Yksi syy suomalaisten nopealle ruokailulle voi olla alakouluissa opetettavat ruokailutottumukset, kirjoittaa helsinkiläinen kahden lapsen äiti Laura Dib Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.
Hän toteaa, että yhden luokan ruokailulle on helsinkiläisessä alakoulussa varattu kaksikymmentä minuuttia.
– Tässä ajassa pienen oppilaan pitäisi ehtiä pestä kädet, jonottaa linjastolle, poimia itsenäisesti linjastolta ruoat, leivät ja juomat, kantaa ateriansa pöytään ja ruokailla rauhallisesti. Käytännössä tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että varsinaista ruokailuaikaa jää alle kymmenen minuuttia, Dib kirjoittaa.
Kirjoittaja on huolissaan esimerkiksi siitä, etteivät lapset ehdi tässä ajassa hakea lisää ruokaa tai ottaa linjastolta kaikkea haluamaansa, vaikka haluaisivatkin.
Kouluruokailun kiireisyys on tullut laajemmin vastaan myös esimerkiksi oppilaille tehtävissä kyselyissä.
– Tällä hetkellä monissa kouluissa ruokailuaika on liian lyhyt ja kiireinen. Tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että kouluruokailuun ei osallistuta tai ruoka jää syömättä, Just food -hankkeen vetäjä Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta kertoi elokuussa 2022.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2018 ala- ja yläkoululaisille tekemässä kyselyssä hieman alle 45 prosenttia oli sitä mieltä, että kouluruokailuun on aina tarpeeksi aikaa.
Kahdeksasluokkalaisista samaa mieltä oli ainoastaan noin 37 prosenttia vastanneista.
Reilu 13 prosenttia kuudesluokkalaisista ja hieman yli 15 prosenttia kahdeksasluokkalaisista totesi, että ruokailuun jää riittävästi aikaan vain joskus.
