Valvontalaki haluttiin valmiiksi ensiksi, jotta voidaan muun muassa aloittaa tiedusteluvalvontavaltuutetun valinta. Valtuutettu seuraisi Supon ja Puolustusvoimien tiedustelutoimintaa lakien tultua voimaan. Kansalainen voisi kääntyä hänen puoleensa, jos epäilisi tulleensa tiedustelluksi laittomasti. Ajatus on, että kaikista ihmisiin kohdistuvista tiedustelutoimista ei heille kerrottaisi.
Valtioneuvosto valitsee tiedusteluvalvontavaltuutetun, jonka toimikausi on viisi vuotta. Hänen toimistonsa tulee tietosuojavaltuutetun toimiston yhteyteen.
Tänään voimaan tullut laki mahdollistaa myös kansanedustajista koostuvan tiedusteluvalvontavaliokunnan kokoamisen.
Lait loppusuoralla
Itse tiedustelulait ovat loppusuoralla. Puolustusvaliokunta antoi eilen mietinnön sotilastiedustelulaista. Siviilitiedustelulaki on hallintovaliokunnan käsittelyssä.
Viime vuonna hyväksyttiin perustuslain muutos, jonka seurauksena lait voidaan hyväksyä kiireellisenä vielä tämän eduskunnan aikana. Yleisesti tämän uskotaan onnistuvan.
Lait ovat etukäteen herättäneet keskustelua. Jotkut ovat epäilleet, että viranomaisille tulee liikaa valtaa puuttua ihmisten yksityisyyteen näiden siitä tietämättä. Lakien puolustajien mielestä se on välttämätöntä, koska sekä erilaiset vakoilu- että terroriuhat ovat kasvaneet. Myös tietoliikenne ja tiedustelutekniikka ovat muuttuneet nopeasti ja lakien pitäisi pysyä tilanteen tasalla.