilla.

Pääministeripuolue keskusta ilmoitti viikonloppuna olevansa valmis korottamaan takuueläkkeitä noin sadalla eurolla. Uudistuksen hintalapuksi keskusta ilmoitti 600 miljoonaa euroa.

Gallupkärjessä paistattelevan Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi jo viime vappuna 100 euroa kuukaudessa nettona alle 1400 euron eläkkeisiin.

Kun mukaan lasketaan muun muassa indeksitarkistukset kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin, niin pelkästään demareiden eläkeläisille osoittamista lupauksista kertyy lähes miljardin euron hintalappu.

Kokoomus taas vapauttaisi ensi hallituskaudella pienipäästöiset ja päästöttömät autot autoverosta.

Kokoomus ei ole tarkentanut pienipäästöisen auton määritelmää, mutta valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) esikunnan mukaan autoveron tuotto vähenisi toimenpiteen vuoksi parilla sadalla miljoonalla eurolla.

Puolipäiväisenä toteutettu kaksivuotinen maksuton esiopetus maksaisi taas Orpon mukaan ”noin sata miljoonaa”.

Leikkauksia ei yksikään suuri puolue ole esittänyt, eivätkä veronkorotuksetkaan ole olleet suuressa suosiossa – esimerkiksi kokoomus ja keskusta ovat linjanneet, ettei kokonaisveroaste saisi tulevaisuudessa nousta.

Tähän mielenmaisemaan sopii huonosti valtiovarainministeriön maanantaina julkistama virkamiesraportti, jonka mukaan ”suoria sopeutustoimia” pitäisi tehdä vähintään kahden miljardin edestä vuoteen 2023 mennessä.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki kommentoi IS:lle, että käytännössä kyse on uusista leikkauksista tai verojenkorotuksista.

– Ne ovat juuri näitä. Lähdemme siitä, että veronkorotukset pitäisi olla hyvin rajallisia, jos niihin mennään, Hetemäki tarkentaa.

Virkamiesraportin mukaan vähiten haitallista olisi kohdistaa veronkorotukset kuluttamisen ja kiinteistöjen verotukseen. Verotuloja voitaisiin virkamiesten mukaan myös lisätä karsimalla tehottomia verotukia.

Kokoomuksessa ja Sdp:ssä ei innostuttu valtiovarainministeriön sopeutusesityksistä.

– Lisäleikkauksia vai veronkiristyksiä? Kokoomus sanoo: ei kumpaakaan, jos saamme suomalaisille enemmän työtä, Orpo tviittasi maanantaina.

– Tämä vaalikausi on osoittanut, että leikkauspolitiikalla ei kestävyysvajetta taklattu. Nyt pitää siirtyä uudistuslinjalle, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tviittasi.

Orpo sanoi IS:lle aiemmin, että sopeuttamista ei pidä tehdä uusilla menoleikkauksilla tai verojenkorotuksilla, vaan talouskasvua ja työllisyyttä parantamalla.

Hetemäen mukaan ”usein on petytty siinä ajatuksessa, että kasvu tai työllisyys hoitaa ongelmat”.

– Kasvu- ja työllisyystoimenpiteillä pystytään kuromaan osa kestävyysvajeesta, mutta niiden varaan laskeminen ei ole perusteltua aikaisemman kehityksen valossa. Emme voi esimerkiksi ikärakenteen kehitykselle mitään, jotain tarvitsee myös säästää.

Valtiovarainministeriötä syytetään aika ajoin synkistelystä. Hetemäki ei syytöstä allekirjoita.

– Vaikka tässä tämänkin hallituskauden aikana tavoitteena oli koko kestävyysvajeen poistaminen, niin eivät ne toimenpiteet ihan siihen riittäneet, paljon jäi vielä tehtävää. En näkisi, että arviomme olisi olennaisesti synkempi kuin muiden taloutta arvioivien tahojen arviot.

Virkamiesraportissa huomautetaan, että väestön ikääntymisen terveys- ja hoivamenoihin aiheuttama kasvupaine on vasta edessä. Akuutimpiakin menopaineita on näköpiirissä.

– Meillä on edessä poikkeuksellisen suuret julkisen talouden menopaineet 2020-luvulla, ne liittyvät infrastruktuuriin, hävittäjähankintaan, ilmastonmuutoksen torjuntaan, Hetemäki listasi.

– Jos sanoisi pelkistäen, niin meillä ei ole varaa toiseen velkaryyppyyn. Sen takia varovainen lähestymistapa finanssipolitiikkaan edellyttäisi myös välittömiä sopeutustoimia. Kahden miljardin sopeutustarve on kohtuullinen, Hetemäki luonnehti.

Julkisen talouden saaminen kestävälle pohjalle lähivuosikymmeniksi edellyttäisi virkamiesraportin mukaan suorien sopeutustoimien lisäksi ”julkisen talouden vahvistamista” viidellä miljardilla eurolla.

Tästä viiden miljardin kakusta kasvua ja työllisyyttä tukevien toimien osuus olisi kaksi miljardia ja sote-uudistuksen osuus kolme miljardia.

Tavoitteeseen voidaan raportin mukaan päästä, jos varmistetaan, että sote-uudistus hillitsee kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla ja päätetään toimista, joiden avulla työllisyysaste nousee 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

– Muita Pohjoismaita selvästi matalamman työllisyysasteen kääntöpuoli on se, että potentiaalia on paljon. Jo joulukuussa työllisyysasteen trendi oli 72,5 prosenttia. Sen pitäisi nousta siitä vielä 2,5 prosenttiyksikköä, mikä on vajaa 100 000 työpaikkaa. Yksin se, että meillä olisi 55–64-vuotiaiden työllisyysaste samalla tasolla kuin Ruotsissa, toisi sen 100 000 lisäyksen, Hetemäki sanoi.

Sote-uudistus on yhä hyväksymättä. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan sote-tavoite kustannusten hillitsemisestä kolmella miljardilla eurolla on hyvin epävarmalla pohjalla.

Valtiovarainministeriön virkamiesraportin mukaan sote-uudistuksen täytyy kuulua rahoituskehys, joka hillitsee kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla.

Hetemäki on itse arvioinut sote-uudistuksen säästöpotentiaaliksi jopa 4,6 miljardia euroa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?