Pesäpallo

Miksi Toni Kohonen on kaikkien aikojen paras?

Julkaistu:

Pesäpallo
Ilta-Sanomat listasi 10 syytä, miksi sunnuntaina 20:nnen Itä–Länsi-ottelunsa pelaava lukkari Toni Kohonen on edelleen huipulla.
Jos pesäpallossa nimettäisiin pelaaja Jari Litmasen tavoin Kuninkaaksi, tittelin saajasta ei olisi mitään epäselvyyttä.

Lukkaritähti Toni Kohonen, 40, on kiistatta kaikkien aikojen paras pesäpalloilija, jonka häikäisevälle uralle ei näy loppua. Sunnuntaina hän pelaa jo 20:nnen Itä–Länsi-ottelunsa – merkkipaalu, johon ei ole yltänyt kukaan muu.

Ilta-Sanomat listasi syyt, miksi elävä pesislegenda on pysynyt absoluuttisella huipulla yli 20 vuotta.

KÄSI

Kohosen heittokäsi on nelikymppisenäkin sarjan kovimpia. Erilaisista asennoista ja jopa yli 150 km/t:n nopeudella lähtevä piiska on kärkkyvien etenijöiden painajainen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

LYÖNTI

Ristiotteella mailasta pitelevän Kohosen lyönti ei ole Superpesiksen lujimpia, mutta tarkkuudessaan ja monipuolisuudessaan ehdotonta eliittiä.

Kohosen 165–170 km/h lähtevä sivallus on riittävä läpilyönteihin, mistä osoituksena ovat uran 47 kunnaria.

JALAT

Kohonen ei ole koskaan pelannut etenijänä, mutta on tuonut urallaan huimat 453 juoksua. Hänen ennätyksensä 30 metrin kennotestissä on 3,71 sekuntia.

Etenemisnopeutta olennaisempaa on Kohosen räjähtävä lähtönopeus. Hän kykenee hakemaan näppejä lähes 10 metrin etäisyydeltä ja silti polttamaan etenijän pesälle.

VATSA

Tinkimättömään urheilija elämään kuuluu huolellisesti suunniteltu ruokavalio.

– Olen tarkka, mitä laitan suuhuni. Ruokavalio kostuu aika perusjutuista, vaikka olen kokeillut muutakin. Muun muassa viime syksynä kokeilin erityistä kasvisruokavaliota.


MOTIVAATIO

Kohosen poikkeuksellinen ura perustuu ennen kaikkea nuorena tehtyyn valintaan. Siviiliuran sijaan hän on uhrannut voimavaransa pesäpallolle.

– On turha jatkaa pelaamista, jos ei ole jokaisella solulla mukana, hän alleviivaa.

Ammattipesäpalloilijan arki on vaatinut uhrauksia perheeltä, johon kuuluu vaimo ja kaksi lasta.

– Pyrin parhaani mukaan kuskaamaan lapsia harjoituksiin ja auttamaan muissa kodin askareissa. Silti läheskään aina ei ehdi. Kotiin menee valtava kiitos tuesta.

HARJOITTELU

Himoharjoittelijana tunnettu Kohonen treenaa joukkueharjoitusten lisäksi paljon yksinään. Nykyään hän on entistä vähemmän pallon kanssa tekemisissä.

– Talvisin hiihdän kymmenien kilometrien lenkkejä, aika usein kelloa vastaan. Harjoittelen 2–3 tuntia päivässä vuoden ympäri. Palauttavien treenien ja voimaharjoitusten määrä on iän myötä kasvanut merkittävästi.

TERVEYS

Kohonen on pelannut kautta aikojen eniten runkosarjaotteluita. Suoritus on lähes käsittämätön, sillä Kohonen ei ole ollut 1993 alkaneella urallaan yhtään ottelua sivussa loukkaantuneena.

– 1999 siirryin kesken kauden Kiteeltä Ouluun. Siitä seurasi silloisilla säännöillä kahden pelin karenssi. Istuin penkillä Imatralla ja Sotkamossa. Ne ovat uran ainoat väliin jääneet pelit.

SYÖTTÖLAUTANEN

Hiihtäjälupauksenakin tunnettu Kohonen nousi huipulle fyysisten ominaisuuksiensa ansiosta, mutta vielä 1990-luvulla nuoren lukkarin heikkous oli syöttölautasen hallinta.

Määrätietoisen harjoittelun myötä heikkoudesta on tullut iso vahvuus. Kohonen on ollut jo vuosia sarjan paras säätelemään syöttöään tilanteen mukaan, ja on sitä edelleen.

– Lukkarointi on yksilöurheilua joukkueurheilun sisällä. Talvisin nostan palloa ilmaan 1,5 tuntia kerrallaan lähes joka päivä.

LUONNE

Kohoselle ei ryppyillä. Hän on harvoja pelaajia, jota vastustajat eivät edes yritä hiillostaa. Syy on yksinkertainen: mitä enemmän konkarilukkaria härnää, sen paremmin hän pelaa.

Kohosen voittajaluonnetta kuvaa se, että hän on saavuttanut jo 10 Suomen mestaruutta. Nöyrä joukkuepelaaja on aina parhaimmillaan finaalikoitoksissa.

SUU

Kohonen on sanavalmis pelaaja, joka sivaltaa toisinaan omiakin. Verbaalisen ”herkkyyden” merkittävin etu on se, että syöttötuomarin tuomiot kallistuvat normaalia useammin Kohosen eduksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt