Kommentti: Hallituksen eroa ja anteeksipyyntöä vaativa Jussi Halla-aho unohtaa yhden asian – ”He luottavat siihen, että äänestäjät eivät muista”

Julkaistu:

Perussuomalaiset oli toiseksi suurin puolue, mutta silti kriisin keskeisin vaihe sattui puolueen vahtivuorolla.
– Hallitus on vastuussa paitsi siirtolaisvyöryn miljardiluokan kustannuksista myös sen aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä. Jos hallituksella olisi selkäranka, se pyytäisi anteeksi ja eroaisi, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti Facebookissa 12. tammikuuta.

Halla-ahon mukaan hallitus on ollut ”toimillaan ja toimettomuudellaan synnyttämässä monikulttuurista painajaista eikä ole tehnyt mitään ongelmien estämiseksi tai ratkaisemiseksi”.

Maanantaina perussuomalaiset lisäsivät löylyä tiedotteessaan, jossa he puhuivat ”raiskausepidemiasta”, joka on ”suoraa tulosta vastuuttomasta turvapaikkapolitiikasta”.

Siinä ei ole tietenkään mitään erikoista, että oppositiopuolue- ja oppositiopuolueen puheenjohtaja vaatii hallituksen eroa.

Sekään ei ole ihme, jos perussuomalaisten kannatus jatkaa nousemistaan Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyjen vuoksi.

Epäilläänhän teoista ulkomaalaistaustaisia miehiä, ja perussuomalaiset ovat perustaneet Halla-ahon johdolla politiikkansa maahanmuuttovastaisuudelle.

Yksi asia Oulu-jälkipyykkiä läpikäydessä on jäänyt vähemmälle huomiolle: perussuomalaiset olivat itse hallituksessa toiseksi suurimman puolueen asemassa, kun Suomeen tulvi turvapaikanhakijoita syksyllä 2015.

Siis kriisin keskeisin vaihe sattui puolueen vahtivuorolla. Perussuomalaisten hallitustie katkesi vasta kesäkuussa 2017.

Jokin asiassa tökkii.

Perussuomalaisten puheenjohtajistoon kuuluva Juho Eerola syyttää hallituksen epäonnistumisesta perussuomalaisten vanhaa johtoa: Timo Soinia ja kumppaneita.

– Perussuomalaisten silloinen johto häpesi meitä, kun vaadimme tiukempia toimenpiteitä. Teimme systemaattisen päätöksen vaihtaa puoluejohtoa ja sitä kautta ministereitäkin. Operaatio toteutui kesällä 2017, Eerola sanoo.

Eerola katsoo, että jos kevään 2015 hallitusneuvotteluissa sovittua maahanmuuttopoliittista osiota olisi lähdetty heti soveltamaan, syksyn 2015 ryntäystä ei olisi nähty.

– Toki nämä ihmiset olisivat lähteneet jo silloin kohti Eurooppaa, mutta sana olisi kiirinyt kyllä, että Suomi tiukentaa, että tänne ei kannata tulla.

Loppuvuodesta 2015 laadittiin 80-kohtainen turvapaikkapoliittinen ohjelma, mutta sitä ei ole Eerolan mukaan saatu tähän päivään mennessä kokonaan toteutettua.

Simon Elo on entinen perussuomalainen, nykyinen sininen. Elo pitää perussuomalaisten toimintaa tekopyhänä.

– Muistan Pontius Pilatuksen kuuluisat sanat: minä pesen käteni tästä. He pesevät kätensä siitä, mistä ovat olleet itse hallituksessa päättämässä. He luottavat siihen, että äänestäjät eivät muista, mutta me muistamme, Elo sanoo.

Elon mukaan kaikki silloiset perussuomalaiset Vesa-Matti Saarakkalaa lukuunottamatta hyväksyivät Sipilän hallituksen ohjelman.

– Perussuomalaiset itse omassa porukassaan tämän vahvistivat vielä uudestaan kesällä 2017 puheenjohtaja Halla-ahon suulla. Ei hän ollut vaatimassa muutoksia hallitusohjelmaan, Elo sanoo.

Tähän on helppo vastata, että ongelmana ei ollut ohjelma, vaan toteutus, mutta Elon mukaan 80-kohtainen turvapaikkaohjelma on toteutettu lähes kokonaan.

– Jotkut kohdista ovat kaatuneet perustuslakikysymyksiin, esimerkkinä ulkomaalaisten pienempi sosiaaliturva. Ei mikään puolue pääse sitä pakoon, että kaikki lakiesitykset eivät vastaa perustuslakia.

Eduskuntaryhmät pitävät tiistaina Oulun ja Helsingin epäiltyjen seksuaalirikosepäilyjen takia yhteiskokouksen.

Perussuomalaisten toimenpidelistalla on ”sosiaaliturvatason alentaminen vetovoimatekijänä”, vaikka esitys kaatui jo kertaalleen perustuslakivaliokunnassa.

Perussuomalaiset esittävät myös turvapaikanhakijoiden säilöönottoa ”alusta asti”, vaikka tietävät hyvin, että vaatimus on poliittisesti täysin epärealistinen.

– Jos tällä toimenpiteellä onnistutaan suojelemaan kantaväestöä, meidän omia tyttäriämme, niin se on sen väärti, Eerola sanoo.

Eräänlaisena kevytvaihtoehtona perussuomalaiset ovat esittäneet turvapaikanhakijoiden säilöönottoa kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.

Elon mukaan hallituksessa on selvitetty jo esityksen hintalappua ja arvioitu, että pelkästään kielteisen päätöksen saaneiden säilöminen maksaisi yli 650 miljoonaa euroa vuodessa.

– Jos perussuomalaiset haluavat vähentää maahanmuuton kustannuksia, miten tämä on sen kanssa linjassa? Elo kysyy.

Eerola menee pidemmälle ja kyseenalaistaa koko turvapaikkajärjestelmän mielekkyyden.

– Koko turvapaikkajärjestelmä on luotu joskus Neuvostoliiton aikaan joitakin toisinajattelijoita varten. Mutta väitän, että jos vastaanottokeskukset olisivat suljettuja, se vähentäisi houkuttelevuutta. Eihän siellä säilössä tarvitsisi kauan olla, koska jos tulijamäärät vähenisivät, tänne tulisivat vain ne, jotka ovat oikeasti avun tarpeessa.