Politiikka

Vapaavuori johtaa 6 kaupungin uutta ”sote-kapinaa” – ”Kaikki vastuulliset tahot ympäri Suomea tajuavat, että riski on ilmeinen”

Julkaistu:

Politiikka
Kuuden suuren kaupungin, eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun sote-johtajat on nimitetty selvittämään vaihtoehtoisia etenemisteitä uudistuksen kaatumisen varalle.
Suuret kaupungit ja kunnat ovat alkaneet omilla tahoillaan jo valmistautumaan kovaa vauhtia mahdollisuuteen, että hallituksen massiivinen sote- ja maakuntauudistus kaatuu tulevan syksyn aikana.

Uskoa lakipaketin läpimenoon kuvaa hyvin se, että paikallisella tasolla on ryhdytty viimeistään kuluneen kesän ja syksyn aikana pohtimaan ja osin myös valmistelemaan hallituksen uudistukselle vaihtoehtoisia malleja.

Myös kuuden suuren kaupungin, eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun sote-johtajat on nimitetty selvittämään vaihtoehtoisia etenemisteitä uudistuksen kaatumisen varalle.

Kesän aikana kaupunkien edustajat ovat kokoontuneet ja tehneet selvitystyötä pienen, noin kymmenen hengen ryhmän kesken. Jokaista kaupunkia on kokouksissa edustanut yhdestä kolmeen henkilöä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Selvitystyötä tehdään kaupunkien oman virkakunnan kesken, täysin erillään hallituksen uudistuksen valmistelusta.

Virkamieslähteiden mukaan kaupunkien odotetaan todennäköisesti esittelevät oman mallinsa sote-palveluiden järjestämisestä vielä alkavan syksyn aikana.

Kyse valmistautumisesta eri skenaarioihin

Idean isänä pidetään Helsingin pormestaria Jan Vapaavuorta, joka tunnetaan yhtenä kärjekkäimmistä hallituksen uudistuksen kritisoijista.

Käytännössä Vapaavuoren tavoitteensa on estää yhden suuren Uudenmaan maakunnan syntyminen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vapaavuoren itsensä mukaan kuuden kaupungin välisen selvitystyön varsinaisena tavoitteena ei kuitenkaan ole rakentaa minkäänlaista omaa hallituksen esityksen kanssa kilpailevaa sote-mallia.

– Nyt pyritään ensimmäistä kertaa vähän systemaattisemmin valmistautumaan erilaisiin skenaarioihin, Vapaavuori selvittää.

– On varsin yhteinen näkemys, että tämä uudistus saattaa kokonaan kaatua. Ja siinäkin tapauksessa että se menisi läpi, uskotaan että viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa sitä kuitenkin rukataan olennaisilta osin.

Tapaamisten tarkoituksena onkin Vapaavuoren mukaan varautuminen molempiin vaihtoehtoihin.

– Jos se kaatuu, niin me olemme aloittaneet jo keskusteluja siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Jos se ei kaadu, niin olemme valmistautuneita siihen, minkälaisia muutospaineita se heti kohdistaa.

21 suurimman kaupungin C21-verkoston sijaan selvitystä tehdään vain kuuden suurimman kesken, sillä Vapaavuoren mukaan työtä on helpompi tehdä ”pienemmällä porukalla”.

Kaikkia kuutta suurinta yhdistää myös jaettu kriittisyys hallituksen uudistusta kohtaan. Aste-eroja löytyy, mutta Vapaavuoren mukaan kaikki kuusi kaupunkia näkevät tilanteen suurin piirtein samalla tavalla.

Työn lähtökohtana ei hänen mukaansa ole kuitenkaan täydellinen yhteisymmärrys, vaan se että asioita tehdään yhdessä.

– Onhan sitä (valmistumista) joka puolella maata kun usko siihen, että hallitus saisi jotain järkevää aikaiseksi näyttää hiipuvan koko maassa. Koen, että kaikki vastuulliset tahot ympäri Suomea tajuavat, että riski uudistuksen kaatumisesta on ilmeinen.

– Vastuullisina kaupunginjohtajina meidän virkavelvollisuus on valmistautua tulevaisuuteen maan historian suurimman hallintoreformin horjuessa kuilun reunalla. Ja onhan fiksua valmistautua yhdessä kuin jokainen erikseen.

Kaupungit eivät usko voivansa vaikuttaa hallitukseen

Nykyiseen hallitukseen Vapaavuori ei usko kaupunkien kykenevän enää vaikuttamaan millään tavalla. Katse onkin jo kevään eduskuntavaalien jälkeisessä ajassa.

– Jänkkäpäinen hallitus ei ole ottanut kuuleviin korviinsa mitään. Eikä se ota varmaan tämän työnkään tuloksia. Me emme kuvittele, että me voisimme vaikuttaa hallitukseen. Mutta meidän lähtökohta on se, että jos tämä uudistus kaatuu, niin se ei ole enää hallituksen käsissä. Seuraavaa mallia käsittelee seuraava hallitus, johon me pyrimme vaikuttamaan aikaisempaa tehokkaammin.

– Siihen voisi antaa pohjaa se, jos kuudella isolla kaupungilla on jokin yhteinen tulokulma siitä, että mitä elementtiä siinä ainakin pitäisi olla tai mitä ei pitäisi olla.

Se, löytyykö kaupunkien kesken lopulta jonkinlaisia yhteisiä loppuratkaisuja, jää hänen mukaansa nähtäväksi.

Kyseessä ei kuitenkaan olisi ensimmäinen selvitys suurten kaupunkien vaihtoehtoisesta sote-mallista.

Ensimmäinen versio tehtiin vuonna 2016, kun hallitus pyysi pääkaupunkiseudun suurilta kaupungeilta oman esityksensä sote-malliksi. Toisen version kanssa tultiin julkisuuteen tämän vuoden alussa.

– Ensimmäisellä kerralla ehdotus todettiin kuitenkin perustuslain vastaiseksi ja toisella kertaa ministeriö katsoi, ettei sillä saavuteta uudistuksen asettamia tavoitteita, Uudenmaan muutosjohtaja Timo Aronkytö muistuttaa.

Maakunnissa varautuminen on värikästä

Uudistuksen kohtalon hetkien lähestyessä hallituksen reformista vastaavat virkamiehet ovat tehneet kyselyä maakunnissa siitä, onko alueen kunnilla olemassa jonkinlaista plan b:tä soten kariutumisen varalta.

Kyselyn tulosten valossa maakuntien varautuminen kyseiseen skenaarioon on kuitenkin varsin värikästä.

Suurin maakuntien huoli liittyy kuntien yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistussopimuksiin.

Kyselyn perusteella ainakin Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Savossa on uudistuksen kaatuessa suunnitteilla ulkoistuksia, mutta STM:stä muistutetaan, että kyseessä saattaa olla vain jäävuoren huippu.

Osa maakunnista on jo alustavasti keskustellut tai tulee syksyn aikana keskustelemaan vaihtoehtoisista malleista sote-palveluiden järjestämiseksi.

Viidessä maakunnassa rinnakkaisia sote-malleja jo suunnitellaan tai niistä keskustellaan joko yhteistyössä hallituksen maakuntavalmistelun kanssa tai itsenäisesti.

Viidessä maakunnassa maakunnallinen sote on käytännössä jo toteutettu.

Tällaiset valmiita sote-palvelujaan kokoavia kuntayhtymiä on Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Myös Kymenlaakson kunnat valmistelevat parhaillaan vastaavanlaista ratkaisua.

Ainakin Satakunnassa ja Hämeessä sote-kuntayhtymästä on käyty alustavia keskusteluja ja Pohjanmaalla on valmistella vapaaehtoisuuteen perustuva vastaava malli.

Kuusi maakuntaa vastasi, ettei heillä ole vielä minkäänlaista varasuunnitelmaa uudistuksen kariutumisen varalle.

Kuuntele, mitä Jan Vapaavuori puhui sotesta kesäkuussa kokoomuksen puoluekokouksen yhteydessä pidetyssä Sotettaako-tapahtumassa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt