10 asiaa, joita ei todellakaan löydy joka työpaikalta – näistä eduista kansanedustajat nauttivat - Politiikka - Ilta-Sanomat

10 asiaa, joita ei todellakaan löydy joka työpaikalta – näistä eduista kansanedustajat nauttivat

Eduskunnan työssä on paljon sellaista, mikä ei tavallisessa työssä ole mahdollista.

26.10.2018 7:08

Kansanedustajien työ ja työtavat jaksavat hämmästyttää kansalaisia.

IS kertoi viime viikon perjantaina ekaluokkalaisen pojan hämmentävästä vierailusta eduskuntaan. Poika oli isänsä kanssa kummastellut sitä, miksi kansanedustajat tulevat kello 13 alkavaan istuntoon ja lähtevät sieltä suurin piirtein heti pois.

Asia herätti ihmetystä myös lukijakunnassa, sillä IS:n juttua on jaettu Facebookissa yli 7 000 kertaa.

Eduskunnan työ poikkeaa monessa suhteessa tavallisesta työstä. IS listaa, mitä kaikkea eriskummalliselta tuntuvaa on kansanedustajan työssä.

  • Jotkut asiat ovat kyllä ihan kuin muillakin työpaikoilla, esimerkiksi satunnaiset palohälytykset. Niin kävi torstaina. Yllä olevalta videolta näet, mitä eduskunnassa hälytyksen jälkeen tapahtui.

1. Lyhyt työviikko

Ympäri Suomea tulevien kansanedustajien pitää päästä käymään viikonloppuisin kotona ja omassa vaalipiirissään hoitamassa asioitaan.

Eduskunnan viikko alkaa tiistaiaamuna ja päättyy perjantaina iltapäivällä.

Perjantain istunto alkaa kello 13 ja päättyy viimeistään kello 13.30.

Tämän jälkeen eduskunta tyhjenee kansanedustajista, lukuun ottamatta yhtä valiokuntaa. EU-asioista vastaava suuri valiokunta aloittaa perjantain kokouksensa kello 13.30.

2. Pitkät lomat

Eduskunnan käytännöt ovat agraariyhteiskunnan ajalta ennen autoja ja lentokoneita.

Eduskunnalla on lomaa, istuntovapaata 4,5 kuukautta vuodessa.

Valtiopäivät avataan helmikuun toisella viikolla.

Pääsiäistä ennen on viikon vapaa.

Kesälomalle eduskunta lähtee lähes poikkeuksetta ennen juhannusta, ja 2,5 puolen kuukauden kesätauko päättyy syyskuun ensimmäisenä maanantaina – kun viljasato on ehditty korjata pelloilta.

Syksyllä loka-marraskuun vaihteessa on viikon tauko, paitsi niillä kansanedustajilla, jotka osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen.

Eduskunta lähtee joululomalle ennen joulua ja hiljentyy noin 1,5 kuukauden tauolle, jolloin kansanedustajilla on taas mahdollista olla pitempään kotona ja omassa vaalipiirissä.

Kun eduskunta on saanut budjetin käsiteltyä ja hoidettua sadat budjettiäänestykset, eduskunta lähtee puolentoista kuukauden joululomalle.

3. Ei henkilöesimiehiä

Kansanedustajalla ei ole käytännössä lainkaan esimiehiä, ainoastaan äänestäjät ja Suomen kansa.

Lähimpänä esimiestä ovat oman eduskuntaryhmän puheenjohtaja tai puolueen puheenjohtaja. Kansanedustajan ei tarvitse ottaa käskyjä vastaan keneltäkään, puoluekuri tosin yleensä vallitsee.

4. Täysin vapaa työkuva

Kansanedustaja voi itse päättää, miten kansanedustajan tehtäviään hoitaa.

Eduskunnan istunnot ovat tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 14, torstaina kello 16 ja perjantain aina lyhyt istunto kello 13.

Valiokunnat kokoontuvat ennen istuntoja.

Kansanedustajalla on vapaat kädet päättää, miten aikansa käyttää ja missä kulloinkin on.

Valiokuntiin ja istuntoihin osallistuminen on suotavaa, ei pakollista.

Istunnossa voi hyvin käydä vain painamassa läsnäolonappia ja poistua sen jälkeen paikalta muihin hommiin tai askareisiin. Harva kokee järkeväksi jököttää koko istunnon ajan salissa, koska ajan voi käyttää järkevämmin kuin passiiviseen istunnon seuraamiseen tai osallistumalla jokaiseen keskusteluun.

Myös valiokunnan kokouksista voi poistua lupaa kysymättä. Jos valiokunnassa on äänestyksiä, paikalla olisi oltava riittävä määrä kansanedustajia, jotta kokous olisi päätösvaltainen.

Istuntojen aikaan sali on useimmiten liki tyhjä. Kansanedustajat voivat olla jo pois talosta, työtehtävissä tai vapaalla, tai muualla eduskunnassa. Kansanedustajat tapaavat olla salissa, kun keskustelu näytetään televisiossa tai kuin keskustelussa on itseä liikuttava asia.

5. Ei ilmoitusvelvollisuutta

Kansanedustajan oletetaan olevan eduskunnassa istuntojen alussa ja omien valiokuntiensa kokouksissa. Lupaa kysymättä kansanedustaja voi olla myös muualla, halunsa mukaan.

Kansanedustaja saa osallistua eri tilaisuuksiin eri puolilla Suomea ja maailmaa milloin tahansa.

Kansanedustajan ei tarvitse anoa lomia tai lupia. Jos kansanedustajat ovat kipeinä, he tapaavat ilmoittaa olevansa sairaina, ja eduskunnan viralliset matkat merkitään usein myös poissaolon syyksi.

Muiden poissaolojen perään ei paljon huudella. Lähes mikä tahansa on edustajan työn hoitamista. Edustajan tehtävän hoitamiseksi kelpaa vaikka se, että puhuu keväthangilla saunassa politiikkaa.

6. Ei työaikaa

Kukaan ei kellota, kuinka paljon kansanedustaja tekee töitä.

Joku voi tehdä töitä kellon ympäri viikon jokaisena päivänä, toinen selviää paljon vähemmällä.

Kansanedustajalla on vapaat kädet päättää, miten aikansa käyttää ja missä kulloinkin on.

7. Palkkio juoksee aina

Kansanedustaja saa palkkansa, palkkion luottamustehtävästään, riippumatta siitä, miten tehtäviään hoitaa.

Palkka juoksee niin sairauslomilla kuin vanhempainvapailla.

Palkkiossa on kuitenkin yksi asia huonommin kuin normaalissa palkassa. Kansanedustajat eivät saa lomarahoja.

8. Ilmaiset matkat

Jotta jokainen suomalainen voisi olla kansanedustaja, varallisuuteen ja asuinpaikkaan katsomatta, kansanedustajilla on ilmaiset matkat kotimaassa.

Kotimaassa voi kulkea ilmaiseksi bussilla, junalla ja lentokoneella ja pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä.

Lisäksi kansanedustajat saavat käyttää taksia työtehtävien hoitamiseen harkintansa mukaan.

Huonojen julkisten kulkuyhteyksien takia taksin käyttö on myös sallittua. Ja huonojen kulkuyhteyksien takia kansanedustajille korvataan myös kilometrikorvauksia kotimatkoista.

Kansanedustajilla on ilmaiset matkat. Taksia kansanedustajat voivat käyttää melko vapaasti, mutta taksin käyttö on melko maltillista, koska tuskin kukaan haluaa olla eduskunnan taksikuningas tai -kuningatar.

9. Kulukorvaukset

Kulukorvaus on kansanedustajille räätälöity päiväraha, ja se on päivärahojen tapaan verotonta tuloa.

Kaikki kansanedustajat saavat kulukorvausta. Kuittisirkuksen välttämiseksi kansanedustajien kulukorvausten käyttöä ei seurata mitenkään.

Kansanedustajilla ei työstään koidu juuri kuluja, koska eduskunta kustantaa kaikki työvälineet –– kännykät, läppärit ja printterit työhuoneeseen ja kotiin – ja matkustaminen on ilmaista. Muut tarvikkeet ja palvelut saa usein omasta eduskuntaryhmästä.

Eduskunta kustantaa kansanedustajalle myös avustajan, oman eduskuntaryhmän työntekijät ovat apuna ja eduskunnan virkakunta auttaa aina tarvittaessa.

Kulukorvauksia ei ole mitenkään korvamerkitty, ja kansanedustajat taitavat käyttää omaa rahaansa lähinnä omien vierailijaryhmiensä kahvituksiin ja joulukorttien lähettämiseen.

Pääkaupunkiseudulla asuvat kansanedustajat saavat kulukorvausta 987 euroa kuukaudessa.

Jos maakunnassa asuvalla kansanedustajalla ei ole asuntoa pääkaupunkiseudulla, korvaus on 1 315 euroa. Jos maakunnan kansanedustajalla on toinen asunto Helsingissä, kulukorvaus on 1 809 euroa.

10. Eläke ja sopeutumiseläke

Kansanedustajien eläke kertyy liki kolminkertaista tahtia palkansaajiin verrattuna. Eläkettä kertyy neljä prosenttia vuodessa ja kansanedustajalle kertyy näin täysi 60 prosentin eläke 15 vuodessa.

Sopeutumiseläke lasketaan samalla kaavalla.

Sopeutumiseläke on kansanedustajien oma työttömyyskorvaus. Edellytyksenä on ollut seitsemän vuotta eduskunnassa.

Sopeutumiseläkkeellä ei ole alaikärajaa, se juoksee vaikka viralliseen eläkeikään asti, ja pääomatulot eivät vaikuta mitenkään sopeutumiseläkkeeseen.

Sopeutumiseläkkeet lopetettiin vuoden 2011 jälkeen eduskuntaan ensi kertaa nousseilta kansanedustajilta, ja heille maksetaan sopeutumisrahaa 1-3 vuotta edustajavuosista riippuen.

Nyt tämä eduskunta on lopettamassa sopeutumiseläkkeet kaikilta entisiltä ja nykyisiltä kansanedustajilta. Jos laki valmistuu ja se hyväksytään, jatkossa kaikki entiset ja nykyiset kansanedustajat voivat saada vain sopeutumisrahaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?