Politiikka

Presidentti Sauli Niinistö IS:n erikoishaastattelussa huippukokouksista: ”Toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahempaan”

Julkaistu:

Huippukokous
Presidentti Sauli Niinistö paljastaa Ilta-Sanomien haastattelussa, kuinka suurvaltajohtajien huippukokous junailtiin Suomeen.
Ennen juhannusta kaksi korkean tason virkamiestä, venäläinen ja yhdysvaltalainen, ottivat suomalaisvirkamiehen välittämänä yhteyden presidentti Niinistöön. He esittivät alustavan kyselyn: Voiko Suomi toimia Vladimir Putinin ja Donald Trumpin huippukokouksen järjestäjänä?

– Totta kai alustava vastaus oli, että Suomi tarjoaa hyviä palveluksia edelleen, Niinistö sanoo Ilta-Sanomissa.

Yleensä diplomaattisessa kanssakäymisessä ennen huipputapaamista etsitään asia, josta voidaan sopia. Näitä keskusteluja on käyty nytkin. Yhteys toimii. Niinistö muistuttaa, että molempien maiden asevoimien komentajat olivat Suomessa kesäkuussa. Trumpin ja Putinin keskustelujen aiheet ovat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Syyria, Ukraina sekä aseriisunta tai ainakin jonkin tasoinen asevalvontakontrolli. Erityisesti aseistariisunnan nouseminen keskusteluaiheeksi olisi Niinistön mielestä suotavaa.


– Onko siinä yhteinen maali valmisteilla, sitä en pysty sanomaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Helsingin huipputapaamisen ylle on heitetty myös varjoja. Presidenttien Trumpin ja Putinin pelätään sopivan jotain Euroopan yli. Niinistö on optimisti, mutta näkee myös uhkakuvia.

– Niitä jokainen kohdallaan spekuloi lujaa. Jos kauppasota, jos Nato-kokous epäonnistuu, jos sitä ja tätä. Ne ovat jos-sanan takana. On syytä toimia niin, että huonot vaihtoehdot minimoidaan, se koskee myös Suomea EU:n jäsenenä. Toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahempaan. Osataan valmistautua takaiskuihin.


– Olen ollut hyvin huolestunut siitä, että maailma napaistuu, kansainvälinen politiikka henkilöityy. Olen myös ollut sitä mieltä että Yhdysvaltojen ja Venäjän on käytävä kahdenvälistä keskustelua, mutta niillä ei voi puuttua Eurooppaa koskeviin asioihin ohi Euroopan. Sellaiseen on riski kasvanut, koska EU ei ole yhtenäinen eikä tarpeeksi vahva toimija kansainvälisessä politiikassa.
Ensi viikolla pidettävän Naton huippukokouksen henki paljastaa, miten Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen transatlanttinen yhteys käytännössä toimii. Tästä tulee presidentti Niinistön mukaan kokoukseen poikkeuksellinen tunnelataus.

– Transatlanttinen yhteys on tuiki tärkeä Euroopalle, ei pelkästään Nato-maille. Säröjä ei olisi hyvä ottaa.


Ranska ja kahdeksan muuta EU-maata allekirjoittivat kesäkuun lopulla Luxemburgissa aiesopimuksen puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kutsunut halukkaat maat mukaan uusiin interventiojoukkoihin, jotka toimisivat Euroopan unionin ja puolustusliitto Naton rakenteiden ulkopuolella. Osasto ei olisi riippuvainen myöskään Yhdysvaltain asevoimista. Suomea on pyydetty mukaan Ranskan johtamaan koalitioon tai oikeastaan sen kakkosvaiheeseen.

Niinistön mukaan kakkosvaihe ei ole enää niin Ranskan ja Ranskan intressien ympärille rakentuva esitys kuin se oli ykkösvaiheessa. Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan Ranskan tuoreempi ehdotus voisi rakentua EU:n sisään eli siitä tulisi käytännössä osa EU:n yhteistä puolustusta. Juuri tämä esityksen laajuus ja mahdollinen EU-liitännäisyyys tekevät siitä Niinistön mukaan Suomen kannalta kiinnostavan.

Suomi ei ole vielä tehnyt osallistumispäätöstä, mutta presidentti Niinistö sanoo, että Suomikin harkitsee asiaa vakavasti. Niinistö ei sano omaa kantaansa vielä. Hän kuitenkin lupaa, että Suomi antaa vastauksensa kesän aikana.

Lue Sauli Niinistön koko erikoishaastattelu IS:n printtilehdestä tai digilehdestä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt