Politiikka

Eduskunnan jättävä Pertti Salolainen hymähtää kepulaisten valituksille: ”He eivät tiedä mitään sylky­kuppina olemisesta”

Eduskunnan jättävä Pertti Salolainen hymähtää kepulaisten valituksille: ”He eivät tiedä mitään sylky­kuppina olemisesta”

Julkaistu:

Pertti Salolainen, 77, jättää eduskunnan kevään vaaleissa. Vuodesta 1970 eduskunnassa istunut kokoomuslainen ikäpuhemies sanoo, etteivät kepulaiset tiedä mitään sylkykuppina olemisesta.
Eduskunta aloittaa syysistuntokautensa tänään. Eduskunnan jättää seuraavissa vaaleissa joukko kokeneita kansanedustajia, mutta kokoomuksen helsinkiläisedustaja Pertti Salolainen on heistä ylivoimaisesti kokenein.

Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran jo 1970.

Parlamenttiuraan mahtuu kuitenkin tauko: Salolainen oli ministeriuransa jälkeen kahdeksan vuotta (1996–2004) Lontoon suurlähettiläänä, kunnes palasi eduskuntaan uudelleen vuoden 2007 vaaleissa.

Salolainen kertoo seuranneensa mielenkiinnolla, miten muun muassa Seppo Kääriäinen (kesk) ja Tapani Tölli (kesk) ovat perustelleet luopumistaan. Kääriäinen haukkui eduskunnan keskustelukulttuurin. Tapani Tölli puhui sylkykuppina olemisesta ja viittasi ex-kansanedustaja Hannes Manniseen (kesk), joka jätti politiikan 2011, koska oli puolestaan kyllästynyt ”kusitolppana” olemiseen.

Salolainen hymähtää kepulaisten valituksille.

Kun Salolainen valittiin eduskuntaan 1970, Urho Kekkosen johtamassa YYA-Suomessa kokoomus oli poliittinen hylkiö, jolla ei Neuvostoliiton pelossa ollut mitään asiaa hallitukseen, ei oikeastaan mihinkään.

– Me olimme totaalisesti syrjittyjä. Kun jotkut nyt puhuvat, että ovat olleet politiikassa sylkykuppina – jotkut kepulaisetkin ovat käyttäneet sitä ilmaisua – he eivät tiedä mitään sylkykuppina olemisesta. Me olimme sekä kepun että demarien sylkykuppina täällä silloin Kekkosen aikana, Salolainen muistelee.

– Nyt sanotaan, että jotkut henkilöt ovat olleet sylkykuppeja, okei varmaan sekin pitää paikkaansa, mutta me olimme varsinaisia sylkykuppeja melkein 20 vuotta! ”Yleisistä syistä” oltiin todellisia sylkykuppeja!

– Et voi kuvitella mikä riemu oli, kun Harri Holkerin hallitus perustettiin 1987 ja me tulimme paraatiovesta ulos täältä sylkykuppikammiosta!


Maailma on totisesti muuttunut Salolaisen uran aikana, mutta niin on muuttunut myös eduskunta.

Salolainen nousi eduskuntaan yhtenä aikansa tunnetuimpana tv-kasvona, hän ehti tulla tunnetuksi muun muassa Ylen Lontoon-kirjeenvaihtajana. Alusta alkaen Salolaisen henkilökohtaiset äänimäärät ovat olleet suuria.

– Laskin, että olen saanut vaaleissa yli puoli miljoona ääntä yhteensä. Luulen, että se on Suomen ennätys.

Äänimäärät herättivät kateutta. Salolainen mainosti olevansa tavattavissa ”vaalien välilläkin”, mistä syntyi myös pilkkanimi ”Primulan kotka” äänestäjien tapaamispaikan Primulan kahvilan takia.


Mutta vuonna 1970 kansanedustajan työskentelyolosuhteissa ei totisesti ollut kadehdittavaa – varsinkaan, jos niitä vertaa nykyhetkeen.

– Meillä oli suorastaan avuttomat olosuhteet toimia kansanedustajana. Viidellä edustajalla oli yksi pieni kämppä eduskunnan vintillä, meitä oli siinä Harri Holkeri ja Jouni Mykkänen ja keitä olikaan. Ilman mitään valehtelua yksi saattoi kuivata sukkia, yksi saattoi levätä sohvalla ja yksi yritti kirjoittaa kirjoituskoneella. Siinä ainoassa puhelimessa saattoi olla joku. Ei ollut avustajia.

– Koko eduskuntaryhmällä oli yksi sihteeri ja hänen konekirjoittajansa, rouva Thomasson.

– Siinä oli koko apuhenkilöstö. Kyllä se oli ankeata, Salolainen muistelee ja kehuu vuolaasti eduskunnan nykyisiä työskentelymahdollisuuksia, erityisesti eduskunnan tietopalvelua.

Salolaisen mukaan eduskunnan keskustelukulttuurikaan ei ole muuttunut niin paljon kuin nyt väitetään.

– Kyllä tätä väärinymmärtämistä ja toisten solvaamista on ollut aina.

Sen sijaan politiikan suuret persoonallisuudet ovat kadonneet. Persoonien katoaminen yhdistyneenä koventuneeseen ryhmä- ja puoluekuriin on muokannut eduskunnan kulttuuria eniten, Salolainen arvelee.


– Minä sanon ihan suoraan, että pelko seuraavista vaaleista pakottaa kansanedustajat aika suureen uskollisuuteen puolueelle. Se pitää paikkaansa, että kyllä täällä kostomentaliteettia on.

– Ehkä nyt ollaan liian orjallisesti oman puolueen kurin alla. Ryhmäkuri on koventunut, ja irtiotot ovat vähäisempiä. Esimerkiksi meillä on nyt ollut Elina Lepomäen ja Susanna Kosken irtiottoja, mutta ne ovat aika harvinaisia nykyisin.

– Kyllä minunkin elämä täällä eduskunnassa olisi paljoin helpompaa, jos en olisi pitänyt yllä ympäristö- ja luontoasioita. Kyllä minä siinä olen saanut olla hirvittävän yksin, Salolainen lisää.

Ennen vanhaan persoonallisuuksia oli enemmän. Se näkyi ja kuului.

Salolaisen ensimmäisellä kaudella 1970–72 edus­kunnassa istui samaan aikaan vielä Hertta Kuusinen, vankilat istunut tuli­palo­kommunisti, Otto-Wille Kuusisen tytär, joka haaveili maailman­vallan­kumouksesta.

Kokoomuslaisen tv-julkkiksen ja Kuusisen maailmat olivat mahdollisimman kaukana toisistaan.

– Emme kätelleet. Me oltiin aina fyysisestikin riittävän etäällä. Meillähän oli 1960-luvun lopussa vasemmistoenemmistöinen eduskunta vuoteen 1970 asti. Eri poliittisten ryhmien välinen yhteys ja vuorovaikutus oli paljon vähäisempää kuin tänä päivänä, siinä oli suorastaan vihamielisyyttä.

– Herttahan oli loistava radioväittelijä, loistava esiintyjä radioissa, itse asiassa paras, Salolainen lisää.


Vuorovaikutuksen puutetta eri ryhmien välillä valitetaan nytkin, mutta Salolainen ei väitettä allekirjoita – perussuomalaisia lukuun ottamatta.

– Perussuomalaiset on tavallaan nyt etääntynyt tästä valtavirrasta, ehkä se on se olennaisin seikka. Ei täysin voi verrata entisaikaan, mutta siinä on samoja aineksia. Koetaan, etteivät ne ole niin yhteistyökykyisiä.

 

Täällä ei ole enää samalla tavalla suuria persoonia kuin ennen. Porukka on tullut samanmuottiseksi.

Salolaisen uralla persoonallisuuksia mahtuu paljon.

– Veikko Vennamo! Minähän istuin Vennamon vieressäkin suuressa salissa. Kahden kesken hän oli hyvin symppis, Salolainen sanoo ja lisää, että heti kun porukka laajeni, Vennamon tyyli muuttui.

– Olen laskenut leikkiä, että minulle tuli lievä kuulovamma siitä, kun hän pomppasi pystyyn ja huusi, että PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN!

Johannes Virolaista (kesk) Salolainen muistelee myös erityisen lämpimästi. Harri Holkeri (kok) pysyi etäisenä, kunnes Salolainen nimitettiin Holkerin hallitukseen 1987. SM-tason korkeushyppääjä, Skdl:n Kuuno Honkonen (1922–1985) jäi myös mieleen. Hän päätyi Suomen Itä-Saksan-suurlähettilääksi.

– Todelliset persoonallisuudet ovat selvästi vähentyneet. Täällä ei ole enää samalla tavalla suuria persoonia kuin ennen. Porukka on tullut samanmuottiseksi.


Joka tapauksessa tiistaina alkanut syysistuntokausi päättää Salolaisen poliittisen uran, jonka kohokohtana hän pitää Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen johtamista ulkomaankauppaministerinä 1990-luvun alussa.

– Se on ylivoimaisesti tärkein poliittinen saavutukseni. Siihen asiaan pantiin sekä sielu että ruumis siihen asiaan.

Nyt Salolainen sanoo, ettei olisi lähtenyt kokoomuksen puheenjohtajaksi 1991–1994, jos olisi tiennyt, miten kova homma EU-neuvotteluista tuli.

Sen sijaan eduskunnassa hän on viihtynyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan parissa, varsinkin viime vuodet. Nykyään Salolainen on ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja.


Mikä kaduttaa tai harmittaa eniten?

– Se, kun pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb tulivat ryhmän kokoukseen syksyllä 2015 ja esittivät 18:aa maakuntaa. Jos se ei käy, marssin presidentin luo, Sipilä sanoi. Minun olisi pitänyt silloin nousta pystyyn ja sanoa, ettei asioita näin hoideta! Että tuo uuden valmistellun esityksen. Tätä en anna itselleni anteeksi.

Soten suhteen Salolainen aikoo pysyä puolueen linjoilla. Hän uskoo, että asia etenee, ellei ongelmia tule perustuslakivaliokunnassa.

– Jos olisin nyt demarien johtaja, niin rukoilisin, että sote menee läpi. Se olisi muuten heti seuraavan hallituksen sylissä, jos demarit ovat siellä.

Eikä tilanne olisi nykyistä helpompi.

Eikä Salolaisen poliittinen ura välttämättä pääty vielä keväällä. Eurovaaleihin on kyselty, hän kertoo, mutta vastausta ei ole annettu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt