Politiikka

Sipilä kertoi Ylellä, mikä ratkaisi Suomen osallistumisen Ranskan interventio­aloitteeseen

Julkaistu:

Politiikka
Pääministeri Juha Sipilän mukaan olisi erikoista, jos EU-maat eivät auttaisi toinen toisiaan yksittäisen maan joutuessa aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
EU:n yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka nousivat pääaiheiksi, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili tällä viikolla Helsingissä.

Suomi ja Ranska tekivät vierailun yhteydessä yhteisen puolustussopimuksen ja Suomi kertoi lähtevänsä mukaan Ranskan interventioaloitteeseen.

Aloitteen yhteydessä Ranska on puhunut muun muassa nopeista ja ketteristä joukoista, jotka voisivat hyvinkin lyhyellä varoitusajalla osallistua erilaisiin operaatioihin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan Suomen näkökulma Ranskan aloitteeseen on kuitenkin erilainen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Enemmän kuin operatiivisista joukoista tämä aloite on nyt kehittynyt siihen suuntaan, että tämä on enemmänkin yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa. Oikeastaan tämä ratkaisi sen, että tämä kehittyy siihen suuntaan, että Suomi myöskin lähti tähän mukaan.

– Suomi kun nyt ilmoitti lähtevänsä mukaan, niin me pääsemme myös vaikuttamaan sisältöön, Sipilä sanoi tänään lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

Toinen merkittävä aihe, josta Helsingissä vallitsi Macronin kanssa yhteisymmärrys, liittyi Lissabonin sopimuksen keskinäistä puolustusta koskevaan lausekkeeseen.

Tähän mennessä Ranska on ainoa maa, joka on vedonnut lausekkeeseen vuoden 2015 terrori-iskujen yhteydessä.

Sipilän mukaan Suomi ja Ranska haluavatkin nyt yhdessä korostaa lausekkeen merkitystä.

– Mitä se käytännössä tarkoittaa ja minkälaiset mekanismit sen takana on, siitä on keskusteltu hirveän vähän, Sipilä sanoi Ylellä.

– Minusta tämä vie keskustelua nyt oikeaan suuntaan, että EU:sta kehitetään myöskin turvallisuusyhteisöä.

– Olihan se aika erikoista, kun olemme rientäneet apuun, kun maa on ollut taloudellisessa kriisissä tai yksittäistä maata on kohdannut ylisuuri maahanmuuttovirta, niin jos johonkin maahan hyökättäisiin aseellisin voimin, niin emme silloin auttaisi toinen toisiamme.

Sipilän mukaan EU:ssa ei ole kuitenkaan toistaiseksi valmisteltu rakenteita siihen, että artiklan nojalla annettava apu olisi varsinaista sotilaallista apua.

– Kyllä minusta meidän ja Suomen etu on se, että tämä pykälä saa myös merkityksen, Sipilä sanoi.