Sisäministeri: Suomen kansalaisuuden vaatimuksia voisi kiristää – Oulun seksuaalirikosepäily pöyristyttävä

Julkaistu:

Oulun poliisi epäilee yhdeksää ulkomaalais­taustaista miestä vakavista seksuaali­rikoksista.
Oulun poliisi tutkii parhaillaan useita törkeitä lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, joissa on poliisin tiedon mukaan kolme alle 15-vuotiasta uhria. Rikoksista epäillään yhteensä yhdeksää ulkomaalaistaustaista miestä, jotka ovat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) kuvailee tapausta järkyttäväksi Ilta-Sanomille. Hän sanoo, että valtiovalta voi vaikuttaa useilla tavoilla siihen, että vastaavia rikoksia voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä paremmin.

Mykkäsen kommenteista kertoi ensimmäisenä Iltalehti.
Mykkänen mainitsee, että eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, joka koskee seksuaalirikosten rangaistusten koventamista. Esityksen mukaan alaikäisen raiskaamisesta voisi jatkossa saada enintään 12 vuoden vankeustuomion. Myös lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön rangaistukset koventuisivat.

– Hätiköityjä päätöksiä ei voi kuitenkaan tehdä. Tässä Oulun tapauksessa on vielä kyse rikosepäilyistä ja poliisi tekee tutkintaa.

– Toisaalta, kun tähän valitettavasti liittyy ulkomaalaistaustaisia tekijöitä, vuoden alussa tulee voimaan lakimuutos, jonka myötä törkeisiin rikoksiin syyllistynyt henkilö voidaan karkottaa aiempaa nopeammin. Lisäksi toki tarvitaan muita keinoja, Mykkänen sanoo.
Lisäksi ministeri peräänkuuluttaa poliisin, terveydenhuolto- ja sosiaaliviranomaisten entistä parempaa yhteistyötä.

– Tässä tapauksessakin on kyse pitkäaikaisesta, pöyristyttävästä hyväksikäyttöketjusta. Kun tiedonvaihto pelaa, tällaiset saadaan yleensä nopeammin kiinni. Tiedonvaihto on yksi sellainen asia, missä voidaan vielä tehdä enemmän.

Mykkänen kiinnittää huomiota myös maahanmuuttoprosessiin. Hänen mielestään ei ole hyvä, että turvapaikanhakijat joutuvat olemaan pitkään tyhjän pantteina vastaanottokeskuksissa odottamassa päätöksiä.

– Se on vaikeaa niille, joita hädänalaisimpina auttaisimme, eikä ole hyvä Suomella tai Euroopalle, että kohdemaassa on suuri joukko ihmisiä odottamassa usein epätoivoisessa asetelmassa. Lisäksi kielteisen päätöksen kohdalla palauttaminen on vaikeaa toteuttaa.

Mykkänen kertoo ehdottaneensa, että EU perustaisi jäsenmaiden yhteispanostuksella keskuksia unionin ulkorajoille. Siellä turvapaikanhakijoiden asiat käsiteltäisiin nopeasti ja heidät päästettäisiin EU:n alueella vain siinä tapauksessa, että turvapaikkahakemus hyväksytään.

– Se olisi yksi asia, jolla voitaisiin rajoittaa haasteita. En kuitenkaan väitä, että tämäkään olisi mikään taikasauva.

Mykkäsen mukaan turvapaikanhakijoille pitäisi tehdä myös entistä paremmin selväksi mitkä ovat suomalaisen yhteiskunnan arvot ja pelisäännöt.

– Tätä tehdään jo nyt, mutta siinä on vielä petrattavaa. Sinänsä haastava, mutta harkittava asia on kansalaisuuden myöntäminen. Silloin karkottaminen tulee lähes mahdottomaksi. Sen kohdalla meidän tulisi paremmin varmistua, että henkilö on kotoutunut, oppinut kieltä ja sitoutunut perusarvoihimme. Esimerkiksi sen osalta, että fyysinen koskemattomuus on itsestäänselvyys, Mykkänen sanoo.