Irene Naakka, 37, palasi töihin pian synnytyksen jälkeen – ”On paljon naisia, jotka eivät halua olla kotona”

Kun kirjailija, toimittaja Irene Naakka, 37, pohti toisen lapsen hankkimista, hänellä oli yksi tärkeä kriteeri.

Hän voisi vielä haluta lapsen, mutta vain, jos kumppani jakaisi vastuun vanhemmuudesta tasan.

– Vaikka rakastan lapsiani, oli päivänselvää, että minulla pitää olla mahdollisuus olla minä itse, harrastaa, ei olla ainoastaan äiti, Naakka sanoo.

Naakalla oli yksi lapsi, mutta hän oli alkanut eron jälkeen haaveilla toisesta. Uusi kumppani löytyi, ja pari päätti, että Naakka palaisi lapsen syntymän jälkeen heti voinnin sallittua töihin. Puoliso käyttäisi vanhempainvapaat.

Ratkaisu oli harvinainen, sillä naiset käyttävät valtaosan vanhempien kesken jaettavista vanhempainrahapäivistä.

– Olen yrittäjä, ja jos en tee töitä, niitä ei ole. Olin myös luvannut kirjoittaa kirjan. Plus tein töitä kotona, joten minun oli mahdollista täysimettää ja olla töissä, Naakka kertoo.

Tuo kirja on hiljattain ilmestynyt, ja sen nimi on Ärhäkkä kuin äidiksi tullut (Minerva). Naakka käsittelee siinä vanhemmuuteen liittyviä tasa-arvo-ongelmia monesta eri kulmasta.

”

Vaikka rakastan lapsiani, oli päivänselvää, että minulla pitää olla mahdollisuus olla minä itse.

Kun Naakka kävi töissä muualla, puoliso tuli hänen luokseen vaunujen kanssa kävellen ja tarvittaessa autolla.

Kaikilla aloilla imettäminen ja työnteko ei onnistu – eikä kaikilla ole autokaan – mutta Naakan mielestä imetys pitäisi järjestää lakisääteisesti työpaikoilla niille, jotka sitä haluavat. Imettäminen saattaa olla yksi seikka, joka estää äitiä palaamasta töihin.

Merkittävin syy siihen, että naiset käyttävät valtaosan jaossa olevista vanhempainrahapäivistä, on Naakan mukaan kuitenkin se, että se on yksinkertaisesta tapana.

– Ei välttämättä edes puhuta siitä, että kuka pitää mitäkin.

Miehellä voi puolestaan olla korkea kynnys marssia työpaikalle ilmoittamaan, että haluaa olla pois töistä edes kolme kuukautta.

Kun perhevapaauudistus astui voimaan vuonna 2022, valtaosa isistä halusi luovuttaa äideille kaikki 63 siirrettävissä olevaa vanhempainpäivärahapäivää. Aiheesta uutisoi muun muassa Helsingin Sanomat, jokakysyi hiljattain lukijoiltaan, miksi miehet eivät pidä enempää perhevapaita. Syiksi mainittiin muun muassa naisten ensisijaisuus hoivaajina sekä raha ja esimerkiksi se, että isä ei halunnut jäädä lapsen kanssa kotiin.

– Minulle tuli tästä suorastaan paha olo, Naakka sanoo.

– On paljon naisia, jotka eivät halua olla kotona, mutta heidän on vähän niin kuin oltava. Miksi isillä on oikeus sanoa, että en halua?

Naisvaltaisilla hoitoaloilla voidaan Naakan mukaan jopa toivoa aikaa kotona vauvan kanssa, koska palkat ja työolot eivät ole kohdillaan.

Entä sitten se oletus, että äidin on syytä jäädä kotiin, koska äiti tienaa vähemmän?

– Toivoisin, että laskettaisiin, miten vapaat vaikuttaisivat perheen tuloihin. Erot eivät välttämättä ole niin suuret. Ja jos mies tienaa enemmän, hän saa isompaa vanhempainrahaa ja verotus kevenee.

Sitäkin olisi paikallaan pohtia, miksi äiti tienaa vähemmän.

Vanhempainvapaiden tiukka jako olisi Naakan mielestä voitto tasa-arvolle. Kuva: Aleksi Jalava

Juurisyy tasa-arvo-ongelmiin on Naakan mukaan hoivavastuun kasautuminen naisille.

– Se lähtee jo lapsuudesta. Tyttölapsia aletaan kasvattaa niin, että heistä tulee hoivaajia. Sitten heistä tulee hoitoalan työntekijöitä, jotka saavat liian pientä palkkaa, koska ajatellaan, että hoivaaminen on kutsumus.

Juuri tätä myyttiä naisesta luontaisena hoivaajana Naakka haluaa purkaa uudessa kirjassaan. Ei ole tasa-arvoa, jos ei ole vanhemmuuden tasa-arvoa, kuuluu hänen teesinsä.

Jos Naakka saisi päättää, vanhempainvapaat olisi pakko jakaa tasan puoliksi vanhempien kesken.

– Emme saa päättää monista muistakaan asioista, joten miksi tämän pitäisi olla perheen oma valinta? Olisi kiva, jos kaikki voisivat valita, mutta se toimisi vain, jos yhteiskunta olisi täysin tasa-arvoinen.

Ja sitähän se ei ole. Perhevapaajärjestelmä suosii naisen jäämistä lapsen kanssa kotiin.

Kun heteroperheen äiti pitää perhevapaat, tekee lyhyempää työviikkoa ja hakeutuu hoitovastuun vuoksi vähemmän haastaviin töihin ja niin edelleen, hän menettää huomattavan määrän ansioita.

Naisen eurokin jää yhä vajaaksi.

– Puhumattakaan eläkeläisnaisen eurosta! On järkyttävää, miten paljon se vaikuttaa, että hoiva ei jakaudu tasan, Naakka sanoo.

Eläketurvakeskuksen mukaan naisten keskimääräinen eläke oli vuonna 2021 viidenneksen pienempi kuin miesten.

Vanhempainvapaiden ja hoivavastuun epätasainen jakautuminen on Naakan mukaan niin iso ongelma, että lainsäädännöllä olisi paikka puuttua peliin. Itsestään tasa-arvo ei toteudu.

– Ei se mene aina niin, että isä ei haluaisi pitää vapaita. Toisinaan isä saattaa haluta pitää vanhempainvapaata, mutta äiti omii ne itselleen.

”

Se lähtee jo lapsuudesta. Tyttölapsia aletaan kasvattaa niin, että heistä tulee hoivaajia.

Naiset voisivat Naakan mielestä hellittää hieman äitiyteen liittyvästä metatyöstä. He tekevät valtaosan myös vanhemmuuden tiedonhankinnasta.

– Myös kaiken selvittämistyön pitäisi jakautua. Vaikka isät alkaisivat tehdäkin enemmän, tietäminen on helposti äitien vastuulla. Koska sitä on meillä, ja se on kerääntynyt meihin. Kun saamme lapsen, olemme kaiken maailman Facebook-ryhmissä selvittämässä kaiken maailman asioita, kuten sitä, kuinka monta grammaa sosetta pitäisi antaa seitsenkuiselle.

Isiä ryhmissä ei juuri näy.

– En usko, että miehet tajuavat, mitä netissä tapahtuu. On sormiruokailijat ja kantoliinailijat. Siellä me tiedetään yhdessä, eivätkä miehet osallistu keskusteluun. Sormiruokaa on helppo antaa, kun joku on antanut sen valmiiksi ja miettinyt, mitä missäkin iässä voi syödä.

Naakka ei halua vähätellä vanhemmuuteen liittyvää selvitystyötä, mutta siitä – tai äitiydestä ylipäänsä – ei tarvitse tehdä kaiken nielevää. Jos taakkaa kasaa liiaksi, se voi uuvuttaa.

– Oma puolisonikin on ehkä ollut niin rentona, kun se ei ole ollut jossain ryhmässä keskustelemassa sukista tai sormiruokailusta.

Voi ihan hyvin ajatella, että tässä me nyt syödään, ja näin vaatetan lapseni.

Voitto tasa-arvolle. Sitä vanhempainvapaiden tiukka jako Naakan mielestä olisi. Hän uskoo, että ajan saatossa vanhempainvapaiden puolittaminen säteilisi laajemmalle.

– Julkinenkin hoiva jakaantuisi tasaisemmin eikä olisi enää aloja, joita ajatellaan tehtävän kutsumuksesta.

Asennemuutos pitkällä aikavälillä on Naakan mukaan mahdollinen. Jos valinnanvapaus pysyy laajana, hän pelkää, että naiset jäävät yhä kotiin.