Donald Trump ei ole sanonut pahaa sanaa Vladimir Putinista – viikon päästä Eurooppa juhlii tai itkee - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Arvaamaton Trump ei ole sanonut pahaa sanaa Putinista – viikon päästä Eurooppa juhlii tai itkee

Yhdysvaltain ja Euroopan transatlanttisen yhteistyön säröily muuttaa väistämättä turvallisuuspoliittista tilannetta myös Itämerellä. EU:n puolustushankkeissa Suomenkin on syytä olla hereillä, kirjoittaa toimituspäällikkö Timo Paunonen.

9.7.2018 10:20

Äkkiseltään voisi luulla, että Euroopalla menee hyvin.

Neljä eurooppalaista joukkuetta taistelee jalkapallon MM-kisojen voitosta Venäjällä. Muut ovat tippuneet kelkasta. Voittajajoukkueen kapteeni nostaa MM-pystin Moskovassa sunnuntaina. Venäjän presidentti Vladimir Putin kiiruhtaa seuraavana päivänä Helsinkiin tapaamaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia. Tässä tapaamisessa ei puhuta eurooppalaisesta jalkapallosta, Euroopasta kylläkin.

Valitettavasti.

Huipputapaamiseen liittyy pelkoja. Jopa vanha etupiirijako on kaivettu historian hämäristä: diktaattorit Stalin ja Hitler tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen 1939 ja sopivat samalla salaisella lisäpöytäkirjalla Puolan, Baltian maiden ja Suomen kohtalosta ennen toista maailmansotaa. Tuon sopimuksen seuraukset suomalaiset kokivat karvaalla tavalla Summassa, Taipaleessa ja Kollaalla, talvisodan verisillä taistelukentillä.

Moni aprikoi, jääkö Helsinki historian muistiin paikkana, jossa Euroopalle tehtiin taas jotain pahaa?

Presidentti Sauli Niinistö sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa lauantaina, että suurvaltajohtajien kahdenväliset tapaamiset ovat tärkeitä liennytyksessä ja kansainvälisen politiikan jännitteiden purkamisessa. Niinistö on optimisti. Piruja ei kannata maalailla seinille etukäteen, vaan odotetaan rauhassa, mitä kokous tuo tullessaan. Silti Niinistökin on huolissaan. Hänen mielestään suurvaltajohtajat eivät voi sopia Euroopasta ohi Euroopan. Se on aika vahva muotoilu – kokouksen isännältä.

Ailahtelevainen ja arvaamaton Trump on jostain syystä sotajalalla Eurooppaa vastaan: milloin presidentin Twitter laulaa Natosta ja amerikkalaisjoukkojen lähdöstä tai Yhdysvaltain maksuosuuksista, milloin Saksan autoteollisuudesta, milloin kauppasodasta. Trumpin toiminta on eurooppalaisten liittolaisten kannalta kieltämättä outoa: eikö tässä pitänyt istua samassa veneessä ja soutaa – mielellään samaan suuntaan.

Presidentti Sauli Niinistö odottaa mietteliäänä Helsingin huippukokousta: toivotaan parasta, pelätään pahempaa oli hänen viestinsä IS:n erikoishaastattelussa.

Yhdysvallat on pelastanut Euroopan kaksi kertaa: ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Hitlerin nujertaminen ei olisi onnistunut ilman amerikkalaisten nuorukaisten uhrautumista Normandian rannikolla kesäkuussa 1944. Valkoisten ristien loputon rivistö amerikkalaisten sotilaiden hautausmaalla kuuluisalla Omaha Beachilla kertoo ilman sanoja Euroopan vapauden hinnasta. Sodan jälkeen Yhdysvaltain armeija ydinaseineen on ollut vahvasti Euroopassa, osana Natoa, puskurina itään. Yhdysvallat seisoo liittolaistensa tukena. Trump on ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, jolle tämä asetelma ei ole itsestään selvyys.

Transatlanttisen yhteistyön pysyvä muistomerkki. Normandian maihinnousussa kaatuneiden amerikkalaissotilaiden hautausmaa Ranskan Normandiassa.

Vladimir Putinista Trump ei ole saanut kakaistua pahaa sanaa, ja tässä on Helsingin kokouksen vaaran paikka. Putinin politiikan yksi kulmakivistä on hajottaa EU:ta ja eurooppalaista yhtenäisyyttä. Siinä hän on onnistunut oikeastaan tekemättä mitään. EU osaa sotkea asiansa ihan itse. Ja juuri tähän Niinistö viittasi IS:n haastattelussa. Suurvaltajohtajilla on tilaa liikkua, koska EU on sekaisin ja menettänyt oman, vahvan äänensä kansainvälisessä politiikassa – jos sillä sitä on koskaan ollutkaan.

Tässä mielessä on hyvä, että Eurooppa terästäytyy puolustuksessaan. Tähän saakka aihe ei ole kiinnostanut: Nato hoitaa. Niinistökin pitää mielenkiintoisena Ranskan tuoretta esitystä interventiojoukoista (The European Intervention Initiative). Kesäkuun lopulla allekirjoitetussa esisopimuksessa on yhdeksän valtion nimet alla, Ranskan lisäksi muun muassa Britannian, Saksan, Espanjan ja Viron. Niinistö sanoi IS:n haastattelussa, että Suomikin harkitsee vakavasti mukaan lähtöä, ja juuri esityksen liitännäisyys EU:n puolustukseen tekee siitä Suomen kannalta kiinnostavan. Suomi on jo mukana Britannian johtamassa JEF-osastossa (Joint Expeditionary Force). Väistämättä tulee mieleen, että onko järkeä kehitellä päällekkäisiä toimintoja, mutta hyvä että ylipäätään kehitellään.

Britannia on mukana siis molemmissa, joka kertoo jos ei muusta niin ainakin siitä, että Euroopan ylivoimaisesti vahvin armeija ei ole jäämässä brexit-muurin taakse.

Itsenäiseen puolustukseen uskovan Suomen kannattaa olla EU:n puolustushankkeissa hereillä, varsinkin nyt, kun huomenna alkava Naton huippukokous päivittää sotilasliiton yhtenäisyyden ja tulevaisuuden visiot. Yhdysvaltain ja Euroopan transatlanttisen yhteistyön säröily muuttaa väistämättä turvallisuuspoliittista tilannetta myös Itämerellä.

Kun Niinistö puhui aikanaan eurooppalaisesta puolustuksesta vaihtoehtona Natolle, sille naureskeltiin. Ajattelua pidettiin epätoivoisena yrityksenä kiertää keskustelu Nato-jäsenyydestä harmittomalla sanaleikillä asiasta, josta ei tule koskaan mitään.

Nyt on naurut naurettu.

Eurooppalainen puolustus voi olla ainoa vaihtoehto.

Suomellekin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?