Presidentti Niinistö tapaa Kiinan Xi Jinpingin – tutkija: Niinistöllä velvollisuus nostaa kiusalliset asiat tapetille - Politiikka - Ilta-Sanomat

Presidentti Niinistö tapaa Kiinan Xi Jinpingin – tutkija: Niinistöllä velvollisuus nostaa kiusalliset asiat tapetille

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyrki Kallion mukaan Niinistön vierailu on poliittisesti merkittävä koko Euroopan unionin kannalta.

14.1.2019 11:16

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa maanantaina Pekingissä Kiinan presidentin Xi Jinpingin. Presidenttien väliset neuvottelut alkoivat ennakkotiedon mukaan Suomen aikaa kello 10.45.

  • Katso video jutun alusta: Kiinan kansanarmeijan kunniakomppania ottaa vastaan presidentti Niinistön

Niinistö osallistui jo aiemmin maanantaina ilmastoseminaariin. Ilta-Sanomat seuraa vierailua paikan päällä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio arvioi IS:lle, että Niinistön vierailu on poliittisesti merkittävä koko Euroopan unionin kannalta.

– On erittäin mielenkiintoista kuulla Kiinan näkemyksiä siitä, mitä tapahtuu Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä kauppasodassa. Kauppasota on Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen, mutta sillä on heijastusvaikutuksia koko muuhun maailmaan ja optimaalisin tilanne olisi se, että Kiina myöntäisi toimineensa epäreilusti ja korjaisi menettelyään, Kallio katsoo.

Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoi lauantaina Helsingin Sanomissa, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on oikealla asialla vaatiessaan kaupan pelisääntöjen muuttamista; Kiinasta länsimaihin lähtevät paketit tulevat kiinalaisille halvaksi, koska sopimus juontaa juurensa niihin aikoihin, kun Kiina oli kehitysmaa.

– Hyvin monesta suusta on saatu kuulla, että Trump on tehnyt koko kansainväliselle yhteisölle palveluksen, Kallio kommentoi.

Kiinan presidentti Xi Jinping johdatti presidentti Sauli Niinistön tervetuliaisseremoniaan.

Neuvotteluissa käsitellään Kallion arvion mukaan muitakin Kiinan kannalta hankalia asioita. Kiina otti joulukuussa kiinni kaksi Kanadan kansalaista, joita se epäilee kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta.

Toimenpidettä on pidetty Kiinan kostona siitä, että Kanada pidätti kiinalaisen teknologiayrityksen Huawein talousjohtajan Meng Wanzhoun Yhdysvaltojen pyynnöstä.

– Länsimaita huolestuttaa, että miten turvallinen ja ennustettava Kiina on toimintaympäristönä, Kallio arvioi.

Oma lukunsa on uiguurivähemmistön kohtelu. YK:n alainen komitea arvioi viime elokuussa, että Kiina on sulkenut Xinjiangissa poliittisille leireille jopa yli miljoona uiguuria.

Suomikin on ollut vaatimassa Kiinalta selitystä etnisen vähemmistön kohtelusta uiguurialueella.

Kiinan edustaja Shohrat Zakir on perustellut toimia uskonnollisten ääriliikkeiden ja terrorismin vastaisella taistelulla.

Zakirin mukaan monet leireillä olijat ovat päässeet osallistumaan taide- ja urheiluaktiviteetteihin ja huomanneet, kuinka värikästä elämä voi olla.

Kallion mukaan Niinistön odotetaan ”vastuullisena valtiotoimijana” nostavan uiguurien kohtelun esille.

– Tällaiset hyvin huolestuttavat kehityskulut maan sisäisissäkin asioissa ovat sellaisia, että niistä on moraalinen velvollisuus puhua ja tätä Niinistöltä varmasti odotetaan.

Presidentti Xin Suomen-vierailun yhteydessä huhtikuussa 2017 huomion varastivat pandat.

Jättiläispandat Hua Bao ja Jin Bao Bao, suomalaisittain Lumi ja Pyry, saapuivat Kiinan Chengdusta Suomeen 18.1.2017.

Kiinan vuokraamat pandat sijoitettiin Ähtärin eläinpuistoon.

Biodiversiteettitutkimuksen ja ympäristötieteen professorina toiminut Jukka Salo on arvioinut, että pandadiplomatian juuret ulottuvat vuoteen 678, jolloin keisarinna Wu Zetian luovutti Japanin hoville neljä pandaa välttääkseen sodan.

Tekikö Suomi Kiinan pr-työtä ottaessaan pandat vastaan?

– Kyllä Suomi teki aika pitkälti omaa pr-työtään ja siinä, että täällä pystytään tarjoamaan pandojen suojelun kannalta merkittävässä projektissa apua. Se, että siitä tehtiin niinkin poliittinen kysymys, on enemmän Suomen omasta ajattelusta kysymys, täällä herättiin miettimään, mitä asia oikeasti merkitsee.

Pyry-panda syömässä.

Presidentti Niinistö ja Niinistön puoliso Jenni Haukio osallistuvat vierailullaan Kiinan ja Suomen yhteisen talviurheiluvuoden avajaisiin.

Kallio uskoo, että vierailulla tullaan puhumaan siitä, miten Suomi voi olla tukemassa Kiinaa, joka valmistautuu Pekingissä vuonna 2022 pidettäviin talviolympialaisiin.

Kallion mukaan Kiina on kiinnostunut myös Suomen cleantech-osaamisesta ja on osoittanut kasvavaa kiinnostusta arktisia alueita kohtaan.

– Myös Suomen geopoliittinen asema on Kiinan kannalta mielenkiintoinen, olemme EU:n jäsenvaltio ja Venäjän rajanaapuri.

Suomi saa Niinistön valtiovierailusta medianäkyvyyttä Kiinassa, mikä lisää Suomea kohtaan tunnettua kiinnostusta, Kallio lisää.

– Turismista vierailulla puhutaan varmasti hyvin paljon, Suomen kannalta kiinalaisten kasvava turismi on hyvin myönteinen ilmiö.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?