Politiikka

Miksi irtisanomislaki aiheutti lakot ja nostatti raivon? Tästä riidassa on oikeasti kyse

Julkaistu:

Työmarkkinapolitiikan konkarit selittävät, mitä irtisanomislakia koskevan riidan takana piilee.
Miksi yhdellä pienten yritysten irtisanomista koskevalla lakiesityksellä on ollut näin isot seuraukset?

– Nyt ollaan jo sellaisessa sotkussa, että järjettömään tilanteeseen minäkään en enää pysty antamaan järjellistä selitystä, työmarkkinakonkari Lasse Laatunen aloittaa.

Jonkinlainen selitys kuitenkin löytyy.

Laatusen mukaan kyse on pohjimmiltaan siitä, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen keskusteluyhteys ei ole toiminut.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Nyt ollaan jo sellaisessa sotkussa, että järjettömään tilanteeseen minäkään en enää pysty antamaan järjellistä selitystä.

Laatunen on juristi ja entinen EK-johtaja, joka omien sanojensa mukaan on nykyään suositumpi työntekijöiden Hakaniemessä kuin työnantajien Etelärannassa. Näin hän arvioi sunnuntain Turun Sanomissa.


– Taustalla on edunvalvonnan ja parlamentarismin välinen suhde, muotoilee puolestaan Juhani Salonius, konsulttitoimistoa pyörittävä entinen valtakunnansovittelija.

Kun hallitus lähti ajamaan irtisanomislakia, se ei Laatusen mukaan osannut työmarkkinapsykologiaa eikä ymmärtänyt, kuinka tärkeä periaate yhdenvertaisuus on ammattiyhdistysliikkeelle. Eikä huomioinut ay-liikkeen varoitusmerkkejä.


Yhdenvertaisuudella Laatunen viittaa eri kokoisten yritysten työntekijöiden yhdenvertaisuuteen. Irtisanomissuoja on yksi palkansaajan tärkeimpiä oikeuksia, hän painottaa.

– Tilanne on edennyt niin pitkälle, että jo jonkin aikaa kyse on ollut arvovaltariidasta.

Oletko lakossa irtisanomislain vuoksi? Ota yhteyttä toimitukseen ja kerro kokemuksistasi: WhatsApp 0406609019, uutiset@iltasanomat.fi tai täältä.
Kiistan viimeisimpänä vaiheena Teollisuusliitto irtisanoi kilpailukykysopimukseen liittyvät sopimukset työajan pidennyksistä. Siksi riita heijastuu jo seuraavaan neuvottelukierrokseen ja voi pahimmillaan johtaa sen tärveltymiseen jo etukäteen, Laatunen varoittaa.

Kyse ei Laatusen mukaan ole siitä, etteikö lainsäädäntövalta olisi hallituksella ja eduskunnalla. Valtaa ei kuitenkaan pidä käyttää umpiossa eli kieltäytyen ymmärtämästä muun yhteiskunnan reaktioita, hän muistuttaa.

Hallitus ei hallinnut myöskään irtisanomisjuridiikkaa, Laatunen sanoo. Hänen mielestään irtisanomisen ehtojen eriyttäminen isoille ja pienille yrityksille on juridisesti kirpun nylkemistä.

Lakiteksti ei voi ohjata oikeuskäytäntöä niin tarkasti kuin hallitus kuvittelee, hän muistuttaa. Oikeudessa irtisanomisriidan ratkaisussa käytetään aina kokonaisharkintaa, ja siinä otetaan huomioon yrityksen koko.
– Jos tällä joku vaikutus käytännössä olisi, veikkaan että se toimisi oikeuskäytännössä niin, että pienten yritysten irtisanomiskynnys säilyy ennallaan ja suurten kiristyy.

Laki johtaisi siis täysin päinvastaiseen tilanteeseen kuin mitä sillä tavoitellaan.


Miksi laki sitten on hallitukselle niin tärkeä? Sekä Laatunen että Salonius uskovat, että taustalla on työaikalaki.

 

Lakkoilun sijaan tekisivät ehdotuksia siitä, kuinka pienyritysten työllistämiskynnystä heidän mielestään voisi alentaa.

Työaikalain sorvaamisen yhteydessä riideltiin paikallisesta sopimisesta sekä siitä, kuinka laajat sopimisoikeudet järjestäytymättömät työnantajat saavat. Pöydällä ollut malli kelpasi kaikille muille osapuolille paitsi Suomen Yrittäjille, joten ratkaisua ei löytynyt.

Korvikkeeksi hallitus keksi irtisanomislain muutoksen, Laatunen sanoo.

– Päähallituspuolueet ovat Suomen Yrittäjien panttivankina.

Hallituksen pitäisi Laatusen mielestä osoittaa itsenäisyyttä ja kutsua kaikki osapuolet neuvottelupöytään etsimään ratkaisua.

– Hallitus sen tietysti lopulta päättää, jolleivät osapuolet pysty sopimaan. Ei tässä kellään voi olla veto-oikeutta.

Salonius heittää pallon ay-puolelle.

– Lakkoilun sijaan tekisivät ehdotuksia siitä, kuinka pienyritysten työllistämiskynnystä heidän mielestään voisi alentaa.
Muuten hallitus jatkanee lakiesityksen valmistelua ja vie sen eduskuntaan – ja se olisi taistelujen tie, Salonius uskoo.

Miten paha tämänhetkinen tilanne on ex-valtakunnansovittelijan silmissä?

Ainekset ovat hankalat, kun molemmat osapuolet uskovat vain oman kantansa olevan oikea. Siksi pitäisi löytää kolmas tie, Salonius sanoo. Palata lähtöasetelmiin ja katsoa, mistä riidassa alun perin oli kysymys.

Laatunen osoittaa suoraan työaikalakiin. Ratkaisu löytyy todennäköisesti helpommin sieltä kuin irtisanomislaista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt