EU: Turvapaikanhakijoille maihinnousukeskukset? – Sipilä: Taloudellisista syistä tulleet palautettaisiin välittömästi - Politiikka - Ilta-Sanomat

EU: Turvapaikanhakijoille maihinnousukeskukset? – Sipilä: Taloudellisista syistä tulleet palautettaisiin välittömästi

–Suojelua tarvitsevien tilanne selvitettäisiin välittömästi paikan päällä ja he pääsisivät jatkamaan matkaansa. Taloudellisista syistä tulleet henkilöt palautettaisiin takaisin lähtömaihin, pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi IS:lle sunnuntaina.

Julkaistu: 24.6.2018 22:26

Pääministeri Juha Sipilän mukaan sunnuntain kokouksessa esille nousi muun muassa ”maihinnousukeskusten” perustaminen.

Euroopan komission päärakennuksessa Berlaymontissa pidetyn istunnon tarkoitus oli alustaa keskustelua turvapaikkapolitiikasta EU:n huippukokousta varten. Huippukokous järjestetään kesäkuun 28–29. päivinä.

Suomesta sunnuntain kokoukseen osallistui pääministeri Juha Sipilä (kesk). Sipilän mukaan turvapaikkakysymykseen onnistuttiin esittämään konkreettisia ratkaisuja.

– Suunnitteilla on esimerkiksi perustaa alueellisia maihinnousukeskuksia turvapaikanhakijoille, hän kertoi IS:lle.

Maihinnousukeskukset nopeuttaisivat hädänalaisten auttamista ja turvapaikka-asioiden käsittelyä, Sipilä kertoo.

– Suojelua tarvitsevien tilanne selvitettäisiin välittömästi paikan päällä ja he pääsisivät jatkamaan matkaansa. Taloudellisista syistä tulleet henkilöt palautettaisiin takaisin lähtömaihin.

 Suojelua tarvitsevien tilanne selvitettäisiin välittömästi paikan päällä ja he pääsisivät jatkamaan matkaansa.

Kokouksessa nousi uutena ideana esille mahdollisuus tehdä yhteistyötä YK:n pakolaisjärjestön UNCR:n kanssa. Kumppanuussopimuksia kolmansien maiden kanssa aiotaan myös solmia lisää.

– Tällä hetkellä sopimuksia on solmittu vajaan kymmenen maan kanssa. Tarkoitus olisi solmia lisää, Sipilä sanoo.

Sipilä uskoo, että turvapaikkapolitiikan käsittely etenee tämän viikon torstaina alkavassa huippukokouksessa.

–Suojelua tarvitsevien tilanne selvitettäisiin välittömästi paikan päällä ja he pääsisivät jatkamaan matkaansa. Taloudellisista syistä tulleet henkilöt palautettaisiin takaisin lähtömaihin.

– Sunnuntaina esitetyt ajatukset näyttivät saavan kannatusta. Helposta asiasta ei silti ole kyse. Pakolaiskriisin juurisyyt eivät ole kadonneet mihinkään.

Sunnuntain istunto järjestettiin Saksan pyynnöstä. Syynä tähän oli maan hallitusta repivä riita maan pakolaispolitiikan suunnasta.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja sisäministeri Horst Seehofer ovat syvästi erimielisiä politiikan sisällöstä.

Seehofer haluaa käännyttää Saksan rajalta sellaiset turvapaikanhakijat, jotka ovat jo rekisteröityneet toisessa jäsenmaassa. Merkel vastustaa ehdotusta.

Juha Sipilä ja Jean-Claude Juncker

Seehofer on antanut Merkelille kesäkuun loppuun asti aikaa löytää EU-tason ratkaisu turvapaikkakysymykseen.

Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma pitää tilannetta poikkeuksellisena.

– Ennen on ollut niin, että EU on hakenut tukea Merkeliltä. Nyt Merkel puolestaan hakee tukea EU:lta, Aunesluoma sanoo IS:lle.

 Ennen on ollut niin, että EU on hakenut tukea Merkeliltä. Nyt Merkel puolestaan hakee tukea EU:lta.

Liittokansleri niin ikään tarvitsee tukea kipeästi, jotta sisäministeri hellittäisi asiassa. Saksan pakolaispolitiikkaa koskevat erimielisyydet ovat kyteneet Merkelin ja Seehoferin välillä jo vuodesta 2015.

Merkel ajaa EU:lle yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Sen puitteissa turvapaikanhakijoiden hakemukset käsiteltäisiin keskitetysti ulkorajoilla ja hakijat jaettaisiin jäsenmaiden kesken.

Tällä hetkellä EU-maiden hallitusten näkemykset yhteisestä turvapaikkapolitiikasta poikkeavat kuitenkin rajusti toisistaan.

Itävallan uusi liittokansleri Sebastian Kurz on tiukentanut maan linjaa turvapaikkapolitiikan suhteen. Itävalta aloittaa myös heinäkuussa EU:n puheenjohtajamaana.

Saksan Angela Merkel ajaa EU:lle yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.

Italian uuden hallituksen kanta maahanmuuttoon on jyrkempi kuin koskaan ennen. Lisäksi Italia on ajautumassa törmäyskurssille Espanjan ja Ranskan kanssa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa.

Aunesluoman mielestä tilanne on ristiriitainen, koska turvapaikanhakijoiden määrä on ollut laskussa EU-maissa.

– Todellisuus on toinen, mitä tietyt poliitikot antavat ymmärtää. He tavoittelevat kansansuosiota maalaamalla tilanteesta uhkakuvia.

Kovinta yhteisen turvapaikkapolitiikan vastustus on Itä-Euroopan maissa.

Puola, Unkari, Tsekki ja Slovakia ilmoittivat suoriltaan, että ne boikotoivat sunnuntain kriisi-istuntoa. Maat ovat järjestäen torjuneet kaikki ehdotukset ryhtyä siirtelemään hakijoita jäsenmaasta toiseen.

Pakolaiskriisin aikoihin luotu turvapaikkajärjestelmä on lakannut toimimasta, kun osa EU-maista on kieltäytynyt vastaanottamasta turvapaikanhakijoita.

 Todellisuus on toinen, mitä tietyt poliitikot antavat ymmärtää. He tavoittelevat kansansuosiota maalaamalla tilanteesta uhkakuvia.

– Näin EU-maat ovat joutuneet epätasapainoon keskenään. Italialle langennut vastuu pakolaiskysymyksen hoidossa heijastui maan tuoreeseen vaalitulokseen, Aunesluoma sanoo.

Tutkimusjohtajan mukaan pakolaispolitiikan ongelmiin on vältelty tarttumasta. Ratkaisun etsimistä on lykätty kauemmas tulevaisuuteen, mutta nyt aika uhkaa käydä vähiin.

– Ratkaisun soisi löytyvän pian. Ellei mitään tehdä, erimielisyydet saattavat levitä myös muuhun EU-politiikkaan. Tällöin jäsenmaiden yhteistyö voi olla vaarassa katketa.