Politiikka

Brittitutkija neuvoo Ruotsia: Oppikaa Suomelta ja ottakaa ruotsidemokraatit hallitukseen

Julkaistu:

Hallitusvastuu pakottaisi tutkija Matt Qvortrupin mukaan ruotsidemokraatit ratkaisukeskeisyyteen ja ottamaan vastuuta lupauksistaan.
Britannian Coventry Universityn politiikan tutkija Matt Qvortrup kirjoittaa uutiskanava CNN:llä julkaistussa kirjoituksessaan, että Ruotsin kannattaisi hänen mielestään ottaa oppia Suomesta maan sunnuntaisten valtiopäivävaalien jälkeen.

Ruotsidemokraatit ylsi viime viikonlopun vaaleissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 17,6 prosentin kannatuksellaan, mutta kaikki muut puolueet ovat toistaiseksi kieltäytyneet hallitusyhteistyötä sen kanssa.

Qvortrupin mukaan ruotsidemokraattien sulkeminen hallituksen ulkopuolelle ei kuitenkaan ole tuonut toivottua lopputulosta: puolue on onnistunut oppositiosta käsin vain kasvattanut kannatustaan.

Hänen mielestään maahanmuutosta ja kansalaisten siihen liittyvistä huolista tulisikin kyetä Ruotsissa käymään nykyistä avoimempaa keskustelua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Ja, kuten Norjassa ja Suomessa, tämä voisi tarkoittaa puolueen ottamista hallitukseen, Qvortrup kirjoittaa.

Lue lisää: Vartiainen: Ruotsin olisi aika jo luopua ”kylmän sodan aikaisesta” blokkipolitiikastaan – ”museoperintöä”

”Hallituksessa tapahtuisi kesyyntyminen”

Hallitusvastuu pakottaisi Qvortrupin mukaan ruotsidemokraatit etsimään ratkaisuja ongelmiin ja ottamaan vastuuta lupauksistaan.

Hän ottaakin Suomen esimerkiksi siitä, miten hallituksessa istuminen todennäköisesti laskisi puolueen kannatusta.

Qvortrup viittaa perussuomalaisiin, joiden suosio on nyt sulanut edellisten eduskuntavaalien lähes 20 prosentin kannatuksesta alle 10 prosenttiin.

Ruotsidemokraateilla ei Tampereen yliopiston politiikan tutkijan Sami Borgin käsityksen mukaan kuitenkaan ole sen suurempaa intoa päätyä hallitusvastuuseen.

– He ovat hyvin tyytyväisiä siitä vaa’ankieliasemastaan. Heillä ei näyttänyt olevan mitään vahvaa pyrkimystä hallitukseen.

Borg on kuitenkin yhtä mieltä siitä, että populistisia keinoja käyttävät puolueet yleensä menettävät kannatustaan valtaan päästyään.

– Tottahan se on, että tällaiset populistisia keinoja käyttävät puolueet yleensä menettävät kannatustaan, kun ne joutuvat hallitukseen. He huomaavat politiikan raadollisuuden, että jos monipuoluejärjestelmissä joudutaan sovittamaan voimakkaasti yhteen omia kantoja hallituksessa, niin ei ole mahdollista lunastaa kaikkia niitä vaalilupauksia joita on annettu.


Myös professori Vesa Vares Turun yliopistosta uskoo, etteivät ruotsidemokraatitkaan kykenisi hallituksessa suojaamaan itseään vastuun mukanaan tuomalta kannatuksen laskulta sen paremmin kuin muutkaan pohjoismaiset puolueet.

– Pohjoismaat ovat kaikki niin samanlaisia, että tuntuu todennäköiseltä, että jos populistit otettaisiin hallitukseen Ruotsissa, niin kuin heidät on otettu Norjassa ja Suomessa tai Tanskassa äänettömäksi yhtiömieheksi niin oletusarvo on, että siinä tapahtuisi tällainen kesyyntyminen, Vares sanoo.

Lue lisää: Kommentti: 1,1 miljoonaa ruotsalaista valitsi ruotsidemokraatit – ja hekin ansaitsevat nyt huomiota

Suomella on käytännöllinen perinne

Vares toteaa, että ruotsalainen perinne on huomattavasti periaatteellisempi muihin Pohjoismaihin verrattuna.

– Erityisesti Suomessa ja Tanskassa on ollut tällainen käytännöllisempi perinne. Että pistetään ne vastaamaan sanoistaan, niin sittenhän pienenevät, Vares kuvailee maiden suhtautumista valtavirrasta poikkeaviin poliittisiin liikkeisiin.

– Suomella on jo aiempaa kokemusta siitä, miten jyrkkiä poliittisia ryhmiä kesytetään ottamalla ne mukaan ja pistämällä ne hallitusvastuuseen, kun ruotsalaisilla ei ole siitä lainkaan kokemusta.


Niin kävi hänen mukaansa Suomen maaseudun puolueen (SMP) kanssa ja sama logiikka päti, kun SKDL otettiin takaisin hallitukseen 1960-luvun puolivälissä pitkän oppositiokauden jälkeen.

Kahden voimakkaan blokin varaan rakentuneen puoluekentän ruotsalaiset eivät Vareksen mukaan kuitenkaan ole tätä juurikaan edes kokeilleet.

Hän myös muistuttaa, ettei puolueen eristäminen hallituksen ulkopuolellekaan ole maassa juuri johtanut toivottuun lopputulokseen, vaan puolueen kannatus on päinvastoin kasvanut.

Lue lisää: Kommentti: Ruotsin poliittinen konkelo on kuin Suomi vuonna 2011 – itänaapurin ratkaisut saattavat kiinnostaa