Politiikka

”Jos minä jostain syystä muuttaisin Somaliaan...” – ps-nuorten kannanotot saivat aikaan värikkään keskustelun Halla-ahon, Anderssonin ja Haaviston välillä

rac

Julkaistu:

Perussuomalaisten Halla-aho ja vasemmiston Andersson ottivat yhteen IS:n Tule ja kysy -vaalitentissä.
Ilta-Sanomien vaalitentin kuumin väittely nähtiin tentin kolmannessa osuudessa, johon osallistuivat perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson ja vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Kysymys koski perussuomalaisten nuorten kannanottoja.
  • Katso keskustelu yllä olevalta videolta.
Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että Halla-aho on ojentanut ainakin kaksi kertaa puolueen nuorisojärjestön jäseniä ääriajattelusta. Hän muun muassa lähetti ojentavan sähköpostin Ps-nuorten jäsenille nähtyään ruutukaappauksia Facebook-viesteistä, joita järjestön suljetussa Facebook-ryhmässä oli kirjoitettu.
Nuorisojärjestö Ps-nuoret siirtyi aiempaa radikaalimman nationalismin linjalle syyskokouksessaan viime marraskuussa, kun vallan ottivat niin kutsutut etnonationalistit. Etnonationalistit korostavat geenejä ja kaukaisia sukujuuria, ja heillä on emopuoluetta rajummat näkemykset esimerkiksi siitä, ketä voidaan pitää suomalaisena.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kerttu Helsingistä kysyikin Halla-aholta seuraavaa:

”PS-nuorissa viljellään etnonationalismia ja rotuerottelun mieleen tuovia kannanottoja. Viimeksi PS-nuoret ilmoitti vastustavansa etnisistä syistä ulkomaalaisten adoptioiden tukemista. Uhkaavat PS-nuorten mukaan Suomen kansan säilymistä. Näistä kannanotoista huolimatta PS-nuorten puheenjohtaja on perussuomalaisten eurovaaliehdokas. Miksi?”

Halla-ahon mukaan nuorisojärjestöillä on ollut kaikissa puolueissa tapana ottaa radikaalimpia kantoja kuin emopuolueensa, eikä perussuomalaiset ole tässä poikkeus.

– Perussuomalaisissa nuorissa on monella tällainen etnonationalistinen käsitys ja määritelmä siitä, kuka on suomalainen.

– Kenties radikaalimmat ajatukset muuttuvat hieman maltillisemmiksi ajan kanssa. Tässä on kuitenkin kyse nuorista ihmisistä, Halla-aho puolustautui.

Hän kuvaili kysymystä etnisyydestä mielenkiintoiseksi, mutta kiisti pitävänsä sitä politiikassa relevanttina.

Halla-ahon mukaan yksi syy, miksi keskustelu aiheesta on niin hankalaa, liittyy juuri siihen, että Suomen kielessä ei ole erillistä sanaa suomalaiselle kansalaisena ja etnisyytenä.

– Tarkoittaako suomalainen ketä tahansa, jolla on Suomen passi. Vai onko siinä kyse kielen, kulttuurin tai sukujuurten jonkinlaisesta yhdistelmästä. Mutta itse en pidä tällaista politiikassa tarpeellisena.

– Jos ajatellaan vaikkapa sitä, että minä jostain syystä muuttaisin Somaliaan ja saisin maan kansalaisuuden. Minusta tulisi kyllä somalialainen, mutta voisiko Li Andersson sanoa vakavalla naamalla, että minä olisin sen jälkeen somali.

Anderssonilla oli vastaus valmiina.

– Puolueelle, joka haluaa profiloitua jollakin tapaa politiikkaa uudistavana puolueena niin täytyy kyullä sanoa, että tämä on pahinta saivartelua mitä olen ikinä kuullut.

– Tässä on kyse siitä, onko Suomessa perussuomalaisten näkemyksen mukaan Suomessa tilaa kaikille niille, jotka itse määrittelevät itsenä suomalaiseksi ja ovat suomalaisia.

Hän myös huomautti, ettei Halla-aho tuominnut perussuomalaisten nuorten kannanottoja IS:n tentissä.

– Päinvastoin hän sanoi, että tämä ei ole relevanttia. Kyllä tämä kysymys on relevantti kaikille niille suomalaisille, jotka ovat lukeneet näitä juttuja ja jotka eivät kuulu perussuomalaisten nuorten määritelmiin, mukaan lukien allekirjoittanut, joka on suomenruotsalainen.

– Kyllä se nyt aika erikoista on, jos puheenjohtaja ei pysty selväsanaisesti tuomitsemaan nuorisojärjestön kantaa tällaisessa kysymyksessä, olkoon sitten nuoriso kuinka radikaalia tahansa.

Haavisto muistutti, että seitsemän prosenttia Suomessa asuvistakin on ulkomaalaistaustaisia.

– Mielestäni meidän pitää hyväksyä tämä ryhmä täällä ja kaikki sellainen nationalismi joka sulkee tällaisten ihmisten oikeuksia pois, on tuomittava.

Hän muistutti, että olipa sitten kyse saamelaisista, Suomen tataareista, ahvenanmaalaisista tai romaniväestöstä, eivät he mahdu etnonationalistien määritelmään suomalaisesta.

Halla-aho totesi olevansa samaa mieltä siitä, että nämä vähemmistöt kuuluvat Suomeen.

– Mutta ne ovat erillisiä etnisyyksiä. Juutalaiset ovat silti juutalaisia, ja saamelaiset saamelaisia. Ja jopa ylpeitä siitä, ja täysin aiheellisesti. Minusta on outoa, jos Suomessa on yksi etninen ryhmä, joka ei saa pitää itseään etnisenä ryhmänä. Nimittäin me suomalaiset.

Andersson kuvailikin lopuksi perussuomalaisten nuorten kantaa erottelupolitiikaksi.

– Tässä on hyvin lyhyt askel enää siihen, että aletaan arvottaa näitä eri etnisyyksiä toisiinsa. Ja silloin ollaan tekemässä politiikkaa tavalla, jota en halua millään tavalla allekirjoittaa, Andersson sanoi.