Politiikka

Mistä Niinistö puhuu Trumpin ja Putinin kanssa? – Asiantuntijat: yksi asia on ongelma molempien kanssa

Julkaistu: , Päivitetty:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa sekä Donald Trumpin että Vladimir Putinin kahden kesken.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kohtaa kasvokkain Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ennen maanantaista huipputapaamista, Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisen jälkeen.
  • Katso otsikon alla olevalta videolta, miten Trump luonnehtii suhdettaan Putiniin.
Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd), entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk), Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, professori Markku Kivinen ja vanhempi tutkija Marco Siddi Ulkopoliittisesta instituutista arvioivat, minkälaisista aiheista Niinistö tulee keskustelemaan valtiojohtajien kanssa.

Tuomioja sanoo, että Niinistön tapaamiset tulevat olemaan tyypillisiä valtiovierailuja vapaamuotoisempia, mikä mahdollistaa sen, että esille on tuotavissa ”jos ei nyt ihan hatusta nostettuja asioita”, ainakin valmistamattomiakin aiheita – puolin ja toisin.

Kivinen sanoo, ettei Putinilta ole odotettavissa minkäänlaisia provokaatioita, sillä ne tuppaavat tempaista Venäjän ”myllytykseen”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lue myös: Trump ja Putin, Euroopan kohtalon viikko, Nato ja EU:n puolustus – lue presidentti Sauli Niinistön koko erikoishaastattelu

Keskustelunaiheet kumpuavat siitä, mistä Trumpin ja Putinin tapaamisessa on puhe, uskoo Siddi. Puhuttavaa riittää, mutta Vanhanen muistuttaa, että keskusteluaika on kortilla ja presidentin on valikoitava, mitkä teemat suuresta joukosta tärkeitä aiheita päätyvät käsiteltäväksi.


Mistä presidentti Niinistö todennäköisesti puhuu Trumpin ja Putinin kanssa?

Tuomioja sanoo, että vaikka kahdenvälisiä suhteita käsitellään varmasti ”muutamalla sanalla”, ettei Suomen rooli ei ole alkuunkaan kiinnittää huomiota yksinomaa kansallisiin pyrkimyksiin. Kaikki ovat asiasta yhtä mieltä.

Siddi: Voin vain arvata, että Niinistö toimii Euroopan unionin (EU) edustajana, koska Suomi ei ole Naton jäsen.

Vanhanen: Ensisijaisesti keskustelun täytyy olla edistämässä yleisesti eurooppalaisia ja sitten globaaleja tavoitteita, koska niistä Putinin ja Trumpin tulee keskustella keskenään.

Globaaleja tavoitteita ovat esimerkiksi ympäristökysymykset.

Vanhanen: Luulen, että läheisin oma agendamme liittyy Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen, ilmastonmuutokseen ja nokipäästöjen hillitsemiseen. Uskon, että presidentti Niinistö pyrkii sitomaan molempia presidenttejä tähän.

Samaa virkkovat muutkin. Mustan hiilen mainitsevat myös Tuomioja ja Kivinen.

Kivinen: Yksi asia on iso erikoisjätteen kaatopaikka Pietarin alueella ja edelleen Itämeren tilanne, joka liittyy osittain myös kaatopaikkaan.

Myös kaupan otaksutaan puhuttavan valtiojohtajia.

Vanhanen: Olettaisin, että Niinistön ja Trumpin keskustelussa mainitaan tavalla tai toisella kehittyvä puolustusalan yhteistyö. Trump varmaan mielellään nostaa esille Suomen tulevat hävittäjähankinnat, mikä on kuitenkin Yhdysvalloillekin merkittävä asia. Olen aika varma, että Trump muistuttaa siitä, että heillä valmistetaan hyviä hävittäjiä.

Kivinen: Kauppaan ja taloussuhteisiin liittyvät kysymykset ovat aina Putinille ja Niinistölle kiinnostavia. Varmaan keskustellaan myös Venäjän talousnäkymistä, jotka vaikuttavat Suomen kehitykseen.

Vanhanen: Venäjällä on käynnissä tietynlainen hymykampanja, Putin varmasti korostaa näitä yhteistyön positiivisia puolia. Kaupankäynti on taas jonkun verran kasvussa, hän on varmasti tyytyväinen siitä että Nordstream 2 (Hanke, jossa rakennetaan kaasuputki, joka kulkee Venäjältä Saksaan) etenee, Trump taas saattaa olla toista mieltä asiasta.

Lue myös: Trump aikoo Helsingissä kysyä Putinilta vaaleihin sekaantumisesta


Mistä asiantuntijoiden mielestä kannattaisi puhua?

Vanhasen mielestä demokratiakysymyksistä suhteessa Venäjään.

Vanhanen: Ne ovat vaikeita, mutta Putin on tottunut väittelemään aiheesta. Niitä on pidettävä esillä sen muistuttamiseksi, että tietyt vapauteen liittyvät arvot ovat kuitenkin ne, joihin yhteistyön pitäisi pohjata.

Siddi: Asevalvontasopimusten jatkaminen on EU:n ja Suomen yhteinen kiinnostuksenkohde, koska Ukrainan kriisin seurauksena sotilaalliset invaasiot ovat ja jännitteet Itämerellä ovat lisääntyneet, mikä vaikuttaa suoraan sekä Suomeen että kaikkiin ympäröiviin maihin.

Vanhanen: Jos aikaa riittää, molemmille on hyvä puhua Ukrainan kriisistä. Jotta Minskin sopimus saataisiin täytettyä, Venäjän tulisi painostaa kapinallisia Itä-Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi, lännen Ukrainan hallitusta.

Missä presidentti voisi ajaa yksinomaa Suomen etua? Vanhanen kertoo, että suomalaiset tapaavat puhua jäänmurtajista Yhdysvalloille. Yhdysvaltain lainsäädäntö kieltää niiden ostamisen ulkomailta, koska valtio katsoo, että alukset liittyvät puolustukseen.

Vanhanen: On hyvä muistuttaa, että Suomessa tehdään maailman parhaita jäänmurtajia ja että toivomme, että Yhdysvallatkin voisivat hankkia niitä.

Missä keskustelu takkuaa ja mitkä aiheet voivat olla kiperiä?

Asiantuntijat katsovat, että mistä hyvänsä tärkeästä voi keskustella, mutta kimurantteja teemoja piisaa. Vaikeat asiat on esitettävä rakentavasti.

Vanhanen: Ilmastoon liittyy sekä Putinin että Trumpin kanssa se ongelma, että he molemmat kiistävät ihmisten vaikutukset ilmastonmuutokseen. Se on asia, josta täytyy keskustella oikeilla sanankäänteillä.

Siddi: En ole oikein varma siitä, että Trump haluaisi keskittyä Ukrainan kriisin yksityiskohtiin. Luvassa voi olla jonkinlainen yleisluontoinen lausunto siitä, miten Ukrainan kriisin suhteen ollaan edistytty.

Siddi: Iraniin kohdistetuista tehtävistä voi olla vähemmän puhetta. Uskon, että aihe on EU:n ja Yhdysvaltojen välinen.

Tuomioja ja Vanhanen sanovat, että molemmille presidenteille on viestittävä kansainvälisten sopimusten merkityksellisyydestä. Kauppasopimukset ovat molempien mielestä oiva aihevalinta.

Vanhanen: Monenkeskisessä maailmankaupassa Trumpin on vaikea hyväksyä se, että kauppa käy omilla ehdoillaan, ja valtioiden tehtävä on taata se, että kaupankäynti on vapaata ja yritykset itse lopulta määrittävät sen, onko niillä kilpailukykyä vai ei, eikä asettaa tullirajoja.

Kivinen: Varmaankin päivitetään Venäjän näkökulmaa kansainvälisen järjestelmän kehittymiseen, joka on ulottuvuus, jossa Suomella ja Venäjällä on erimielisyyksiä. Erimielisyydet kyllä todetaan, mutta niihin ei pysähdytä.