Politiikka

Trump ja Putin, Euroopan kohtalon viikko, Nato ja EU:n puolustus – lue presidentti Sauli Niinistön koko erikoishaastattelu

Julkaistu: , Päivitetty:

Huippukokous
Sauli Niinistön mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän on käytävä kahdenvälisiä keskusteluja, mutta niissä ei voida puuttua Eurooppaa koskeviin asioihin ohi Euroopan.
Naton huippukokous Brysselissä sekä Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen Helsingissä tekevät tulevasta viikosta Euroopan kohtalon viikon. Presidentti Sauli Niinistö on optimisti ja toivoo IS:n haastattelussa, että kokouksissa onnistutaan. Silti takaiskuihinkin pitää varautua. Niinistö puhuu Euroopasta, Natosta, Suomi-kuvasta, kansainvälisen politiikan henkilöytymisestä ja EU:n puolustusrakennelmista. Presidentti pitää mielenkiintoisena esitystä Ranskan johtamista interventiojoukoista, joihin Suomeakin on pyydetty mukaan. Vastaus annetaan lähikuukausina.

Presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa on kesäisen hiljaista – jopa uneliasta. Muutama matkailija kyselee portilla sisäänpääsyn perään.

Linnut laulavat.

Sateen kastelema luonto viheriöi.

Ei uskoisi, että maailmalla kuohuu. Maailmantaloutta uhkaa globaali kauppasota tullimuureineen, Nato miettii tulevaisuuttaan huippukokouksessaan tiistaina Brysselissä, pakolaispolitiikan ja Britannian brexitin kanssa kamppaileva EU natisee liitoksistaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun ennen juhannusta kaksi korkean tason virkamiestä, venäläinen ja yhdysvaltalainen, ottivat suomalaisvirkamiehen välittämänä yhteyden presidentti Niinistöön. He esittivät alustavan kyselyn: Voiko Suomi toimia Vladimir Putinin ja Donald Trumpin huippukokouksen järjestäjänä?

– Totta kai alustava vastaus oli, että Suomi tarjoaa hyviä palveluksia edelleen, Niinistö sanoo.

Niinistö muistuttaa että vuoden aikana Suomessa on ollut runsaasti korkean tason diplomaattisia tapaamisia; nyt taso vain nousee sille kaikkein korkeimmalle. Huippukokous järjestetään viikon päästä maanantaina.

Lue lisää: USA:n Venäjän-lähettiläs: Näin Trumpin vierailu Helsingissä etenee – yksi aihe todennäköinen keskusteluissa Niinistön kanssa

Niinistön mukaan huippukokous on osa itsenäisen Suomen historiallista jatkumoa, brändiä eli kuvaa siitä, mistä Suomi tunnetaan. Suomi maksoi velkansa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, piti pintansa toisessa maailmansodassa ja on mukana ehkäisemässä kolmatta maailmansotaa tekemällä rauhantyötä. Vakain, vapain ja onnellinen maa, tämä kolmiyhteys tuo maailman johtajat Suomeen, jälleen kerran.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kokonaisuutena Suomi heijastaa luotettavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että järjestelyt pelaavat, eikä kokouksen sisällöistä puhella liikoja etukäteen.

Presidentti ei lähde hehkuttamaan kokousta tunnustuksena Suomen ulkopolitiikalle. Tässä toimitaan linjan mukaan: Suomi tarjoaa palveluksiaan. Se on rauhantyötä.


Arvostetun amerikkalaisjulkaisun Washington Postin kolumnisti Max Boot kaivoi viikko sitten vanhan suomettumis-termin esiin: Trump suomettaa Euroopan ja Yhdysvallat. Suomettumisella, Finlandisierungilla, on kolkko kaiku suomalaisille. Sitä käytettiin kuvaamaan Suomen roolia Neuvostoliiton ulkopolitiikan jatkeena. Pieni Suomi tai mikä muu tahansa pieni valtio joutuu myötäilemään isomman mielipiteitä, vaikka ei olisikaan sen liittolainen.

Niinistöä termin kaivaminen naftaliinista hymyilyttää.

– Mielenkiintoista nähdä, että täysin tuntemattomat kolumnistit nousevat arvoon arvaamattomaan. Suomettuminen tuntuu olevan Suomessa varma tapa nousta julkisuuteen. Kirjoitushan jätti asiaa tuntemattomalle lukijalle kuvan, että Suomella olisi edelleen YYA-sopimus.

Niinistö keskustelee todennäköisesti Trumpin kanssa Brysselissä Naton huippukokouksessa ensi viikolla ja vielä Helsingissä huippukokouksen yhteydessä. Eli kaksi kertaa.

Lue lisää: Daily Mail: Melania Trump saapuu Suomeen

Niinistö tapaa Trumpin Helsingissä ennen huipputapaamisen alkua, Putin on vuorossa keskustelujen jälkeen. Niinistön kahdenvälisissä keskusteluissa Trumpin ja Putinin kanssa tulee varmasti esille huipputapaamisen agenda eli asiat, joista keskusteltiin. Kovan turvallisuuden lisäksi Niinistö tulee jatkamaan arktisen asian ajamista. Suomi on nyt Arktisen neuvoston puheenjohtaja.

– Kiinnostusta arktisiin asioihin on, kuinka paljon se on kohteliaisuutta, sitä on vaikea sanoa. Mahdollinen arktisen alueen huippukokous voidaan kyllä järjestää ilman ykkösjohtajiakin, tärkeintä on, että saadaan päätöksiä.

Yleensä diplomaattisessa kanssakäymisessä ennen huipputapaamista etsitään asia, josta voidaan sopia. Näitä keskusteluja on käyty nytkin. Yhteys toimii. Niinistö muistuttaa, että molempien maiden asevoimien komentajat olivat Suomessa kesäkuussa. Trumpin ja Putinin keskustelujen aiheet ovat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Syyria, Ukraina sekä aseriisunta tai ainakin jonkin tasoinen asevalvontakontrolli. Erityisesti aseistariisunnan nouseminen keskusteluaiheeksi olisi Niinistön mielestä suotavaa.

– Onko siinä yhteinen maali valmisteilla, sitä en pysty sanomaan.

– Sinänsä on välttämätöntä ja väistämätöntä, että kaksi presidenttiä kohtaavat tilanteessa, jossa on aika paljon kaikenlaista liikkeellä. Toivottavasti he päätyvät Helsingin kokouksessa johonkin sellaiseen, joka poistaa pelkoja ja antaa valoa siihen suuntaan, että jännitys vähän lievenisi. Suuri huoli on ollut, nyt eletään kylmää sotaa pahemmassa tilanteessa. Olisi outoa, että tässä tilanteessa emme näkisi näiden kahden presidentin tapaamista tarpeellisena.

 

Toivottavasti he päätyvät Helsingin kokouksessa johonkin sellaiseen, joka poistaa pelkoja ja antaa valoa siihen suuntaan, että jännitys vähän lievenisi.

Silti moni odottaa ensi viikkoa pelonsekaisin tuntein, on puhuttu Euroopan kohtalon viikosta. Arvaamaton Trump ja Venäjää takaisin suurvallaksi nostava Putin sopivat asioita Euroopan yli. Helsingin tapaamisesta voi jäädä ikävä muistikuva Euroopan historiaan.

Lue lisää: Majoittuuko Trump luksushotelli St. Georgessa? Tällainen on hotellin kallein sviitti

Uhkakuvien maalaajat eivät ole jääneet Niinistöltä huomaamatta.

– Niitä jokainen kohdallaan spekuloi lujaa. Jos kauppasota, jos Nato-kokous epäonnistuu, jos sitä ja tätä. Ne ovat jos-sanan takana. On syytä toimia niin, että huonot vaihtoehdot minimoidaan, se koskee myös Suomea EU:n jäsenenä. Toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahempaan. Osataan valmistautua takaiskuihin.

– Enemmän ja kiihkeämmin tapahtuu kuin pitkään aikaa. En puhuisi kohtalon hetkestä. Vielä ei voi puhua muutoksista, kun emme tiedä mitä on tulossa.


Niinistö viittaa Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaamiseen Singaporessa kesäkuussa, Yhdysvaltain vetäytymiseen Iranin ydinsulkusopimuksesta ja G7:n pieleen menneeseen kokoukseen Kanadassa. Kansainvälisessä politiikassa tapahtuu paljon ja nopeasti – eikä aina niin hyviä asioita.

– Olen ollut hyvin huolestunut siitä, että maailma napaistuu, kansainvälinen politiikka henkilöityy. Olen myös ollut sitä mieltä että Yhdysvaltojen ja Venäjän on käytävä kahdenvälistä keskustelua, mutta niillä ei voi puuttua Eurooppaa koskeviin asioihin ohi Euroopan. Sellaiseen on riski kasvanut, koska EU ei ole yhtenäinen eikä tarpeeksi vahva toimija kansainvälisessä politiikassa.

Niinistökin myöntää, että maailmapolitiikassa eletään nyt hänen presidenttikausiensa kiihkeintä vaihetta.

Myös Ukrainan sodan ja Krimin valloituksen jälkeen 2014 puhuttiin sodan mahdollisuudesta, uhkakuvia maalailtiin. Ne eivät toteutuneet. Presidentin mielestä myös nyt on parempi tarrautua optimismiin

– Joskus ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja taisin sanoa, että kaikki mahdolliset sodan alkuvaiheet on jo käyty läpi. Ei ole ensimmäinen kerta kun julkisuuden kautta tuodaan esiin huolia. Sitä sotaa ei tullut silloin ja toivottavasti ei myöhemminkään.

 

Olen ollut hyvin huolestunut siitä, että maailma napaistuu, kansainvälinen politiikka henkilöityy.

Niinistö matkaa tiistaina Naton huippukokoukseen Brysseliin.

Presidentti johtaa Naton kumppanimaa Suomen delegaatiota ja pitää puheenvuoron mm. päämiesten työillallisilla. Puheen pääsisältö ratkeaa vasta paikan päällä. Hän haluaa jättää tilaisuuden reagoida muiden puheisiin.

Presidentin mukaan Nato-kokoukseen liittyy poikkeuksellisen paljon tunnelatausta.

Donald Trumpin ja Naton suhde on ollut käymistilassa. Trump on vaatinut eurooppalaisia jäsenvaltioita maksamaan enemmän puolustusliiton menoista, lisäksi hän on väläytellyt amerikkalaisjoukkojen vetämistä Euroopasta. Sinänsä Trumpin vaatimus maksujen kasvattamisesta on linjassa Yhdysvaltain aikaisempien presidenttien vaatimusten kanssa. Moni Nato-maa on luistanut kahden prosentin maksuosuudestaan: Yhdysvallat ei halua olla viulujen maksaja. Trump vain sanoo tämän ronskimmin ja uhkausten säestämänä.

Naton huippukokouksen henki paljastaa, miten Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen transatlanttinen yhteys käytännössä toimii. Niinistön mukaan tästä tulee kokouksen poikkeuksellinen tunnelataus.

– Transatlanttinen yhteys on tuiki tärkeä Euroopalle, ei pelkästään Nato-maille. Säröjä ei olisi hyvä ottaa.

Transatlanttisen yhteyden toimiminen on myös Suomelle tärkeää. Suomen turvallisuuspoliittinen linja perustuu itsenäiselle puolustukselle, jossa Suomi harjoittelee Naton kanssa ja kahdenkeskisesti Yhdysvaltojen kanssa. Naton säröily heijastuu väistämättä myös pohjoiseen ja Itämerelle.


Euroopassa on havaittavissa liikahduksia EU:n omien puolustusjärjestelmien rakentamisessa: Ranska on kokoamassa interventio­joukko-osastoa, johon moni EU-maa on jo lähtenyt mukaan.

– Euroopassa käydään sitä keskustelua, jota aloittelin Suomessa 15 vuotta sitten – lähinnä yksinäni. Ranskassahan siitä on puhuttu vaihtelevasti vuosikymmeniä.

Niinistö viittaa eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön.

– Unionissa on herätty turvallisuuskeskusteluun, joka oli vaiettu aihe vielä pari vuotta sitten. Se ei kiinnostanut unionia, koska oli helppo sanoa, että Nato pitää turvallisuudesta huolen.

 

Unionissa on herätty turvallisuuskeskusteluun, joka oli vaiettu aihe vielä pari vuotta sitten.

Suomea on pyydetty mukaan Ranskan johtamaan koalitioon tai oikeastaan sen kakkosvaiheeseen. Ranska ja kahdeksan muuta EU-maata allekirjoittivat kesäkuun lopulla Luxemburgissa aiesopimuksen puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kutsunut halukkaat maat mukaan uusiin interventiojoukkoihin, jotka toimisivat Euroopan unionin ja puolustusliitto Naton rakenteiden ulkopuolella. Osasto ei olisi riippuvainen myöskään Yhdysvaltain asevoimista.

Niinistön mukaan kakkosvaihe ei ole enää niin Ranskan ja Ranskan intressien ympärille rakentuva esitys kuin se oli ykkösvaiheessa. Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan Ranskan tuoreempi ehdotus voisi rakentua EU:n sisään eli siitä tulisi käytännössä osa EU:n yhteistä puolustusta. Juuri tämä esityksen laajuus ja mahdollinen EU-liitännäisyyys tekevät siitä Suomen kannalta kiinnostavan.

Suomi ei ole vielä tehnyt osallistumispäätöstä, mutta presidentti Niinistö sanoo, että Suomikin harkitsee asiaa vakavasti. Niinistö ei sano omaa kantaansa vielä. Hän kuitenkin lupaa, että Suomi antaa vastauksensa kesän aikana.

Isoja asioista tapahtuu maailmalla. Euroopassa kuohuu. Kansainvälisissä suhteissa esiintyy kireyttä ja vastakkainasettelua, turvallisuuspoliittinen tilanne Itämerellä on kiristynyt, Suomikaan ei enää elä auvoisessa lintukodossa.

Kumpi valvottaa presidenttiä, kansainvälinen tilanne vai Aaro-poika?

– Nukumme kumpikin hyvin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt