Politiikka

Kulisseissa valmistaudutaan soten kaatumiseen – Rinne on tarjonnut viime hetken ratkaisua Sipilälle ja Orpolle

Julkaistu:

Politiikka
Valmistelun jatkuminen vaatisi VM:n alivaltiosihteeri Päivi Nergin mukaan ”poliittista sopimusta” eduskunnan kesken.
Samaan aikaan kun eduskunta pakertaa kuumeisesti soten lakipakettien kanssa valiokunnissa, käydään politiikan kulisseissa jo neuvotteluja uudistuksen kaatumisen varalle.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoo ehdottaneensa kokoomuksen ja keskustan puheenjohtajille Petteri Orpolle ja Juha Sipilälle uudistuksen valmistelutyön jatkamista, kävi hallituksen reformin kanssa miten tahansa.

Ensimmäistä kertaa asiasta oli Rinteen mukaan puhetta elokuun lopulla valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Päivi Nergin järjestämässä sote-palaverissa.



Rinne on todennut myös julkisesti, ettei näe tarvetta koko hallituksen uudistuksen kaatamiseen, vaan pelkät korjaukset riittävät.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hänen mukaansa suurinta osaa tähänastisesta valmistelusta voidaan myös hyödyntää tulevan hallituksen mallin rakentamisessa.

IS kertoi eilen, että kuusi suurinta kaupunkia on Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren johdolla ryhtynyt selvittelemään omia vaihtoehtojaan uudistuksen kaatumisen varalle.

Lue lisää: Vapaavuori johtaa 6 kaupungin uutta ”sote-kapinaa” – ”Kaikki vastuulliset tahot ympäri Suomea tajuavat, että riski on ilmeinen”

Rahoitusta ei jatketa noin vain

Jos uudistus kuitenkin kaatuu, ei valmistelua alivaltiosihteerin Nergin mukaan jatketa noin vain.

Uudistuksen kaatuessa sulkeutuvat nimittäin samalla myös valmisteluryhmien rahahanat.

Hallitus on ehdottanut uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon vuoden 2019 budjetissa 211 miljoonaa euroa.

Rahoitus on kuitenkin kytketty talousarvioesityksessä suoraan hallituksen lainsäädäntöpaketin toimeenpanon valmisteluun sekä ICT:ssä, maakunnissa että lainsäädäntötyössä.

– Juridisesti sen pohja putoaa sillä hetkellä, jos uudistus kaatuu. Valtiolla ei ole silloin mitään oikeutta antaa maakunnille rahaa, kun ei ole lakipohjaa, eikä siten myöskään uudistusta, Nerg sanoo.


Vuoden 2018 määrärahoissa on kyse siirtyvästä määrärahasta vuodelle 2019. Käytännössä rahat on kuitenkin tarkoitettu esimerkiksi siihen, että valmistelutyö saadaan ajettua alas ja määräaikaiset työsuhteet hoidettua.

Valmistelun jatkuminen vaatisikin Nergin mukaan ”poliittista sopimusta”, jota ei tehdä vain hallituksen, vaan koko eduskunnan kesken.

– Se tarkoittaa sitten jotakin poliittista sopimusta jostakin. Täytyy syntyä joku yhteinen ajatus jostain, johonka sitä rahaa kohdennetaan. Mutta silloin sillä ei ole enää mitään lakipohjaa, vaan se on jotain muuta.

”Olen esittänyt hallitukselle, että he säätäisivät lait”

Rinne kertoo jo ehdottaneensa hallitukselle erillisen lainsäädännön luomista valmistelutyön rahoituksen jatkamiseksi, sillä hänen mukaansa olisi järjetöntä hukata jo tehty valmistelutyö.

Rinteen mukaan lait olisivat säädettävissä normaalissa lainsäädäntömenettelyssä. Sanamuotokin on valmiina.

Eduskunta siis varaisi vuosittain tietyn määrärahan, jolla päätetään ”rahoittaa maakunnallista valmistelua sosiaali- ja terveyspalveluiden integroimiseksi ja erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon palveluiden kytkemiseksi toisiinsa saumattomassa hoitoketjussa.”

Tätä valmistelua varten suunnattaisiin varoja jo ensi vuodelle 2019 johtamisjärjestelmien ja ICT-järjestelmien kehittämiseksi sekä työn organisoinnin parantamiseksi.

– Olen esittänyt hallitukselle sitä, että he säätäisivät tällaiset lait, että me olisimme valmiita tukemaan tällaista ajattelua. En ole saanut vastausta siihen, että ovatko he tällaista miettimässä tai onko se heidän mukaansa toimintakykyinen ajatus, Rinne kertoo.

Rahoituksen avulla estettäisiin hänen mukaansa myös pelätyt kuntien sote-palveluiden ulkoistukset.

Valmisteluryhmien tunnelma odottava

Päätös valmistelun jatkamisesta ensi vuonna ei voi kuitenkaan jäädä odottamaan joulukuuhun asti, sillä pelkät maakuntien valmisteluryhmät työllistävät kaikkiaan tuhansia ihmistä.

Maakuntien valmistelijoiden keskuudessa onkin noussut huoli uudistuksen valmistelurahoituksen jatkumisesta.

Virkamiehistössä on Nergin mukaan tällä hetkellä käynnissä ”henkinen pohdinta” siitä, miltä pohjalta valmistelua ensi vuonna jatketaan, tai jatketaanko.

– Erityisesti kannetaan huolta siitä, mitä tapahtuu tietojärjestelmä- ja ICT-puolella, jossa pitäisi Suomessa ehdottomasti päästä yhtenäisenä eteenpäin.

Valmisteluryhmissä pelätään rivikatoa, jos varmuus oman työpaikan jatkosta siirtyy kovin pitkälle syksyyn. Etenkin ICT-alan työntekijöille riittäisi töitä muuallakin.

Valmistelun lopettamiseen tai jatkamiseen liittyvän päätöksen takaraja asetettiin vielä kesällä lokakuulle. Nergin mukaan se on sittemmin venynyt myöhemmäksi.

Nerg kuitenkin vakuuttaa, että valmisteluryhmissä tilanteeseen suhtaudutaan toistaiseksi maltilla.

– Jos päätös kuitenkin venyy huomattavasti, niin henkilöstössä alkaa varmaan tapahtua voimakkaampiakin rektioita, hän myöntää.

Tällä hetkellä tunnelmaa kuvaillaan valmisteluryhmässä odottavaksi. Osa rekrytoinneista on jäädytetty, mutta valmistelua ei kuitenkaan ole kokonaan pysäytetty.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt