Tiedätkö, mikä on mestaruusjuhlien alkuperäinen ”Poika”? Tätä pokaalia on saunotettu enemmän kuin jääkiekon Kanada-maljaa

Alkuperäinen ”Poika” ei ole jääkiekon SM-liigan Kanada-malja.

Alkuperäinen ”Poika” on päässyt monenmoisiin kekkereihin.

25.9.2020 9:00

Tiedätkö mikä on alkuperäinen mestaruusjuhlien ”Poika”? Poika-lempinimi liitetään usean lajin mestaruuspokaaliin, mutta vanhin Poika on juhlistanut mestaruussaunoja jo 100 vuotta. Pesäpallon miesten Suomen mestaruuskilpailujen kiertopalkintoveistoksen on lahjoittanut Lassila-Tikanoja Oy vuonna 1920, ja patsas kiertää kenttiä voiton symbolina edelleen.

– Kyseessä on todellakin vanhin palloilulajien kiertopalkinto, ja siis vanhempi kuin pesäpallo, jota alettiin sarjamuotoisesti pelata kaudella 1922. Tuolloin ”Pojan” kanssa juhlimaan pääsi Helsingin Pallonlyöjät, kertoo pesäpallon historiaa tutkinut Pekka Jyrkiäinen.

Kiertopalkintona olevan lyöjäpatsaan on veistänyt kuvanveistäjä Eemil Halonen, ja veistoksen esikuvana toimi aikanaan 1920-luvun mestarilukkari Urho Veneskoski.

– Patsaassa oli aiemmin jalusta, johon kaiverrettiin mestareiden nimet. Myöhemmin jalusta kuitenkin irrotettiin, Jyrkiäinen kertoo.

”Pojan” historia ulottuu 1920-luvulle.

Myös naisten mestarijoukkueilla oli Jyrkiäisen mukaan aikoinaan oma kiertopalkintoveistos. ”Kisailevat pääskyt” -patsaasta jouduttiin kuitenkin ajan saatossa luopumaan.

– Se oli rakenteeltaan hauras, eivätkä patsaan päälle kiinnitetyt pääskyset pysyneet ehjinä.

Vimpelin Vedon mestaruussaunassa Perttu Ruuska vuonna 2017.

Historioitsijan mukaan ”Poika”-pokaalin säilyminen 100 vuoden ajan pesäpallomestaruuden symbolina on urheilukulttuurillisesti merkittävä yksityiskohta.

Esimerkiksi jääkiekon Kanada-malja otettiin käyttöön vasta vuonna 1951. Myös sen pokaalin historiasta löytyy viittaus pesäpalloon, sillä kansallispelin kehittäjä Lauri ”Tahko” Pihkala toi pystin Suomeen Kanadan matkaltaan.

Pesäpallon poika pääsee taas jakoon ja todennäköisesti myös saunaan lauantaina, kun miesten Superpesiksen mestaruus ratkaistaan Sotkamon ja Kouvolan välillä.

Sotkamon Jymyn mestaruusjuhlat vuonna 2004.

Vaikka mestaruusjuhlat ovat nykypäivänä olettavasti railakkaammat kuin 1920-luvulla, luottaa Jyrkiäinen pokaalin kestävyyteen.

– Alkuperäinen patsas saunoo taas tosiaan viikonloppuna. Pokaalin pintaa on jossain välissä vähän väritetty, mutta se on tukeva veistos, ja edelleen hyväkuntoinen. Uskon, että mestarijoukkueet osaavat antaa sille arvoistaan kohtelua, historioitsija sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?