Politiikka

Medvedev ja Sipilä tapaavat: Venäjä-suhteissa puhuttavat Airiston Helmi, sotahistorian vääristely, Fennovoiman lupa, rajaongelmat…

Julkaistu:

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev tapaa kollegansa Juha Sipilän tänään keskiviikkona – IS listasi Venäjä-suhteiden kuumia aiheita.
Venäläisten mediatietojen mukaan Suomen ja Venäjän pääministereiden on määrä keskustella Helsingissä ”kaupallis-taloudellisesta, tieteellis-teknisestä sekä humanitaaris-kulttuurisesta yhteistyöstä”.

– Keskustellaan yhteisistä teollisuuden, energia-alan ja infrastruktuurin projekteista ja muista teemoista, jotka ovat molemminpuolisen kiinnostuksen kohteena, uutistoimisto Tass muotoilee Dmitri Medvedevin ja Juha Sipilän (kesk) tapaamisen raamit.

Pääministerit keskustelevat ensin kahden kesken ja pitävät sen jälkeen lehdistötilaisuuden. ISTV näyttää tiedotustilaisuuden suorana lähetyksenä noin kello 17. Suora lähetys on päättynyt.

Normaalisti toimittajille annetaan Suomen ja Venäjän välisten korkean tason tapaamisten yhteydessä tiukat ohjeet siitä, kuinka monta kysymystä venäläinen media ja kuinka monta kysymystä suomalainen media saa esittää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sallittujen kysymysten määrä on yleensä 1–2 kysymystä per maa. Näin ollen toimittajien on suunniteltava yhdessä etukäteen, mistä asioista he aikovat kysyä – eikä kaikkia maiden suhteissa esillä olevia asioita voida nostaa esiin, vaikka kysyttävää riittäisikin.

Yksi asia lienee nyt kuitenkin varma: Turun saaristoon tehty massiivinen kotietsintä ja sen kohteena olleen yrityksen Venäjä-kytkös nousevat esille viimeistään toimittajien kysymyksissä.

IS listasi muutamia teemoja, jotka ovat olleet viime aikoina erityisesti pinnalla Suomen ja Venäjän suhteissa.

1) Airiston Helmen kotietsintä ja Venäjän kansalaisen pidätys rahanpesuepäilyjen vuoksi.

Venäläistoimittajia todennäköisesti kiinnostanee esimerkiksi se, kohteleeko Suomi Turu saariston ratsian vuoksi vangittua Venäjän kansalaista oikeudenmukaisesti rikostutkinnassa ja onko koko tutkinta perusteltu.

Suomalaistoimittajia kiinnostanee puolestaan se, kuinka Medvedev vastaa epäilyihin Airiston Helmen mahdollisista kytköksistä Venäjän valtion strategisiin tavoitteisiin tai onko Venäjä valmis toimittamaan suomalaisviranomaisille tietoja, joiden avulla epäilty rahanpesurikos voitaisiin selvittää.

2) Sandarmohin joukkohautojen kaivaukset ja Suomeen liittyvä sotahistorian vääristely.

Venäjän Karjalassa jatkuu kohu suomalaisten suorittamaksi väitetyistä neuvostosotavankien teloituksista Sandarmohin hiekkakankaalla, jonka salatuissa joukkohaudoissa lepäsi jo jatkosodan aikana ainakin 7 000 Josif Stalinin vainoissa vuosina 1937–38 teloitettua syytöntä ”kansanvihollista”.

Medvedeviltä olisi mielenkiintoista kysyä, miksi Venäjän valtio on lähtenyt tukemaan kahden Petroskoin yliopiston professorin esittämää erikoista ”tieteellistä hypoteesia” suomalaisten Sandarmoh-syyllisyydestä.

Venäjän puolustusministeriön ja sotahistoriallisen seuran kaivaukset ja väitteet ovat herättäneet Karjalassa runsaasti ihmetystä esimerkiksi Stalinin uhrien jälkeläisten keskuudessa, jotka pelkäävät Venäjän johdon yrittävän häivyttää Stalinin rikoksia tekemällä suomalaisista Sandarmohin osasyyllisiä. Myöskään suomalaiset tutkijat eivät pidä mahdollisena, että Suomi olisi tiennyt Sandarmohista jatkosodan aikana tai että hiekkakangasta olisi käytetty neuvostovankien teloittamiseen ja hautaamiseen.

3) Hanhikiven ydinvoimalan viivästyvä aikataulu ja Fortumin rooli.

Fennovoima ei ole pystynyt toimittamaan Säteilyturvakeskukselle läheskään kaikkia ydinvoimalan rakentamislupaan tarvittavia dokumentteja, minkä vuoksi rakennusluvan saanti viivästyy näillä näkymin vuoteen 2019. Uutistoimisto Tassin mukaan Venäjä on nyt kuitenkin panostanut voimakkaasti siihen, että lupia varten tarvittavat dokumentit saadaan toimitettua Suomeen.

– Projektin venäläistä johtoa on vahvistettu, yli 600 Atomprojketin ja Rosatomin asiantuntijaa on mukana. Helsingin suunnittelutoimistoon on siirretty noin sata asiantuntijaa, jotta kommunikointi suomalaisten kumppanien kanssa sujuu tehokkaasti, Tass siteeraa Medvedevin vierailun alla saamaansa Hanhikivi-materiaalia.

Rosatomin ydinvoimaprojekti on selvästi erittäin tärkeä hanke Venäjälle ja presidentti Vladimir Putinille, ja julkisuudessa sitä on epäilty myös yhdeksi mahdolliseksi painostuskeinoksi Suomea kohtaan. Tuorein kohu syntyi Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen Sauli Niinistö - Mäntyniemen herra -kirjan epäilyistä, joiden mukaan Niinistö olisi Venäjä-suhteiden heikkenemisen pelossa vaikuttanut siihen, että Fortum päätyi lopulta pelastamaan Fennovoiman mukaantulollaan.

4) Rajan toimivuus: autojen tullaus Venäjälle ja laittomien rajanylitysten esto Venäjältä Suomeen.

Venäjän tulli alkoi käännyttää pari viikkoa sitten rahoitusyhtiöiden omistamia autoja takaisin Suomeen tai vaatia niiltä vaihtoehtoisesti suurta takuumaksua. Nyt tämä ongelma näyttää kuitenkin ratkenneen yllättävän sujuvasti: Venäjän tulli on ilmoittanut, että se ei enää vaadi vakuutta 21 rahoitusyhtiöltä, joiden tiedot Suomen tulli on toimittanut Venäjän tullille.

Samaan aikaan rajalle on ilmestynyt orastava uusi huoli. Venäjän rajaviranomaiset ilmoittivat maanantaina, että he tiukentavat rajatarkastuksiaan Suomen ja Viron rajalla lisääntyneiden laittomien rajanylitysyritysten vuoksi.

Venäjän osoittama halu valvoa rajaansa entistä tarkemmin on Suomen kannalta hyvä asia, mutta ilmoitusta voi lukea myös toisin päin: mikäli Venäjä jostain syystä lieventäisikin rajatarkastuksiaan, laittomia rajanylittäjiä ja turvapaikanhakijoita olisi taas tulollaan Suomeen.

5) Suhteissa hiertävät myös Krim, Skripalit, Nato...

Suomen ja Venäjän suhteissa on myös useita pitkäaikaisia jännitteitä, joista monet johtuvat Venäjän kansainvälisistä toimista, kuten Krimin valtauksesta, Itä-Ukrainan sodasta ja Skripaleiden myrkytysyrityksestä sekä näitä toimia seuranneista pakotteista ja vastapakotteista.

Pinnalla on jatkuvasti myös Venäjän epäluulo Suomen ja Ruotsin Nato-lähenemisen suhteen ja Venäjän sotilaallinen uhittelu muun muassa Itämerellä. Venäjän valtion epäilty rooli Yhdysvaltain vaalivaikuttamisessa ja Venäjä-mielinen sosiaalisen median manipulointi pitävät myös Suomen johtoa varpaillaan esimerkiksi lähestyvien eduskuntavaalien vuoksi.

6) Arktinen huippukokous ja turismi tuovat liennytystä?

Presidentti Putin ilmoitti vastikään Sotshissa presidentti Niinistölle, että Venäjä on valmis osallistumaan Suomessa mahdollisesti keväällä 2019 järjestettävään arktiseen huippukokoukseen. Jos kokous toteutuisi valtionpäämiestasolla, Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaisivat siten Suomessa jo toistamiseen.

Takana on jo heinäkuussa Helsingissä järjestetty Venäjän ja Yhdysaltain huippukokous, josta Suomi sai runsaasti kiitosta järjestelyjen osalta. Arktisen alueen huippukokous antaisi Suomelle tilaisuuden edistää Yhdysvaltain ja Venäjän sitoutumista ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja arktisen alueen säilyttämistä sotilaallisten konfliktien ulkopuolella.

Tämän viikon lopulla eli 28.–29. syyskuuta Savonlinnassa järjestetään suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, jonka pääteemana on kulttuurimatkailu ja kestävä matkailu.

Turismi Suomen ja Venäjän välillä on elpynyt. Poliittisen tason jännitteet eivät ole siten pilanneet tavallisten ihmisten kanssakäymistä, vaan pikemminkin tavallisten ihmisten normaali vuorovaikutus auttaa liennyttämään poliittisen tason jännitteitä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt