Jatkuvatko kiky-tunnit vai eivät? Työmarkkina­pomot täysin eri mieltä

rac

Julkaistu:

EK ja Kuntatyönantajat katsovat, että kyse on pysyvästä järjestelystä. Akava tyrmää tulkinnan. SAK ja STTK ovat odottavalla kannalla.
Kilpailukykysopimus ja siihen liittyvä työajan pidennys nousivat esiin, kun työmarkkinajärjestöjen johtajat kokoontuivat tiistaina Sanomatalossa Ääni työlle -kiertueen avaustapahtumassa.

Työmarkkinajärjestöt sopivat kilpailukykysopimuksessa työajan pidentämisestä 24 tunnilla ilman, että lisätyöaika nostaa työntekijöiden ansiotasoa.

Työpaikoilla on pohdittu, tehdäänkö kiky-tunteja jatkossakin.

Ilta-Sanomien erikoistoimittajan Timo Haapalan vetämän tentin jälkeen kävi ilmi, että työmarkkinapomoilla ei ole yhteistä näkemystä asiasta.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoivat IS:lle, että järjestely on tarkoitettu pysyväksi.

– Sillä tavalla se on solmittu ja se on meidän lähtökohtana, Häkämies totesi.

– Meidän kanta on, että se on pysyvä, se on leivottu sopimuksiin sisään, Jalonen säesti.

Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko sen sijaan sanoi, että järjestelystä sovittiin ”poikkeuksellisissa oloissa ja poikkeukselliset ajat ovat loppu”.

– Emme katso, että kiky-työajanpidennykset olisivat pysyvä osa sopimuksia, Savinko kommentoi.

STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan työaikajärjestely on voimassa kunnes toisin sovitaan.

– Minulla on se tuntemus STTK-laisista liitoista, että aika moni liitto tulee asettamaan tavoitteeksi seuraavalla kierroksella työajan pidennyksen poistamisen, Palola arvioi.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei ottanut asiaan suoraan kantaa, mutta sanoi pitävänsä mahdollisena, että ”työaikaratkaisut ovat jatkossa pöydällä”.

– Meillä ei ole yhteistä SAK-laista kantaa, enkä ole liittoja neuvomassa, mitä pitäisi tehdä. Se on tarkoitettu pysyväksi, mutta ainahan kaikki työehtosopimuksen määräykset ovat neuvoteltavissa, kun sopimukset ovat auki.

Teollisuusliitto ilmoitti viime syksynä irtisanovansa kiky-sopimukseen liittyvän työajan pidennyksen.

Järjestelyn mahdollisti se, että Metalliliitto ja Teknologiateollisuus sopivat työajan pidennyksestä poikkeuksellisesti lisäpöytäkirjalla.

Työajan pidennyksen ohella kilpailukykysopimus piti sisällään julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaamisen 30 prosentilla.

Eloranta ja Jalonen mainitsivat tentin jälkeen, että vuosi 2019 on viimeinen vuosi, kun julkisella sektorilla leikataan työntekijöiden lomarahoja.

Osa oppositiosta on nostanut eduskunnassa kovan metelin lomarahojen leikkauksista, mutta asia ei ole aivan niin yksinkertainen.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen laski kesäkuussa 2017, että veronalennukset kompensoivat lomarahaleikkaukset, mutta eivät täysin riittäneet turvaamaan julkisen sektorin työntekijöiden ostovoimaa.

Työmarkkinajärjestöjen johtajat solmivat kilpailukykysopimuksen kesällä 2016. Taustalla oli pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen vahva paine.

Hallitus oli valmis muun muassa muuttamaan loppiaisen ja helatorstain palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä, alentamaan sairauspäivien korvaustasoa niin, että ensimmäinen päivä on palkaton, puolittamaan ylityökorvaukset ja pienentämään sunnuntaikorvauksia 75 prosenttiin.

Palkansaajapuolen työmarkkinajohtajat sanoivat Sanomatalon tentissä, että kilpailukykysopimuksen solmiminen oli välttämätön ratkaisu vallinneissa olosuhteissa.

– Sopimus tehtiin aivan toisenlaisessa taloudellisessa tilanteessa, Palola sanoi.

– Ratkaisu oli pakko tehdä, Eloranta kommentoi.

Kuntatyönantajien Jalonen sanoi, että kilpailukykysopimus on tuonut maahan runsaasti lisää työpaikkoja.

– Teimme yhteisen arvion siitä, miten paljon työpaikkoja syntyy, arvioimme, että 40–45 000. Aika lähelle olemme päässeet.

Häkämies viittasi Etlan tutkimukseen, jonka mukaan kilpailukykysopimus ja työn tarjontaa lisänneet uudistukset ovat tuoneet noin puolet hallituskaudella toteutuneesta runsaan 100 000 työpaikan lisäyksestä.

Toinen puoli on tutkijoiden mukaan kansainvälisen talouden kohentumisen ja talouden muun sopeutumisen ansiota.


Yllä olevalla videolla on tallenne lähetyksestä Ääni työlle -kiertueen avaustilaisuudesta Sanomatalossa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt