Annika Saarikko huolestui kokoomuksen puheista tuoda viinit ruokakauppaan – ”Pitää olla malttia katsoa ensin uudistuksen vaikutukset” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Annika Saarikko huolestui kokoomuksen puheista tuoda viinit ruokakauppaan – ”Pitää olla malttia katsoa ensin uudistuksen vaikutukset”

IS:n juttusarjassa haastatellaan politiikan polttopisteessä.

IS:n juttusarjassa haastatellaan politiikan polttopisteessä.

Lähisuhdeväkivalta, lapsiperheköyhyys ja alkoholismi – Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk) joulun tilastot ovat myös surullista luettavaa.

Julkaistu: 20.12.2018 13:22

Jos perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk) taiottaisiin jouluksi jostain lisäaikaa ministerinä, tahtoisi hän käyttää tuon ajan perhe- ja lähisuhdeväkivallan kitkemiseen. Aihe on valitettavan ajankohtainen juuri tähän aikaan vuodesta.

Perheissä jouluun latautuu paljon odotuksia, kiirettä ja stressiä. Kokoonnutaan ja kohdataan läheisiä, joita ei muuten ehkä tavata.

Jouluun liittyy myös alkoholia, ja alkoholi ja väkivalta kytkeytyvät valitettavan usein toisiinsa.

– Jokaisella lapsella pitäisi kuitenkin olla oikeus jouluun, jossa vanhemmat juovat maltillisesti, Saarikko sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) lähtisi kitkemään perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa parantamalla poliisin ja auttamisjärjestelmän yhteistyötä.

Myytyjen kinkkukilojen ja postitettujen korttien takaa paljastuukin joulun aikaan myös surullisempia tilastopiikkejä. Pitkät pyhät lisäävät alkoholinkulutusta, mikä pitää usein myös poliisin kiireisenä. Kotihälytyksissä on valitettavan usein kyse juuri väkivallasta ja muusta häiriökäyttäytymisestä.

– Kaikkien vanhempien, jotka pelkäävät että jouluna tilanne kärjistyy, pitää miettiä ei vain kipua ja pelon ilmapiiriä vaan myös sitä, että siinä antaa kasvun mallin omalle pojalleen. Siitä, miten ratkaista ongelmia, Saarikko sanoo.

Tilastot eivät kuitenkaan imartele Suomea joulupyhien ulkopuolellakaan. Suomi on Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta. Joka kolmas suomalainen nainen on kokenut väkivaltaa lähisuhteessaan.

Saarikon mukaan tilastoja ei pidä pelästyä, vaan niille pitää tehdä jotain.

– Suomi ei voi vain tyytyä siihen, että me olemme maa, jossa asiat on totuttu ratkaisemaan nyrkillä.

Tosiasia on kuitenkin se, että Saarikon ministeriaika on lopuillaan. Puoli hallituskautta kestänyt pesti päättyy huhtikuun eduskuntavaaleihin. Turvakotien rahoitusta korotettiin kuluvalla hallituskaudella 70 prosentilla, mikä tarkoittaa uusia turvakoteja ja lisää paikkoja.

Saarikon mukaan määrä ei kuitenkaan vieläkään riitä. Apu ei myöskään korjaa itse ongelmaa, vaan sen seurauksia. Suomessa tarvitaankin hänen mukaansa perusteellinen kulttuurinmuutos.

 Suomi ei voi vain tyytyä siihen, että me olemme maa, jossa asiat on totuttu ratkaisemaan nyrkillä.

Suomi kielsi ensimmäisenä maailmassa kuritusväkivallan lapsen kasvatuskeinona vuonna 1984.

– Se muutti asenteita ja vaikutti siihen, miten suhtaudumme fyysiseen kuritukseen lapsenkasvatuksessa. Nyt tarvitsemme vastaavan ryhtiliikkeen myös parisuhteisiin.

Vuonna 2010 lähisuhteissa tapahtuvat lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Seuraavaksi olisi Saarikon mukaan parannettava poliisin ja auttamisjärjestelmän yhteistyötä.

– Poliisin, joka käy monta kertaa samassa osoitteessa, pitää olla se ensimmäinen taho joka laittaa asian vireille.

Ongelmaa ratkoessa olisi hänen mukaansa puhuttava paitsi uhreista, myös tekijöistä, joita palvelujärjestelmällä on velvollisuus auttaa.

– On häpeää olla väkivallan uhri, mutta myös tekijä voi tuntea häpeää, ja on syytä tuntea sitä. Mutta väkivallan kierteestä voi parantua.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) toivoo, että kaikilla olisi malttia seurata alkoholilain uudistuksen vaikutukset loppuun asti, ennen uusien vapautusten aloittamista.

Saarikko täytti ministerin saappaat kesällä 2017. Puolen vuoden kuluttua hallitus sai läpi kauan väännetyn alkoholilain uudistuksen. Alkoholiin liittyy myös joulun toinen tilastopiikki.

– Alkoholinkulutus kasvaa jouluisin, ja kaikki eivät muista tehdä sitä maltilla, Saarikko sanoo.

Alkuvuodesta voimaan astunut uudistus ei ollut helppo pala keskustalle. Sääntelyn vapauttamisesta maalailtiin etukäteen synkkiä uhkakuvia. THL arvioi alkoholin kokonaiskulutuksen kasvan neljä prosenttia ja aiheuttavan vuosittain 150 alkoholikuolemaa. Uhkakuvat eivät ole toistaiseksi toteutuneet.

Saarikko muistuttaa, ettei näin lyhyellä aikavälillä voi vielä vetää tarkkoja johtopäätöksiä uudistuksen seurauksista. Hänen mukaansa kaikilla tulisikin olla malttia seurata vaikutukset loppuun asti.

– Olen vähän huolestunut siitä, että hallituskumppanin suunnalta maalaillaan jo seuraavaa vapautuksen vaihetta. Pitää olla malttia katsoa ensin tämän uudistuksen vaikutukset.

Saarikko viittaa kokoomukseen, jonka puheenjohtaja Petteri Orpo on näyttänyt varovaisen vihreää valoa viinien tuomiseksi ruokakauppoihin seuraavalla hallituskaudella.

– Jokainen, joka vaatii viinejä maitokauppaan, vaatii Alkon järjestelmän lopettamista, Saarikko linjaa.

Hän perustelee väitettä sillä, että Alkon myynti perustuu nykyisin pitkälti viineihin, kun taas väkevien osuus myynnistä on laskenut merkittävästi.

Saarikko ei ole innoissaan hallituskumppanin haluista saada viinit ruokakauppoihin.

Joulu on useassa kodissa juhlan ja yltäkylläisyyden aikaa, mutta lahjat ja laatikot eivät löydä jokaiseen pöytään. Köyhyys koskettaa Suomessa edelleen yli 100 000 lasta, eikä Suomen taloustilanteen parantuminen näy lapsiperheköyhyydessä, joka jatkaa kasvuaan.

– Lapsiperheköyhyys on Suomessa iso kysymys, ja se on yli hallituskausien menevä ongelma, Saarikko sanoo.

– Huono-osaisuus kasautuu pienelle, mutta hyvin monimutkaisten ongelmien äärellä kamppailevien perheiden joukolle.

Vaalien lähestyessä julkisuudessa kiihtyy myös keskustelu siitä, mitä istuva hallitus on tehnyt huono-osaisuuden vähentämiseksi. Hallituksen leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat osuneet kovasti etenkin pienituloisiin lapsiperheisiin.

 Huono-osaisuus kasautuu pienelle, mutta hyvin monimutkaisten ongelmien äärellä kamppailevien perheiden joukolle.

Kipeitä leikkauksia on tehty, sen Saarikko myöntää. Kokonaisuudessa yksittäisen etuuden äärellä perhe on hänen mukaansa voinut kokea heikennystä.

– Yksittäisinä leikkauksina ne ovat olleet hirveän vaikeita kaikki, erityisesti lasiperhepalveluissa tai varhaiskasvatuksen puolella.

Hän kuitenkin listaa myös saavutuksia. Hallitus on alentanut varhaiskasvatusmaksuja ja korottanut muun muassa yksinhuoltajan lapsilisää ja äitiysavustusta.

– Kun se täydentyy vaikutuksilla, joita niillä sadoilla tuhansilla työpaikalla on ollut, joukossa paljon äitejä ja isiä, niin kokonaisvaikutus on lapsiperheiden näkökulmasta vähintäänkin neutraali, hän sanoo.

– Jos yrittää siis hakea jotain mittasuhteita, niin myös suoraselkäisesti puolustan ratkaisujamme.

  • 35-vuotias turkulainen perhe- ja peruspalveluministeri

  • Jakoi keskustan ministerisalkun puoliksi Juha Rehulan kanssa. Hoitanut ministerin tehtäviä heinäkuusta 2017.

  • Keskustan toisen kauden kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja 2006-2010.

  • Toiminut ennen kansanedustajuutta monien keskustaministerien, kuten Mari Kiviniemen, Paavo Väyrysen ja Liisa Hyssälän kabineteissa.

  • Tehnyt töitä myös toimittajana ja tiedottajana.

  • Filosofian maisteri mediatutkimuksesta Turun yliopistosta.

  • Puoliso Erkki Papunen. Pariskunnalla on yhteinen 4-vuotias poika.