Politiikka

Hallitus haluaa edistää kolmea lakihanketta seksuaalirikosten ehkäisemiseksi – mikä esityksissä on uutta ja mikä vanhaa?

Julkaistu:

Eduskunta vaati hallituksen esityksiin täydennyksiä, joilla seksuaalirikoksiin voitaisiin puuttua entistä tehokkaammin.
Oulun ja Helsingin viime aikoina julkisuuteen nousseet ulkomaalaisten epäillyt seksuaalirikokset saivat eduskunnan raivaamaan ylimääräistä tilaa kolmelle lakihankkeelle.

– Töitä ollaan valmiita tekemään, vakuutti eduskuntaryhmien kokouksen koolle kutsunut keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Erikoista kokouksessa oli kuitenkin se, että hallitus- ja oppositiopuolueet päättivät kolmen lakihankkeen edistämisestä yksimielisesti ja nopealla aikataululla.

– Tämän vahvempaa viestiä tämä talo ei voi lähettää, sanoi sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kokouksessa keskityttiin kuitenkin lähinnä lakeihin, jotka ovat jo eduskunnan käsittelyssä tällä hetkellä, eikä mullistavia muutoksia hallituksen esityksiin tullut.

Kahteen kolmesta esityksestä tehtiin kuitenkin pieniä muutosehdotuksia.

– Tämä nykyinen eduskunta ei enää kovin kauan istu, ja tämä on käytännössä se vaihtoehto, mikä meillä on, Kaikkonen perusteli päätöstä.

Valiokuntien on sovittu lisäävän kokoustensa määrää, jotta lakien eteenpäin vieminen ei jää kiinni ainakaan ajan puutteesta.

Kolme lakihanketta on kokouksen mukaan vietävä läpi ripeästi ja niistä on pyrittävä saamaan päätökset jo kahden kuukauden sisällä.

Rikoslaki

Hallituksen esityksessä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotettaisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Tämän lisäksi rikoslakiin lisättäisiin törkeää lapsenraiskausta koskeva uusi rangaistussäännös, jonka maksimirangaistus olisi 12 vuotta.

Uutta aiempaan oli se, että kokous edellytti lakivaliokuntaa tarkastelemaan myös mahdollisuutta kiristää törkeiden lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten minimirangaistusta.

Eduskunnassa on minimirangaistuksen nostamisesta myös kansalaisaloite, joka vaatii rangaistuksen nostamista vuodesta kahteen vuoteen vankeutta.

Laki on mietinnöllä lakivaliokunnassa.

Poliisin henkilötietolaki

Uudella poliisin henkilötietolailla parannettaisiin poliisin mahdollisuuksia käyttää tehtävissään saatuja henkilötietoja rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi.

Lakimuutoksilla ei laajennettaisi sisäministeriön mukaan poliisin tiedonhankintavaltuuksia nykyisestä ja tietojen käyttöä valvottaisiin säännöllisesti.

Nykylain lähtökohtana on rikostiedustelu tilanteissa, joissa poliisilla on tiedossa henkilöön kohdistuva rikosepäily. Uusi laki mahdollistaisi myös nykyistä selvemmin rikokseen kytkeytyvien henkilöiden tietojen käsittelyn ja yhdistelyn, kun kyse on esimerkiksi järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Poliisi saisi kuitenkin käsitellä muiden kuin rikolliseen toimintaan kytkeytyvien, kuten todistajien, uhrien, rikosten ilmoittajien tietoja rikosten ennalta estämiseksi vain välttämättömissä tapauksissa.

Tietoja voitaisiin käyttää myös esimerkiksi aselupiin liittyvässä harkinnassa.

Laki on mietinnöllä hallintovaliokunnassa.

Kansalaisuuslaki

Uuden kansalaisuuslain nojalla vakaviin rikoksiin syyllistynyt ulkomaalainen voisi menettää Suomen kansalaisuutensa.

Edellytys kansalaisuuden menettämiselle on, että henkilöllä on myös jonkin toisen valtion kansalaisuus ja riittävästi siteitä tähän toiseen valtioon.

Uutta aiempaan hallituksen esitykseen olisi se, että eilisessä kokouksessa toivottiin lakia täydennettävän myös törkeillä seksuaali- ja väkivaltarikoksilla.

Hallituksen esityksessä ei mainita seksuaalirikoksia, mutta myös sisäministeri Kai Mykkänen (kok) on toivonut, että lakia voisi täydentää koskemaan myös esimerkiksi törkeitä lapsenraiskauksia tai muita törkeitä seksuaalirikoksia.

Kansalaisuuslain muutos on parhaillaan mietinnöllä perustuslakivaliokunnassa.

Vireillä ja valmiina muitakin lakeja

Hallituksen on Kaikkosen mukaan tarvittaessa tuotava eduskuntaan myös esitys lisäbudjetista muun muassa nettipoliisin, poliisin rikostutkinnan, valistuksen ja rikoksen uhrien auttamisen resurssien varmistamiseksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi Ylelle, että hallituksella on valmius antaa lisäbudjetti, jos toimenpiteet vaativat taloudellisia resursseja. Sipilä myös edellytti ulkoministeriöltä raporttia siitä, missä turvapaikanhakijoiden palautuspolitiikassa nyt mennään.

Hallitus on kuluvan kautensa aikana edistänyt muitakin esityksiä, joilla Oulun ja Helsingin kaltaisia epäiltyjä seksuaalirikoksia voitaisiin ehkäistä entistä tehokkaammin.

Vuoden alusta voimaan astunut uusi ulkomaalaislaki helpotti törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista maasta.

Lain mukaan oleskeluluvalla Suomessa elävä voidaan karkottaa, jos hän syyllistyy rikokseen, jonka enimmäisrangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta tai jos hän syyllistyy toistuvasti rikoksiin.

Karkottaa voidaan myös henkilö, jonka nähdään olevan vaaraksi muille tai jonka epäillään ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.

Eduskunnassa on tällä hetkellä myös muun muassa esitys, jolla estettäisiin kansainvälistä suojelua koskevan uusintahakemusten väärinkäyttö viivytystarkoituksessa.

Hakijan olisi jatkossa pystyttävä perustelemaan, miksei hän esittänyt uusintahakemuksen perusteitaan jo aikaisemmin.

Häkkänen kertoi eilen myös käynnistävänsä raiskaus- ja hyväksikäyttörikoksia koskevan sääntelyn kokonaisuudistuksen. Hän aikoo myös asettaa työryhmän pohtimaan sitä, miten suostumuksen puute tuotaisiin raiskauksen tunnusmerkistöön.

Tätä ehdotettiin myös tuoreessa kansalaisaloitteessa, joka vaati rikoslakia muutettavaksi niin, että ilman suostumusta tapahtuva sukupuoliyhteys on aina raiskaus.