Politiikka

Kommentti: Perjantaista piti tulla suuri sote-päivä – niin ei käy, kiitos valiokunnan

Julkaistu:

Tänään perjantaina piti olla suuri sote-päivä, vaan eipä ole. Soten kohtalo on yhä auki. Valiokuntaviivyttely jatkuu entiseen malliin, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Eihän se toki mikään yllätys ole.

Siis se, ettei soten valinnanvapausesitys ja koko sote-paketti valmistunut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnasta syyskuun aikana, joka oli olevinaan joku takaraja.

Nyt sote joko valmistuu – tai sitten ei.

Ennuste riippuu vastaajasta, ja vähän kysyjästäkin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Työtä kuitenkin jatketaan. Valiokunnan uusi henkinen takaraja on asetettu noin parin viikon päähän. Sen jälkeen esitys pitäisi käyttää vielä yhdellä lenkillä perustuslakivaliokunnassa, joka on myös tukehtumassa omaan työsarkaansa mm. tiedustelulakipaketin takia.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jatkuu loppukesän sovinnollisuuden jälkeen vanha keväinen riitameininki. Valiokunnan jäsenten välit ovat valumassa pahasti pakkasen puolelle.

Osa syyttää oppositiota ja varsinkin valiokunnan puheenjohtajaa Krista Kiurua (sdp) taas tietoisesta viivyttelystä. Eikä turhaan syytäkään, sillä eduskunnan valiokuntaoppaankin mukaan (s. 29) ”Vastuu valiokunnan käsiteltävänä olevien asioiden etenemisestä ja työn tuloksista kuuluu ennen muuta valiokunnan puheenjohtajalle”.

Mutta vaalit painavat päälle – sen pitää näkyä, kuulua ja tuntua.

Tai ehkä tässä tapauksessa sen ei nimenomaan pidä näkyä, ainakaan lopputuloksen.

Kiuru puolestaan syyttää viivyttelystä hallitusta. Varmemmaksi vakuudeksi hän marssi jo keskiviikkona ilmoittamaan tomerasti julkisuuteen, ettei valiokunnan työ valmistu ajoissa.

 

Eli yhteensä sote-esitysten käsittelyyn on mennyt jo yli 160 päivää.

Edustajille kuuluva ”rajoittamaton puheoikeus” pitää huolen, etteivät asiat etene. Siihen on hyvä vedota soten lopputaistelussa.

Alkukesästä keskustan ja sinisten edustajat valittivat Kiurun johtamistyylistä eduskunnan puhemiesneuvostolle. Kesälomien jälkeen hetken näyttikin seesteiseltä. Jopa valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk) lopetti oppositiota ärsyttäneen kaalin rouskuttamisen valiokunnan kokouksissa.

Rajoittamattoman puheoikeuden päämäärätietoisesta käytöstä ei ole ennen tätä näytelmää niinkään valiokuntakokemuksia, mutta suuresta salista kylläkin.

Eduskunnan EU-jarrutuskeskustelussa marraskuussa 1994 Paavo Väyrynen (tuolloinen kepu, sitten kapu ja nyt Seitsemän tähteä) sai rajoittamattomaan puheoikeuteen vetoamalla venytettyä Suomen EU-päätöksen Ruotsin EU-kansanäänestyksen yli. Ruotsi äänesti silti liittymisen puolesta, kuten Suomikin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan oppositiopuhujat ovat tuolloisiin venyttäjiin nähden amatöörejä!

Krista Kiurukin on pitänyt valiokunnissa pitkiä puheita, mutta ei yllä esimerkiksi kristillisten Vesa Laukkasen vuoden 1994 salipuheenvuoroon: Laukkanen puhui yhtä mittaa 6,5 tuntia, mikä on yhä eduskunnan ennätys. Rulijanssin aikana tuolloinen varapuhemies Seppo Pelttari (kesk) sai sydänkohtauksen, mutta onneksi tokeni työkuntoon.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnasta ei ole sentään ketään kannettu paareilla ulos, vaikka kokoomuksen Sari Raassinan korvatulppien tarpeellisuudesta käytiin valiokunnassa keväällä kiivas keskustelu.

Mutta kansanedustajan puheoikeutta ei voi rajata, ei valiokunnissakaan.

Nyt alkavat uudet kiriviikot, miten sotelle käy ja tuleeko maakuntavaaleja toukokuussa tai ollenkaan.

Ainakaan huolellisen valmistelun puutteesta sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ei totisesti voi syyttää.

Maaliskuusta 2017 alkaen valiokunta on kuluttanut soten maakuntamallin (makusote) käsittelyyn yli sata päivää. Valiokunta kuuli maakuntasotesta noin 470:tä asiantuntijaa, heistä montaa useampaan kertaan.

Kirjallisia lausuntoja tuli yli 70.

Maaliskuusta 2018 alkaen soten valinnanvapautta on puolestaan käsitelty yli 60 päivää. Asian tiimoilta on kuultu 310:tä asiantuntijaa, montaa heistäkin useaan kertaan. Kirjallisia lausuntoja on tullut yli 80.

Eli yhteensä sote-esitysten käsittelyyn on mennyt jo yli 160 päivää.

Nyt lausuntoja luetaan valiokunnan kokouksissa ääneen, vaikka kaikki osaavat ne ulkoa jo valmiiksi. Se, että pysyy asiassa, riittää.

Normaalisti tässä vaiheessa valiokuntakäsittelyä pykälistä vain äänestetään, mutta nyt äänestyksiä edeltävät laajat, aikaa vievät perustelut. Aikaa kuluu, kuten kai on suunniteltukin.

Valiokunnan muu työ on ollut soten takia olematonta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on ehditty käsitellä maaliskuun jälkeen vain kaksi muuta asiaa: Kelan valtuutettujen viime vuoden kertomus ja kansalaisaloite eutanasiasta.

Jos koko sote kaatuu, vastaajan ja kysyjän asenteesta riippuu, valuuko koko valiokunnan työ lopulta mustaan aukkoon. Kepussakin alkaa epäilys voittaa, esimerkiksi ryhmäjohtaja Antti Kaikkosen (kesk) puheista ei saa enää tolkkua, uskooko hän uudistukseen vai ei.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on sanonut (Suomenmaa 22. 9.), että sote-väännössä alkaa olla kyse koko päätöksentekojärjestelmän uskottavuudesta. Hiilamo kannattaa hallituksen esitystä.

– Oma kokemukseni on, että päättäjät ovat kuunnelleet asiantuntijoiden näkemyksiä, mutta varsinaisia päätöksiä ei päästä tekemään. Esityksiä kirjoittavien virkamiesten turhautuminen on valtavaa, kun epävarmuus vain jatkuu ja jatkuu, Hiilamo arvioi.

Hyvin arvioitu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt