Politiikka

Uusi raportti paljastaa – sähköauto-Suomi vielä kaukainen unelma: Latausjärjestelyjen osalta ”ei ole tehty mitään”

Julkaistu:

Sähköautovallankumous toisi mukanaan jopa tuhansien eurojen kustannukset autoilijoille.
Sähköautoilu nousi näkyvästi tapetille, kun liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä julkaisi joulukuussa raportin, jossa visioitiin, miten Suomessa päästäisiin hiilettömään liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä.

Raportin mukaan vuonna 2030 uusista autoista jo 55 prosenttia tulisi olla sähköautoja. Vuonna 2040 uusista autoista sähköautoja olisi jo 90 prosenttia. Loput kymmenen prosenttia olisi kaasuautoja.

Laskelmista vastasi VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko.

– Sitä ei pidä lukea niin, että se on itse itseään toteuttava ennuste. Laskimme, millä edellytyksillä olisi mahdollista lopettaa hiilipäästöt tieliikenteestä vuoteen 2045 mennessä, Laurikko kertaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

VTT, Motiva Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry ovat julkaisemassa lähipäivinä sähköautoilua koskevan loppuraportin, jossa otetaan kantaa siihen, miten sähkö- ja kaasuautojen menekkiä olisi mahdollista lisätä.

Laurikko eritteli pian esiteltävän raportin johtopäätöksiä IS:lle. Tulokset osoittavat, että sähköauto-Suomeen siirtyminen on vielä kaukainen unelma.

Valtioneuvoston kanslian rahoituksella laaditun raportin keskeinen johtopäätös Laurikon mukaan on se, että kukaan ei osta sähköautoa, jos auton päivittäisestä latausmahdollisuudesta ei ole 100-prosenttista varmuutta.

Laurikko tähdentää, että ongelmaa ei voida poistaa pelkästään julkista latausverkostoa parantamalla.

– Sähköautoa tulee voida ladata yön yli. Jos latausjärjestelmät eivät ole kunnossa, minkään näköinen hankintatuki tai muukaan tukipolitiikka ei voi saada ihmisiä ostamaan sähköautoja, Laurikko alleviivaa.

Laurikko pitää sähköautojen kannalta ongelmallisina nimenomaan asunto-osakeyhtiöitä, joissa järjestely on alistettava asunto-osakeyhtiön päätäntävallalle.

– Teimme hyvin laajaa kyselyä siitä, miten latausjärjestelyihin on varauduttu ja suurimmassa osassa taloyhtiöistä ei ole tehty mitään.

Laurikko vertaa tilannetta kaapelitelevisioverkkojen asentamiseen.

– Jos yksi ihminen ei halunnut kaapelitelevisiota, kukaan ei saanut kaapelitelevisiota. Tätä problematiikkaa halutaan helpottaa, että kukaan ei voi estää sitä.

Sähköautovallankumous ei tule ilmaiseksi. Ensinnäkin taloyhtiöiden tulisi tehdä Laurikon mukaan päätökset sähköverkon parantamisesta suurempitehoisten latauslaitteiden asentamiseksi.

– Nythän ne on mitoitettu niin, että yhdestä tolpasta ei saa ulos kuin normaalisti kymmenen ampeerin virran eli 2,5 kilowattia tehoa ja sehän ei riitä sähköauton lataamiseen, se pitäisi nostaa lähemmäs kymmentä kilowattia.

Muissa kuin asunto-osakeyhtiöpohjaisissa asunnoissa asuvien osalta päätöksenteko on helpompaa, mutta kustannuksia aiheutuu silti.

Jos autokatoksessa on riittävän tehokas liitäntäverkko, latausjärjestely maksaa Laurikon mukaan 1000–2000 euroa. Laurikko haarukoi, että noin muutaman tonnin lisälasku tulee, jos sähkönsyöttöä joutuu parantamaan.

– Mutta kun ajokustannukset ovat radikaalisti pienemmät, aika äkkiä se muutama tonni tulee katettua, Laurikko katsoo.

Tampereen teknillisen yliopiston apulaisprofessori Heikki Liimatainen painottaa, että sähköautot eivät saa maksaa polttomoottoriautoja enemmän, jos niistä halutaan massatuote.

– Suomessa ohjataan jo tällä hetkellä hyvin vahvasti verotuksella sähköauton ostoon. Ihmiset eivät vaan hahmota, kuinka paljon polttoaineveron kautta maksetaan veroa auton elinkaaren aikana.


Sähköauto ei ole ympäristön kannalta ongelmaton ratkaisu, kuten täyssähkö-Teslalla ajava pääministeri Juha Sipiläkin (kesk) myönsi MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden puheenjohtajatentissä keskiviikkona.

– Latauksen hyötysuhde on yllättävän huono, ja siihen käytetään arvokkaita metalleja, eikä se akkukaan ole ongelmaton päästönlähde, Sipilä totesi.

Laurikon mielestä tyypillisen sähköauton hävikki ei ole merkittävä. Kiistanalaisin piirre liittyy akkuihin, Laurikko näkee.

Oleellisimmat metallit akkuteknologiassa ovat tällä hetkellä litium ja koboltti.

– Suurin tiedossa oleva esiintymä on Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa työskentelyolot ja työntekijöiden oikeudet ovat raporttien perusteella hyvin huonolla tasolla, Liikenne- ja viestintäviraston johtava asiantuntija Aki Tilli sanoo.

– Toinen ongelma koboltissa on se, että tähän asti se on ollut kaivannaisteollisuudessa sivutuote ja jotta siitä tulisi päätuote, sen hinnan tulisi nousta ja se taas siirtyisi akkujen hintaan.
Tilli huomauttaa, että akkuteollisuudessa on ollut voimakas pyrkimys vähentää koboltin tarvetta ja uusien akkuteknologioiden osalta vähemmän ympäristöä kuormittavia ratkaisuja on jo kehitteillä.

Sähköautojen ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa pitkälti se, millä tuotettua sähköä auto käyttää.

Esimerkiksi Keski-Euroopassa sähköä tuotetaan kivihiilellä, mikä kasvattaa sähköauton päästöjä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt