Politiikka

Alexander Stubb ei viihtynyt pääministerinä – kertoo nyt, miksi sopisi Euroopan ykkösvirkaan

Alexander Stubb ei viihtynyt pääministerinä – kertoo nyt, miksi sopisi Euroopan ykkösvirkaan

Julkaistu:

Alexander Stubb on yllättäen noussut vedonlyöjien suosikiksi EU-komission seuraavaksi puheenjohtajaksi.
Ex-ministeri, Luxemburgissa EIB:n pankinjohtajana toimiva Alexander Stubb (kok) ilmoittautui tiistaina ehdokkaaksi EU:n korkeimpaan virkaan.

Stubb on mukana kansanpuolue EPP:n kärkiehdokaskisassa. EPP:n kärkiehdokkaasta tulee liki varmasti seuraavan EU-komission puheenjohtaja.

EPP:n kärkiehdokaskisassa mukana on toistaiseksi vain Stubb ja Saksan Manfred Weber, jota pidetään kisan ehdottomana ennakkosuosikkina.

EPP:n kärkiehdokas valitaan Helsingissä 7.–8. marraskuuta.


Miten suomalainen voidaan valita komission puheenjohtajaksi?

– Sillä, että saa yli puolet EPP:n puoluekokouksen äänistä Helsingissä. Siihen tarvitaan taustaa, asiantuntemusta, kokemusta ja vähän säkää.

Tiistaina ilmoittauduit kärkiehdokaskisaan, ja puhuit ylätason juttuja arvoista oikeusvaltioperiaatteeseen. Tälläkö aiot EPP:n puoluekokouksen hurmata?

– Tarvitsemme yhteistä arvopohjaa. Varsinainen kampanjaohjelma tulee olemaan konkreettisempi, mutta kaikki lähtee arvoista ja niiden pohjalle rakennetaan päätökset tekoälystä, ilmastonmuutoksesta tai maahanmuutosta.

Minkälaisena hahmona pidät itseäsi EPP:n silmissä? Esimerkiksi Kreikassa Stubb ei kai hurraa-huutoja herätä?

– Luulen, että EPP:n piirissä Kreikassa kylläkin. Totta kai ministeriajan päätökset herättävät vastustusta. Moni on sitä mieltä, että tässä tulee tiukan linjan pohjoismaalainen. Samalla jokainen tietää, että minulla on eurooppalainen sydän. Ministerinä päätehtävä on puolustaa Suomea. EU-komission päätehtävä on valvoa, että EU:n sopimuksia noudetaan.

 

Siinä mielessä olen kiitollisessa asemassa, että tokkopa tämän parempaa valmistautumista tehtävään voisi hankkia.

Mikä EU:ssa on mennyt pieleen? 1990-luvun alussa Berliinin muuri oli murtunut ja itäblokki vapautui. Näytti siltä, että länsimainen liberaali demokratia valtaa alaa ja kaikki ovat yhtä. EU:sta on kuitenkin tullut nahjus. Miksi?

– En nahjuksesta tiedä. Uskon, että osa ihmisistä on turhautunut siihen, että järjestelmä ei ole tarjonnut sitä mitä se on luvannut.

– Maailma on huomattavasti parempi paikka nyt kuin vuonna 1989. EU on kyennyt kasvattamaan kakkua, mutta epäonnistunut kakun jakamisessa. Toinen asia, missä EU on epäonnistunut, oli 2015 maahanmuutto ja sen hoitaminen, mutta siihenkin on löytynyt ratkaisuja. Kolmas asia, missä on epäonnistuttu, on eurokriisi – ja siinäkin löydettiin ratkaisu.

Jos 1990-luvun alussa Eurooppa oli avautumassa, nyt EU-maat näyttävät ennemmin käpertyvän itseensä. Millä saat EU-maat puhaltamaan yhteen hiileen ja ajattelemaan oman maan sijasta EU:ta yhteisenä projektina?

– Ensimmäinen on retoriikka, tapa, jolla puhumme EU:sta. Retoriikka on hirveän negatiivinen. Lietsomme usein pelkoa ja vihaa. Yritämme tarjota helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. Olisi kerrottava myös kolikon toinen puoli – ja miettiä ovatko asiat paremmin kuin 1989.

– Toinen asia on konkreettiset ratkaisut. Mitä enemmän fiksuja ratkaisuja EU pystyy tuottamaan, sen hyväksyttävämpi se on.


Tunnustit Alex-kirjassa, että pääministerin homma ei ollut sinua varten. Miten selkeästi suurempi tehtävä EU-komission puheenjohtajana olisi sinua varten?

– Tehtävä on erilainen. Siihen vaaditaan erilaista kokemusta. Siinä mielessä olen kiitollisessa asemassa, että tokkopa tämän parempaa valmistautumista tehtävään voisi hankkia. Minulla on akateeminen tausta, virkamiestausta ja poliittinen tausta.

– Politiikassa olen nähnyt meppinä Euroopan parlamentin, komissiossa olin virkamiehenä, ministerinä Eurooppa-neuvosto eli huippukokoukset, ulkoasianneuvosto, yleisten asian neuvosto, euroryhmä. Kotimaan politiikassa olin aika usein epämukavuusalueella. En ollut tottunut kansalliseen politikointiin. EU-komission puheenjohtajuus on tehtävänä erilainen ja huomattavasti enemmän mukavuusalueellani.

 

Mitä enemmän fiksuja ratkaisuja EU pystyy tuottamaan, sen hyväksyttävämpi se on.

Vedonlyöjät eivät paljon rahoja likoon taida laittaa, että sinut valittaisiin EPP:n kärkiehdokkaaksi ja selkeä ennakkosuosikki on Saksan Manfred Weber?

– Ei, päinvastoin. Olen vedonlyöjien ykkönen tällä hetkellä. Muun muassa Ladbrokesilla minun kertoimeni oli eilen 2:1 ja Weberillä 3:1.

Jos käy niin, että et tule marraskuussa valituksi EPP:n kärkiehdokkaaksi, oletko lähdössä toukokuussa eurovaaleihin ehdokkaaksi?

– Menen takaisin töihin EIB:hen. Olen virkavapaalla 8.marraskuuta asti, kun olen ilmoittanut ehdokkuudestani EPP:n esivaaleihin. Kun ilmoittaa ehdokkuudesta, on otettava virkavapaus. Jos minut valitaan EPP:n kärkiehdokkaaksi, niin silloin pitää hakea uutta virkavapautta tai jotain toista järjestelyä.

Jos kokoomus voittaa huhtikuussa eduskuntavaalit – jolloin syksyllä valittava Suomen komissaari on kokoomuslainen – ilmoittaudutko silloin eurovaaleihin?

– Tuohon ei pysty vastaamaan. Jos vastaisin myöntävästi, lähtisin heti virkavapaalle. En ole miettinyt niin pitkälle. Pallo on seuraavassa viidessä viikossa.


Näin uusi puheenjohtaja valitaan

EU:n komission seuraava puheenjohtaja valitaan käytännössä kansanpuolue EPP:n kokouksessa Helsingissä 7.-8. marraskuuta.

Jokainen europarlamenttiryhmä – kansanpuolue EPP, sosialistit, liberaalien Alde, vihreät ja muut – valitsee oman kärkiehdokkaansa.

Vaikka asia ei EU:n säännöissä lue, europarlamentin suurimman ryhmän kärkiehdokkaasta tulee EU-komission uusi puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin seuraaja ensi syksynä.

EPP pysynee suurimpana ryhmänä ensi kesän eurovaaleissa. Kokoomus kuuluu EPP:hen.

EPP siis valitsee kärkiehdokkaansa puoluekokouksessaan Helsingissä marraskuussa.

Kun Suomen komissaari Jyrki Katainen (kok) ei ehdokkaaksi halunnut, Alexander Stubb (kok) ilmoittautui tällä viikolla ehdolle.

EPP:n kisassa ovat toistaiseksi mukana vain Stubb ja Saksan Manfred Weber, jota pidetään suurena ennakkosuosikkina.

Jo kärkiehdokaskisaan osallistuminen voi avata ehdokkaille portteja EU:n tuleviin huippupesteihin. Esimerkiksi viime kerralla EPP:n kärkiehdokkuudesta Junckerin kanssa kisasi Michel Barnier, josta tuli Brexitin pääneuvottelija.

Jos Stubb valittaisiin komission puheenjohtajaksi, se olisi samalla myös Suomen komissaarin paikka.

Jos Stubbia ei kärkiehdokkaaksi valita, Suomen komissaarin puoluekanta selviää huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Tapana on ollut, että komissaari on samasta puolueesta kuin pääministeri.

Jos kokoomus on pääministeripuolue, sen komisaari olisi Stubb. Eduskuntavaalien jälkeen ehtii vielä ilmoittautua ehdokkaaksi eurovaaleihin.

Alexander Stubb

  • Suoritti ensimmäisen tutkintonsa Yhdysvalloissa, opiskeli Bruggen College of Europessa ja Pariisissa Sorbonnen yliopistossa, väitteli tohtoriksi London School of Economicsissa.
  • Tutkijana 1995-2001 ulkoministeriössä, Suomen Akatemiassa ja Suomen EU-edustustossa.
  • Komission puheenjohtaja Romano Prodin neuvonantajana 2001–2003.
  • Europarlamentaarikkona 2004–2008.
  • Ulkoministeri 2008–2011, eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri 2011–2014.
  • Kokoomuksen puheenjohtaja 2014–2016, pääministeri 2014–2015, valtiovarainministeri 2015–2016.
  • Lopetti politiikassa kesällä 2017 ja siirtyi EIB:n varapääjohtajaksi Luxemburgiin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt