Tampereella sijaitsee kerrostalokoti, jossa nauretaan joka päivä. Samojen seinien sisällä myös itketään joka päivä. Itkujen jälkeen tai usein jo niiden aikana myös halataan. Joka päivä.
Siitä pitävät huolen perheen kolme taaperoa. Kolmoset. Jättimäinen yllätys vanhemmilleen.
Sen lisäksi, että vauvoja syntyi kerralla kolme, miten hämmästyttävää onkaan se, että pienistä keskoskaapeista ponnistaneista vauvoista on tullut jo vauhdikkaita ja taitavia 1-vuotiaita, heidän äitinsä Jenna pohti hiljattain sosiaaliseen mediaan kirjoittamassaan julkaisussa.
Toiveissa oli yksi vauva. Lääkärin sanat kuitenkin muuttivat kaiken.
– Nyt ei sitten kannata harrastaa seksiä, lääkäri sanoi.
– Mutta mitäs, kun me eilen jo ehdittiin olla sellain? Jennakysyi.
Jenna oli miehensä kanssa lapsettomuushoidoissa, sillä hänellä on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä. Neljä vuotta aiemmin pari oli lapsettomuushoitojen avulla saanut esikoistyttärensä. Nyt he toivoivat toista lasta.
Juuri nyt ei kuitenkaan ollut otollinen hetki. Lääkäri ultrasi Jennaa ja tarkasteli tämän munasarjoja. Lääkkeet olivat tepsineet. Liiankin hyvin. Munasoluja oli kypsymässä yhteensä neljä kappaletta.
Lääkäri ei uskonut, että ”vahinkoa” oli vielä ehtinyt tapahtua.
– Lääkäri antoi silloin vahvan suosituksen, että siinä kierrossa ei kannattaisi yrittää mitään.
Ensimmäisiä ultrakuvia pienistä kolmosista.
Oli kuitenkin jo liian myöhäistä.
Ensimmäisenä kesälomapäivänään Jenna teki raskaustestin, johon ilmestyi selkeä plussa. He vitsailivat miehensä kanssa, että vauvoja oli tulossa joko yksi tai neljä. Molemmat olivat väärässä. Ensimmäisessä ultrassa ruutuun lävähti kolme sikiöpussia.
Lääkärikin oli yllättynyt, vaikka oli tietoinen monikkoraskauden riskistä.
– Mieheni pyysi heti varmistamaan, ettei siellä ole vielä neljättä piilossa. Lääkäri ultrasi uudestaan, ja kolme sieltä löytyi, Jenna muistelee.
Sikiöistä alettiin käyttää nimityksiä A-, B- ja C-vauva. Jenna oli ehtinyt sulatella ajatusta useammasta vauvasta viikkojen ajan ennen ensimmäistä ultraäänitutkimusta.
– Olin alkanut toivoa, että saisin kaksoset. En sentään kolmosia osannut toivoa, mutta salaa olin tyytyväinen, Jenna sanoo ja lisää:
– Emme tarkoituksella uhmanneet todennäköisyyksiä, mutta nyt kävi näin.
”Aiotte ilmeisesti jatkaa raskautta?”, lääkäri kysyi parilta uutisen kerrottuaan.
– Sanoin heti: joo! Minkä jälkeen katsoin miestäni ja kysyin: vai mitä? Jenna muistelee nauraen.
Molemmat olivat samaa mieltä: A, B ja C olivat tervetulleita perheeseen.
Kun kolmoset syntyivät, Jenna sai nähdä heidät pienen hetken ajan ennen kuin jokainen vietiin omaan keskoskaappiinsa ja sairaalahuoneeseensa.
Nyt samainen kolmikko on jo vuoden ja kolmen kuukauden ikäisiä. Keskosina syntyneet vauvat viettivät ensimmäistä syntymäpäiväänsä joulukuun 3. päivä. Vuonna 2021 Suomessa oli 11 kolmossynnytystä.
Raskauden alussa Jenna perusti Instagramiin anonyymin tilin nimeltään Kolmen kauppa, koska tahtoi alustan, jolle purkaa ajatuksiaan ja saada vertaistukea.
Hän ei esiinny itse sometilillä kasvoillaan. Vauvojen kasvot puolestaan näkyvät, mutta miten pitkään – siitä Jenna ei ole varma, sillä lasten yksityisyys on hänelle tärkeää. Vauvojen nimiä ei myöskään ole kerrottu seuraajille, vaan heistä puhutaan edelleen A, B ja C-vauvana. A ja C ovat poikia, B tyttö.
Kotona. Aluksi jokainen nukkui omassa äitiyspakkauksessa tuunatussa vauvasängyssä.
Jenna on myös tarkka siitä, millaista sisältöä kolmosistaan jakaa sosiaaliseen mediaan. Lasten kiukkuhetkiä ei kaikkien näkyville esimerkiksi kuvata.
– En halua näyttää huonoja päiviä. Tahdon pitää Instagram-tilin positiivisena ja laittaa lapsista hyvän mielen videoita ja kuvia, jotka ilahduttavat seuraajiani.
Harmistustakin Jenna somessa purkaa, mutta silloin hän kuvailee omia tuntemuksiaan esimerikiksi, jos vauvojen nukutuksen kanssa on ollut ongelmia.
Kun Jenna kertoi läheisilleen ja tutuille kolmosraskaudesta, yleisin reaktio oli tuijottaa suu auki ja kysyä: ”ihanko oikeasti?”
– Paljon tuli myös ilonkiljahduksia, mutta sain minä osanottojakin, Jenna toteaa.
Alkuun vauvoilla ei ollut yhteistä rytmiä, vaan kahden nukkuessa yksi saattoi olla hereillä tai toisinpäin.
Jenna ei itse antanut hetkeksikään tilaa sille, että pohtisi, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Kun olin raskaana, en luonut mitään odotuksia tulevaisuuden suhteen. En positiivisia enkä negatiivisia. En tahtonut kauhistella etukäteen, jotain, mihin en voinut vaikuttaa.
Kolmoset Suomessa
Suomessa syntyy vuosittain kolmoset noin 5–10 perheeseen.
Kolmosia syntyy Suomessa aiempaa vähemmän, sillä huippuvuosina 1990-luvulla kolmosia syntyi 20–30 vuosittain.
Kolmosraskaus on aina riskiraskaus. Raskautta seurataan hyvin tiiviisti sairaalassa.
Suomessa kolmoset syntyvät aina keisarinleikkauksella, usein raskausviikoilla 31–35. Täysimittainen raskaus kestää 40 viikkoa.
Hän sai kuitenkin kuulla ihmisiltä runsaasti kommentteja siitä, kuinka kohta hänellä ei olisi ollenkaan vapaa-aikaa ja hän ei pysyisi lastensa perässä ja arki olisi yhtä raatamista ja että ilman apua ei pärjäisi.
– Niistä kommenteista minä sisuunnuin. Ajattelin, että pöh, mikäs meillä on tässä. Tulee, mitä tulee, mutta turha etukäteen erikseen ulkopuolisten kauhistella.
Vanhojen kaksosvaunujen vaunukoppa alkoi käydä pieneksi.
Jennan kolmoset syntyivät raskausviikolla 29, kaksi kuukautta ennen laskettua aikaansa. A-poika oli 1 280 grammaa ja 38,5 senttiä, B-tyttö 1 302 grammaa ja 39 senttiä ja C-poika 1 573 grammaa ja 41 senttiä.
– Olin todella tokkurassa ja nuppi sekaisin lääkkeiden vuoksi. Synnytys eteni kuin juna, kun yksi kerrallaan vauvat nostettiin ulos ja näytettiin minulle.
Sen jälkeen vauvat siirrettiin viereiseen huoneeseen isänsä ja muun hoitohenkilökunnan luokse.
Elämänsä ensi hetket vauvat viettivät jokainen omassa keskoskaapissaan ja omassa sairaalahuoneessaan tehohoidossa. Sairaalassa pienokaiset olivat jokainen noin kolme kuukautta, kunnes koko perhe pääsi kotiin aloittamaan monikkoarjen.
Instagramissa Jenna kuvaili ensimmäistä kolmea viikkoa kotona näin:
”Ollaan hengailtu kotona nyt jo 3 viikkoa.
Ekan viikon jälkeen olin että apua.
Tokan viikon jälkeen että kyllähän tää sujuu.
Kolmannen viikon jälkeen ”miksi näitä on kolme”
Suurimmalta osin on mennyt oikeesti tosi hyvin. On tietenkin niitä raskaita hetkiä, kun useampi vauva vaatii syliä yhtä aikaa ja varsinkin, kun on välillä vain yksi syli tarjolla.
Pari viime yötä on tuntuneet jopa helpoilta. Olen imettänyt kaikki vuorotellen eikä kenenkään ole tarvinnut (huutaen) odottaa pullomaitoa tai vuoroaan tissille.”
Nyt kun vauvavuosi on takanapäin, Jenna muistelee kaiken sujuneen yllättävän vaivattomasti.
– Minut yllätti se, kuinka helppoa kaikki oli.
Monikkovauvoista saa lisää vanhempainvapaata.
– Mieheni palasi töihin, kun vauvat olivat jo 8 kuukautta. Senkään jälkeen ei ole ollut vaikeaa.
Eräänä päivänä Jenna huomasi pohtivansa, miksi hän on paljon pirteämpi kotona kolmen pienen kanssa kuin mitä hän oli esikoisen vauvavuonna. Untakin tulee vähemmän, mutta virtaa on enemmän.
– Kolmosten paras puoli on se kliseinen, mitä kaikki sanovat, eli että heillä on aina seuraa toisistaan.
– Olin esikoisen vauvavuonna paljon väsyneempi. Kolmosten kanssa minun ei tarvitse olla henkisesti täysin läsnä koko ajan ja leikittää lapsia ja antaa jatkuvaa huomiota. Kun on yksi lapsi, siinä on eri lailla kontaktissa. Kolmosten kanssa voin hengähtää ja välillä vain olla, kun lapset touhuavat paljon keskenään.
Innokkaat apurit. Kolme touhottajaa ryntää hetkessä paikalle auttamaan ostosten kanssa.
Kolmosten suosikkipuuhaa on tällä hetkellä kaiken ”ropeltaminen”. Kun yksi äkkää laatikon tai kaapin, jonka saa auki ja tyhjennettyä, konttaavat kaksi muutakin hetkessä paikalle.
– Kolmistaan he tyhjentävät laatikon sekunnissa. Ja aina se toisella oleva lelu tai kirja on mielenkiintoisin. Se on pakko saada itselle, vaikka väkisin, Jenna naurahtaa.
Kolmoset koputtelevat isosiskon huoneen ovea, kunnes pääsevät sisään:
Jokaisella on myös omat mielenkiinnon kohteensa. C kiipeää joka paikkaan ja nopeasti. B nousee jatkuvasti seisomaan ja odottaa aplodeja taidostaan. A on sylilapsi, jos syli on vapaa, hän kipuaa siihen.
Taaperoista yksi on jatkuvasti tyytyväinen, mutta kuka, se vaihtelee.
– Jos kaksi huutaa, niin kolmas katsoo vierestä ihmeissään, että mikä teitä oikein vaivaa? Ja roolit vaihtuvat jatkuvasti.
Kolmosten ensimmäisinä vaunuina toimivat yli 30 vuotta vanhat kaksosvaunut, jotka verhoiltiin uusiksi.
Vilskettä riittää, ja pääosin lapset ovat tyytyväisiä. Alun uniongelmien jälkeen he nukkuvat ja syövät hyvin. Viisivuotias isosisko pitää mielellään huolta sisaruksistaan tuomalla näille tutteja tai leluja sekä antaa runsaasti haleja ja pusuja. Isosiskon huoneeseen pienillä ei sen sijaan ole asiaa. Vasta kaksivuotiaana sitten, sisko on päättänyt.
Kun Jennalta kysyy kolmosten haastavista puolista, hän miettii pitkään, kunnes keksii jotain.
Pian isosiskon kanssa luistelemassa on kolme sisarusta.
– No, jos jotain pitää vastata, niin kyllähän kaikkeen menee rahaa. Pitää hankkia kolme autonistuinta, jonka vuoksi myös isompi 9-paikkainen auto, sillä pienempään eivät istuimet mahtuneet.
– Ja kaikkea pitää muutoinkin hankkia kerralla kolme, niin eihän se halpaa ole.
Hankinnoissa eniten päänvaivaa aiheuttivat rattaat. Kolmostenrattaita on hankala Suomesta löytää ja moni kolmosvanhempi tilaakin ne suoraan ulkomailta tehtaalta. Jennan makuun kolmosrattaat olivat liian pitkiä ja raskaita. Yhdessä toisen Instagramista tutun kolmosäidin kanssa he keksivät ratkaisun: kaksosrattaista omalla vastuulla tuunatut kolmosrattaat.
– Ne ovat helpottaneet elämääni niin paljon. Rattaat aiheuttavat paljon kummastelua. Kolmas istuin on niin alhaalla, että ihmiset hämmästyvät, kun he huomaavat, että vauvoja onkin kolme kahden sijaan.
Hiljattain eräs ohikulkija vaati saada nähdä rattaiden sisään, koska ei ollut uskoa, että pikkuisia todella on kolme.
Vielä ensi syksyyn asti kolmoset ovat kotihoidossa, minkä jälkeen päiväkotitaival alkaa. Perheelle on tarjottu neuvolasta hoitoapua, mutta he eivät ole kokeneet tarvitsevansa sitä.
– Ajattelin, että pyydän sitä sitten, kun mieheni palasi vuorotyöhönsä, mutta en sitten koskaan halunnutkaan apua. Jotenkin olemme vain pärjänneet ja kaikki on mennyt omalla painollaan.
– Olemme tietenkin kovin onnekkaita, että lapsillamme ei ole mitään keskosuudesta tai muusta johtuvaa haastetta. Yhtä teho-osastolla koettua verenmyrkytystä laskematta meillä ei ole ollut terveydellisiä haasteita.
Kolmoset vastasyntyneinä ja 1-vuotiaina.
Tulevaisuuden suhteen Jennalla ei edelleenkään ole sen suurempia odotuksia.
– Toivon tietenkin, että pysymme jatkossakin terveinä.
– Lempihetkiäni arjessamme on ihan sellainen perusolo, että lapset nukkuvat, heräävät, syövät ja leikkivät. Ja onhan se ihana leikkiä kolmosten kanssa, kun he esimerkiksi hekottavat toisilleen, isosiskolleen tai meille vanhemmille.
Isosisko nauttii, kun saa auttaa sisarusten hoidossa. Päiväkodista oltiin ihmeissään, kun esikoinen oli kertonut hoitajille saavansa kerralla kolme sisarusta.