Mikä maa on EU:n suurin maksaja ja mikä maa eniten saamapuolella? Nämä kaksi kuvaa näyttävät hyvin Suomen tilanteen

Julkaistu:

EU:lla on edessään kova vääntö siitä, miten Britannian taakseen jättämä miljardien budjettiaukko täytetään.
Keskustelu EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä aloitettiin viime viikolla myös Suomen eduskunnassa EU-komission esitettyä unionin vuosien 2021–2027 budjettikehykseksi 1 135 miljardia euroa.

EU-budjetissa olisi paikattavana brexitin ja Britannian 65 miljoonan veronmaksajan jälkeensä jättämä jopa 12 miljardin euron aukko.

Komissio ei brexitistä kuitenkaan hetkahda, vaan ehdotti päinvastoin budjetin kasvattamista entisestään.

Lisää varoja tahdotaan suunnata niin tutkimukseen, rajakontrolliin, puolustukseen kuin terrorismin torjuntaankin.

Budjettiväännöstä on odotettavissa kovaa, sillä yksikään jäsenmaa ei tahtoisi vapaaehtoisesti kasvattaa omaa osuuttaan, muttei myöskään taivu luopumaan omista saamisistaan.

Suurempi kokonaispotti suhteessa maksajien määrään tarkoittaisi väistämättä kuitenkin myös Suomen jäsenmaksujen kasvua.

Kuka maksaa, kuka saa?

Suomi on EU:ssa nettomaksaja, eli se antaa yhteiseen kassaan enemmän kuin saa takaisin.

Keskimäärin Suomen nettomaksu, eli EU:lta saatujen tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotus on vuositasolla yhteensä noin 500 miljoonaa euroa.

Suurimpien maksajien joukkoon sekään ei kuitenkaan lukeudu.

Vuonna 2016 EU:n suurimpia nettomaksajia suhteessa bruttokansantuloon olivat jäsenmaista Saksa, Ranska, Ruotsi ja Alankomaat.

Asukasta kohden EU:n kassaa täyttivät eniten Ruotsi, Saksa, Tanska ja Ranska.

Kun esimerkiksi Ruotsi maksoi toissa vuonna unionille asukasta kohden noin 158 euroa, Saksa 157 euroa ja Tanska 137 euroa, jäi suomalaisten asukaskohtaiseksi nettomaksuksi 54 euroa.


Suomi putosikin vuonna 2016 yhteensä 294 miljoonalla eurollaan EU:n pienimmäksi nettomaksajaksi yhdessä Italian kanssa.

Unionin suurimmat saatavat menoihin verrattuna oli bruttokansantuloon suhteutettuna Bulgarialla, Romanialla, Unkarilla ja Liettualla.

Jokainen kreikkalainen ja liettualainen tienasi vuonna 2016 maan EU-jäsenyydellä 403 euroa, slovakialainen 372 euroa ja virolainen yhteensä 369 euroa.

Millaista vastinetta rahoille?

Suomi maksaa EU:lle vuosittain suunnilleen kaksi miljardia ja vastaanottaa 1,5 miljardia euroa erilaisina tukina ja avustuksina.

Vuonna 2016 näistä 1,5 miljardista yhteensä 9,5 prosenttia, eli 145 miljoonaa euroa suunnattiin koheesiopolitiikkaan ja runsas viidesosa, eli 320 miljoonaa euroa tutkimukseen.

Suomen kohdalla koheesiorahoitus tarkoittaa työllistymistä, yritystoimintaa, alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta edistävää tukea, josta suurin osa suuntautuu Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Selvästi suurin osa Suomen saatavista, yhteensä 979 miljoonaa euroa kului kuitenkin maataloustukiin. Maatalouden osuus olikin yhteensä jopa 64 prosenttia kaikista Suomen EU:lta tuona vuonna vastaanottamista rahoista.

Luku on selvästi EU:n keskitasoa suurempi, sillä keskimäärin jäsenmaiden maatalouteen suunnatut varat ovat vain 46 prosenttia maan koko vuoden saatavista.

Suomen lopullisen brexitin jälkeisen EU-laskun määrittymisen kannalta ratkaisevaa onkin se, kuinka EU:n erilaisia tukia ja varoja jatkossa kohdennetaan. Komissio on muun muassa esittänyt, että maatalousbudjettia leikattaisiin viidellä ja koheesiorahoja seitsemällä prosentilla nykyisestä.

Yksityiskohtaisempia lainsäädäntöehdotuksia maatalouden osalta on odotettavissa kesä- ja toukokuun vaihteessa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt