Politiikka

Pekka Haavisto harmittelee uutuuskirjassa Touko Aallon homoklubi-kohua: ”Vähemmistöissä olevat ovat usein arkisen harmaita ihmisiä”

Julkaistu:

Haaviston mukaan Pride-tapahtumiin liittyvä karnevaalitunnelma tuntuu hänestä ”joskus vieraalta”.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto palaa torstaina julkaistavassa Eurooppa raiteilla -kirjassa (Nemo) Touko Aallon homoklubivierailusta syntyneeseen kohuun.

Reppureissua tekemässä ollut Haavisto istui junassa Ranskassa, kun hän havahtui asiaan teksti- ja Whatsapp-viestit nähtyään.

– Tukholmalainen King Kong -klubi ja vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ovat kesäisen tiedotushurrikaanin ytimessä. Yhdessä viestissä ollut kysymys jää mieleeni: ”Eikö tämä halvenna seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, että heidät aina liitetään marginaalisiin asioihin?” Haavisto kirjoittaa.

– Hyvä kysymys – joka sitten loppukesän ja alkusyksyn aikana kävi mielessä useamminkin, Haavisto lisää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Aallon vierailu tukholmalaisklubilla sai aikaan vihreidenkin sisällä keskustelua siitä, että huomio puolueen ympärillä keskittyy asiakysymysten sijasta puheenjohtajan edesottamuksiin. Aalto läpsi yhdessä kuvassa miestä takapuolelle ja poseerasi toisessa ilman paitaa drag queenien välissä.

Lokakuussa vihreiden puheenjohtajan paikalta oma-aloitteisesti masennuksen vuoksi luopunut Aalto huomautti vierailleensa klubilla kutsuttuna vieraana Europride-tapahtuman jatkoilla ja tähdensi, että klubilla oli vain tanssittu ja puolustettu ihmisoikeuksia.

Parisuhteensa Antonio Floresin kanssa vuonna 2002 rekisteröinyt Haavisto kirjoittaa, että on ollut ”hienoa seurata, miten eri maissa ja paikkakunnilla ihmisoikeuksia puolustavat Pride-tapahtumat ovat yleistyneet”.

– Samalla myönnän, että niihin liittyvä karnevaali tuntuu joskus vähän vieraalta. Vähemmistöissä olevat ihmiset ovat usein ihan tavallisia, arkisen harmaita ihmisiä, Haavisto kuvailee.


Haavisto omistaa yli kuukauden mittaisesta interrail-reissusta kertovan kirjansa ”Antoniolle ja kaikille niille, jotka ovat syntyneet reppu selässä”.

Haavisto kirjoitti ensimmäisen interrail-oppaansa jo 1978; Haavisto ohjeisti siinä matkailijoita ottamaan mukaan muun muassa ”retkeilymajakortin”, ”hajusteen”, ”varmuuskumeja” ja ”matkasekkejä”.

60-vuotiaan Haaviston reppureissu Euroopan halki sujui ilman suuria kommelluksia – Budapestiin kulkevassa keskiyön pikajunassa on tosin ”kuuma kuin saunassa”, Korsikassa Haavisto joutuu käymään sairaalassa jalassa olevan ”puremapatin” takia ja Pariisissa Haavisto suutahtaa, kun hän ei pääse junaan, koska interrail-lipuilla matkustaville on erillinen kiintiö.

– Ikävä ajatella, että juna, jossa on paikkoja, kulkee ilman matkustajia, koska reilaajia ei määräänsä enempää haluta mukaan, Haavisto kiihtyy.

Poliittisia kannanottoja ei kirjasta juuri löydy. Loppusanoissa Haavisto tulee pohtineeksi, että ”identiteettipolitiikka jyllää”, ja lisää, että ”Viitasaarelle ei kai kukaan suunnittele moskeijaa, mutta eduskuntaan voi päästä vastustamalla ajatusta, että jonakin aamuna Viitasaarellakin herättäisiin moskeijan kutsuhuutoon”.

Haavisto päättelee myös, että Suomessa ja muualla EU:ssa kiinnitetään liian vähän huomiota siihen, millaiseksi EU:n ja Länsi-Balkanin suhde muodostuu.

– Itse uskon, että tulemme näkemään EU:n jäseninä niin Serbian, Kosovon, Montenegron, Makedonian kuin Albaniankin. Missä vaikutuspiirissä Länsi-Balkan on, jos se ei ole EU:n vaikutuspiirissä? Haavisto kysyy.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt