Politiikka

Haatainen poistatti punaisten naisvankien teloituksia puolustaneen papin kuvan: ”Sanoin, ettei tämä herra minun huoneessani ala olemaan”

Julkaistu:

Varapuhemies Tuula Haatainen järkyttyi, kun hänelle selvisi, millaisia arvoja edustanut mies hänen työhuoneensa muotokuvassa oli.
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen (sd) siirrätti pois työhuoneensa seinältä sisällissodassa taistelleiden punakaartilaisnaisten teloituksia ajaneen arkkipiispa Gustaf Johanssonin taulun.

– En halunnut, että seinälläni on tällaisia mielipiteitä edustanut henkilö. Ajattelin, että tämä taulu voi olla jossain muualla, Haatainen kertoo.


Johansson istui säätyvaltiopäivillä pappissäädyn edustajana ja toimi Turun arkkipiispana vuosina 1899–1930. Johansson oli yhteiskunnallisissa kysymyksissä asenteeltaan hyvin vanhoillinen. Esimerkiksi naisasialiikettä hän piti pohjimmiltaan kapinana Jumalan maailmanjärjestystä vastaan.

– Hän katsoi, että se aiheuttaa naisille ja yhteiskunnalle turmion.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Haatainen kiinnitti Johanssonia esittävään muotokuvaan huomiota helmikuussa varapuhemiehenä aloitettuaan. Johanssonin taustat selvisivät Haataiselle, kun vieraat esittivät kysymyksiä taulussa esiintyvästä henkilöstä. Haatainen etsi Johanssonista tietoa ja järkyttyi.

– Luin, että hän avoimesti puolusti Suomen sisällissodassa taistelleiden naiskaartilaisten teloituksia. Hän halusi, että punavankileireiltä erityisesti naiset teloitetaan. Hänen mukaansa heitä ei saanut auttaa millään tapaa, vaan jättää saatanan haltuun. Kun tämän luin, niin tämä herra ihan oikeasti tuli uniini.

Tietokirjailija Tuulikki Pekkalaisen Lapset sodassa 1918 -kirjan mukaan saatanan haltuun -sitaatin olisi kuitenkin lausunut piispa Otto Immanuel Colliander, ja Colliander olisi viitannut naiskaartin sijaan kapinoivaan työväestöön. Kirjassa arkkipiispa Johansson mainitaan Collianderin kanssa samassa yhteydessä, ja heidän kummankin kerrotaan kääntäneen selkänsä työväestölle.

Toisaalta, tietokirjailija Pekkalainen kertoi Ylen haastattelussa vuonna 2011, että arkkipiispa Gustaf Johansson ja kirkon ylimpään johtoon kuuluneita henkilöitä olisi sitä mieltä, että punaiset pitäisi jättää saatanan haltuun.

”Tämä herra ei minun huoneessani ala olemaan”

Haatainen pyysi eduskunnan taidekokoelmasta vastaavaa intendenttiä Liisa Lindgreniä poistamaan taulun.

– Kun tajusin, mitkä Johanssonin arvot olivat, läksin siltä istumalta ja sanoin, ettei tämä herra minun huoneessani ala olemaan.

 

Kun tajusin, mitkä Johanssonin arvot olivat, läksin siltä istumalta ja sanoin, ettei tämä herra minun huoneessani ala olemaan.

Taulun vaihtaminen ei ollut aivan yksinkertainen juttu. Siitä käydystä keskustelusta tiesi myös eduskunnan puhemies Paula Risikko. Lopulta Johansson korvattiin toisella taululla eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavolan linjauksella.

– Asiasta käytiin keskusteluja pääsihteerin kanssa ja pääsihteeri Paavola linjasi, että se siirretään ja seinälle ripustetaan toinen taulu.

Tilalle löytyi eduskunnan varastosta varatuomari Olavi Salervon muotokuva. Hän työskenteli eduskunnassa pitkään eri tehtävissä, viimeiseksi eduskunnan pääsihteerinä 1966–1975. Taulujen vaihto tehtiin eduskunnan tässä kuussa eduskunnan istuntovapaan viikon aikana.

– Syksyn eri käänteissä sanoin, että tuo pois tuosta.

Johanssonin muotokuva herätti Haataisessa voimakkaita tunteita erityisesti nyt, kun sisällissodan päättymisestä tuli hiljattain kuluneeksi sata vuotta. Häntä puistattaa, edelleen ne tuntemukset, jotka nousivat pintaan, kun hän kävi varapuhemiehenä puhumassa Hennalan punavankileirin muistotilaisuudessa.

– Hennalassa teloitettiin sisällissodassa paljon naisia ja leirillä oli myös lapsia. Näitä ihmisiä on siellä paljon haudattuna. Se laittoi miettimään, että jotkin asiat ovat vain sellaisia, että tunteet tulevat pintaan. Politiikka on myös tunteita.

Haatainen huomauttaa, että eduskunnassa puhemiesten kerrosta hallitsevat yhä miesten muotokuvat. Seinillä on toistaiseksi vain kahden puhemiehenä toimineen naisen muotokuvat. He ovat Riitta Uosukainen (kok) ja Maria Lohela (sin).

– Sanon vaan, että milloinkohan eletään sellaista aikaa, ettei seinälle ole vaikeaa löytää naisen kuvaa. Nyt kun yksi mies lähtee, toinen tulee tilalle.

Juttua muokattu 9.11.2018 kello 20.22: Juttuun lisätty tietoja tietokirjailija Tuulikki Pekkalaisen kirjasta ja aiemmasta haastattelusta Ylelle.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt