Lienee turvallista sanoa, että näkemykset olivat kaukana toisistaan. Mykkänen haluaisi helpottaa ulkomaalaisten tuloa töihin Suomeen, Halla-aho ei.
Halla-aho päin vastoin tiukentaisi huomattavasti ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa.
Halla-ahon mielestä maahanmuuton pitää olla taloudellisesti neutraalia tai positiivista veronmaksajan kannalta. Huippuosaajia Suomi voisi siis ottaa, matalapalkkaisia ei.
Työssäkäyntikään ei välttämättä merkitse kustannusneutraaliutta, jos palkka on hyvin pieni, Halla-aho sanoo. Jos sen lisäksi saa tulonsiirtoja, nettovaikutus voi olla veronmaksajalle negatiivinen.
– Meillä on jo 500 miljoonan ihmisen rajattomat työmarkkinat EU:ssa. Jos emme pysty houkuttelemaan osaavaa työvoimaa edes muualta Euroopasta, on melko naiivia kuvitella, että ovien avaaminen johtaisi siihen, että muualta maailmasta vyöryisi tänne osaavaa työvoimaa eikä halpatyövoimaa polkemaan palkkoja, Halla-aho sanoi A-studiossa.
Mykkänen: Maahanmuuttajilla osuutensa verotulojen kasvussa
Mykkäselle kelpaisivat molemmat, sekä huippuosaajat että duunarit.
– Työperäinen maahanmuutto toimii Suomen eduksi, Mykkänen sanoi.
Mykkäsen mukaan viiden vuoden aikana Suomeen on tullut työn perässä 30 000 henkeä. Heistä yhdeksän kymmenestä edelleen maassa olevista edelleen töissä. Osuus on suurempi kuin koko työikäisestä väestöstä.
– Sillä on merkittävä osuus verotulojen kasvussa, joka meillä tänä vuonna näkyy.
Halla-aho kehottaisi hallitusta panostamaan siihen, että Suomessa jo olevat työttömät maahanmuuttajat saataisiin töihin.
Mykkänen sanookin olevansa samaa mieltä Halla-ahon kanssa: Kotouttamisturva on liian passivoiva.
– Meidän ei pidä kotouttaa työttömäksi vaan töihin, Mykkänen sanoi.
