Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehotti Kultaranta-keskustelujen aluksi pohtimaan, miten tavalliset eurooppalaiset voisi saada tajuamaan Euroopan unionin yhtenäisyyden tärkeyden.
Niinistön mukaan Euroopan unionin mahdollinen tuleva voima ei voi nousta ainoastaan sotilaallisesta ja puolustuksellisesta ulottuvuudesta, vaan siinä on myös tavallisiin kansalaisiin asti yltävä ”henkinen elementti”.
– On henkisen puolen elementti eli se, tuntevatko eurooppalaiset olevansa Euroopan unionin kansalaisia. Tässä yhteydessä kansalainen-sana on vähän lainausmerkeissä, Niinistö kuvaili.
– Kehottaisin miettimään, miten saadaan tavalliset ihmiset ymmärtämään, että Eurooppa on heillekin tärkeä, hän sanoi.
Niinistön mukaan Euroopan unionin suosio on joidenkin mittausten mukaan jopa nousussa, mutta samaan aikaan joissakin jäsenmaissa voimistuu halu olla lähtemättä mukaan yhteisiin päätöksiin.
– Paineet olla hakematta yhteisiä näkökulmia tärkeissä asioissa ovat aika suuret, ja niitä (paineita) nousee kansallisesta politiikasta.
Niinistön mukaan maailmanjärjestys näyttää tällä hetkellä sellaiselta, että Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä yrittävät sopia keskenään maailman asioista, kuten vaikkapa Syyrian, Lähi-idän ja Korean niemimaan konfliktien ratkaisusta.
– Niistä asioista keskustelemaan ei näytä mahtuvan kuin kolme maata tai henkilöä: Trump, Xi ja Putin. Vähän eri kokoonpanoissa eri kriiseissä, Niinistö sanoi.
Kolmen suuren maan voimapolitiikka tarkoittaa Niinistön mukaan huonoa Suomelle.
– Se on huono asia meidän kannaltamme. Kansainvälinen sopimusjärjestelmä suojaa nimenomaan pieniä. Jokaiselle pienelle maalle on huono asia, jos vain suuret alkavat määritellä maailman tulevaisuutta.