Kun somevaikuttaja Natalia Salmela tuli raskaaksi joulun aikaan vuonna 2019, hänen ensimmäiseksi googlettamansa asia oli yksityinen neuvola.
Ilta-Sanomille Salmela kertoo, että kun hän varasi ensimmäisen neuvola-ajan julkiselta puolelta, heidät passitettiin Vantaalle, vaikka perhe asui tuolloin Itä-Helsingissä.
– Kaikkien lähineuvoloiden ajat olivat niin tukossa. Siitä syystä aika oli myöhemmin kuin olisi tarvinnut, Salmela kertoo.
Raskausuutisesta shokissa ollut Salmela joutui omasta mielestään odottamaan ensimmäistä neuvola-aikaa aivan liian pitkään.
– Olin tosi huonossa henkisessä tilassa. Koska raskaus oli niin suuri yllätys, kaipasin ammattilaiselta keskusteluapua.
Natalia Salmelan poika on nyt kaksivuotias.
Ensimmäisellä kerralla kunnallisessa neuvolassa oli vastassa työntekijä, jonka kanssa Salmela ja hänen puolisonsa juttelivat. Hän oli yllättynyt, ettei minkäänlaisia tutkimuksia tehty. Hän olisi kaivannut neuvolasta vahvistusta siihen, että raskauden suhteen kaikki on mennyt hyvin.
– Minusta ei tuntunut siltä, että olisin terveyspalvelujen asiakas. Se tuntui vain tilastoinnin vastaanotolta. Lähinnä siellä otettiin tietoja ylös. Tuntui, että asian olisi voinut hoitaa aivan yhtä hyvin puhelimessa.
Ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen Salmela varasi ajan varhaisultraan yksityiseltä puolelta. Siellä hän sai raskaudestaan kaiken sen tiedon, mitä oli kaivannutkin. Kun Salmela sai seuraavan julkisen puolen neuvola-ajan, se siirtyi koronapandemian vuoksi. Takaiskut sinetöivät päätöksen: Salmela päätti siirtää kaikki neuvola-asiansa yksityiselle puolelle. Salmela on tehnyt kaupallista yhteistyötä neuvolan kanssa raskausaikana. Raskauden jälkeen kaupallinen yhteistyö päättyi.
– Raskaus oli minulle niin iso mullistus, että halusin satsata siihen. Minulle toi mielenrauhaa se, että sain asiantuntijan aina langanpäähän ja varattua ajan minulle kalenterista sopivaan aikaan.
Natalia Salmela ja hänen poikansa ovat käyneet molemmat yksityisen neuvolan vastaanotolla.
Salmelalle oli tärkeää, että neuvolassa oli vastassa aina sama työntekijä. Synnytyksen jälkeen hän jatkoi vielä yksityisen äitiysneuvolan asiakkaana ja valitsi lapselleen yksityisen lastenneuvolan.
– Lastenneuvolassa on ollut niin ikään aina sama hoitaja. Siellä ovat aidosti samat ihmiset seuranneet lapsen kasvua syntymästä reiluun kahteen vuoteen.
Suomalaisten kaupunkien ja kuntien neuvoloissa ei ole enää itsestäänselvyys, että odottajaa ja perheitä on vastassa tuttu työntekijä. Kun Ilta-Sanomat kysyi lukijoiden neuvolakokemuksista, moni oli pettynyt jatkuvasti vaihtuviin hoitajiin ja aikojen perumisiin. Myönteisiä kokemuksia neuvoloista oli etenkin niillä vanhemmilla, joilla oli ollut odotus- ja pikkulapsiaikana tuttu työntekijä.
Neuvolajärjestelmän kehittämisestä Aalto-yliopistossa väitellyt terveydenhuollon lehtori, kätilö ja sairaanhoitaja Eija Raussi-Lehto osaa kertoa, miksi neuvolan työntekijöiden vaihtuvuus on odottavan äidin kannalta niin huono asia.
– Raskaus ja synnytys ovat äärimmäisen intiimejä ja syvälle vieviä kokemuksia. Nainen ei keskimäärin hirvittävän montaa kertaa käy läpi tällaista prosessia, joka on niin intensiivinen sekä psyykkisesti että fyysisesti. Tuntuu aika absurdilta, että menet neuvolaan ja tapaat kenet tahansa. Mieluummin luottamuksen rakentaisi sellaisen ihmisen kanssa, joka tuntee koko matkasi, ettei tarvitse joka kerta selittää uudelle ihmiselle näitä asioita, Raussi-Lehto pohtii.
Erityisen intiimi ja tärkeä hetki ihmisen elämässä on synnytys. Silti Suomessa synnyttäjä ei voi tietää etukäteen, kuka sairaalassa on h-hetken tullen vastassa, tutkija huomauttaa.
– Perusturvallisuudentunne tulee siitä luottamuksesta, että pystyt olemaan samojen ihmisten kanssa tekemisissä, eikä sinun tarvitse kertoa joka kerta kaikkia ehkä vaikeitakin asioita uudelleen. Silloin jää paljon asioita sanomatta, jos ei ole sellaista tunnetta.
Tutkija Eija Raussi-Lehto.
Tutkija uskoo, että yksi suuri syy siihen, miksi ihmiset hakeutuvat yksityiselle puolelle on se, että he haluavat kätilön palveluja raskausaikana. Suomalainen neuvolajärjestelmä kuitenkin sulkee pois kätilöt, joilla ei ole osaamista lasten terveydenhuollosta. Siksi moni kätilö opiskelee tänä päivänä terveydenhoitajaksi, jotta voisi työskennellä neuvolassa, tutkija kertoo.
– Kätilöt tuntevat nimenomaan raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan, mutta nyt tämä porukka ei saa hoitaa odottavia äitejä, Raussi-Lehto huomauttaa.
Kun Salmela kertoi avoimesti kaupallisessa yhteistyössä kirjoitetussa blogitekstissään valinneensa yksityiset neuvolapalvelut, hän sai someseuraajiltaan hurjan paljon palautetta. Monet nostivat esiin, että julkisen terveydenhuollon puolella äidit on jätetty oman onnensa nojaan. Konkreettisesti tämä tuli esiin, kun korona-aikana synnytyksen jälkitarkastukset peruttiin Helsingissä.
Salmelalla todettiin synnytyksen jälkeen tulehdus, joka hoidettiin antibioottikuurilla.
– Jos en olisi hakeutunut yksityisellä puolella lääkärin pakeille, synnytyksen jälkeinen palautumiseni olisi voinut kestää vielä pidempään. Nytkin minulla meni seitsemän viikkoa, ennen kuin pystyin edes istumaan.
– Minulle toi mielenrauhaa se, että sain asiantuntijan aina langanpäähän, Salmela sanoo.
Salmela sai yksityiseltä puolelta henkilökohtaista neuvontaa imetykseen: häntä raskausaikana hoitanut kätilö kävi kotona neuvomassa, miten vauvan rintaruokinta lähtee käyntiin.
– Oli tosi kiva, ettei erikseen tarvinnut hakeutua Imetyksen tuen työntekijän pariin. Samalla käynnillä raskausajalta tuttu kätilö huomasi, että minulla on mahdollisesti alkava tulehdus ja käski hakeutumaan lääkäriin, jos se ei kotihoidolla parane.
Lisäksi julkiselta puolelta hoitaja kävi perheen kotona tarkastamassa pienikokoisena syntyneen Benkku-pojan voinnin.
– Se oli meidän vauvalle tosi tärkeää, koska Benkulla oli synnytyksessä vähän hengitysvaikeuksia. Se kotikäynti keskittyi vauvaan, ja imetyksessä katsottiin vain imuote nopeasti.
Kunnallisella puolella Salmelalle perusteltiin alkuraskauden suurella keskenmenon riskillä sitä, että ensimmäistä neuvola-aikaa joutuu odottamaan. Järjestelmää ei haluta kuormittaa heillä, joiden raskaus ei etenekään. Salmela ihmettelee perustelua.
– Kaksi ja puoli kuukautta saattaa olla tosi pitkä aika odottaa sitä, että pääsee juttelemaan asiantuntijan kanssa heille, joilla on ollut aikaisemmin keskenmenoja tai jotka kärsivät peloista tai joilla suvussa on ollut paljon kesken menneitä raskauksia.
Natalia Salmela halusi satsata raskausajan terveyspalveluihin siitäkin syystä, että tiesi, ettei halua enempää lapsia.
Tutkija on samaa mieltä siitä, että neuvolan pitäisi tukea myös niitä naisia, joiden raskaus päättyy keskenmenoon.
– Nyt siellä sanotaan vain, että tervetuloa sitten, kun asia on uudelleen ajankohtainen. Ikään kuin keskenmenon käsittelyssä ei tarvitsisi tukea. Neuvola on mukamas vain lasta varten, vaikka se ei ole niin, vaan neuvolan pitäisi olla naista varten, Raussi-Lehto muistuttaa.
Salmelan raskautta seurattiin yksityisessä äitiysneuvolassa säännöllisesti. Lisäksi hän osti ylimääräisiä palveluita: NIPT-testillä selvitettiin sikiön Down-oireyhtymän riski, Salmela kävi raskausaikana kumppaninsa kanssa imetyskoulutuksen ja synnytysvalmennuksen.
– Minulle oli tosi tärkeää mennä sinne vain oman puolison kanssa. Sai kysellä tyhmiä ilman ryhmäpainetta ja sai koko huomion vain omaan tilanteeseen. Yleistietoa löytyy netistä aika paljon.
Raskausajan neuvolassa kätilö opetti Salmelalle kädestä pitäen, miten vastasyntynyttä vauvaa nostetaan, käännetään, miten vaippa vaihdetaan ja miten vauva kapaloidaan.
– Olen insinööri ja kaipasin sellaista tietoa. En usko ollenkaan sellaisiin äitimyytteihin, että kun nainen kasvaa 18-vuotiaaksi, hän tietää, mitä tarvikkeita tarvitsee hankkia ja miten vauvoja pidellään. Ajattelin, että jos vauva- ja raskausaikaa voi jotenkin helpottaa, niin tämä on aika pieni investointi.
Salmelan tietojen mukaan yksityisistä neuvolapalveluista maksavat usein esimerkiksi äidit, joilla on riskiraskaus tai äidit, joiden raskaus on alkanut hedelmöityshoidoista yksityisellä puolella.
– Ne ihmiset saattavat vaalia omaa raskauttaan ja haluta siksi normaalia enemmän tarkastuksia.
Korona-aikana puolisoiden osallistuminen esimerkiksi ultraäänitutkimuksiin oli rajattua. Salmelalle oli tärkeää, että hänen lapsensa isä pääsi yhtä lailla seuraamaan lapsen odotusta.
– Se oli monelle tosi iso kriisi, että ensimmäistä kertaa, kun vauva nähdään, niin toinen ei edes näe häntä.
Salmelalle raskaus ja synnytys olivat ainutlaatuisia kokemuksia, koska hän tietää, ettei halua enempää lapsia. Sekin oli yksi syy maksaa yksilöllisemmästä palvelusta. Hänestä tuntui, että yksityisten palveluiden piirissä raskaus oli paljon todentuntuisempi, koska hän pääsi sitä kautta katselemaan kohdussa kasvavaa vauvaa useita kertoja ultraäänitutkimuksissa. Julkisella puolella raskauden seurantaan kuuluu tavallisesti vain kaksi ultraäänitutkimusta. Toisaalta hän halusi yrittäjänä mahdollisuuden varata aikoja hänelle sopiviin väleihin.
– Se, että pystyy netissä varaamaan ajan juuri sellaiseksi päiväksi ja ajaksi kuin haluan, helpottaa arkea. Se helpotti myös puolison mahdollisuuksia osallistua käynneille.
”Ajattelin, että jos vauva- ja raskausaikaa voi jotenkin helpottaa, niin tämä on aika pieni investointi.
Kun synnytys alkoi elokuussa 2020 ja lapsivedet menivät, Salmela oli yksityisen äitiysneuvolan tutun kätilön vastaanotolla. Hän oli niin kiitollinen alusta asti mukana olleelle hoitajalle, että kävi hakemassa tälle samantien alakerrasta Marimekon myymälästä lahjakortin.
– Hän kehui minulla päällä ollutta mekkoa. Kävin hakemassa lahjakortin, että hän voi käydä ostamassa itselleen samanlaisen mekon. Yhdeksän kuukauden aikana aidosti tutustuu ihmiseen ja se tuntui tosi henkilökohtaiselta, Salmela muistelee.
Salmela on saanut seuraajiltaan kritiikkiä siitä, että jos kaikki alkaisivat käyttää yksityisiä palveluja, julkiset neuvolapalvelut rapistuisivat.
– Se on varmaan totta, mutta minä en itse halua, että oma lapseni on koekaniini. En halua laittaa omaa lastani kärsimään yhteiskunnan epäkohdista.
Raussi-Lehto ymmärtää hyvin, miksi toiset valitsevat yksityiset neuvolapalvelut, vaikka se asettaa nykymallissa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Tutkija huomauttaa, että esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa voi valita julkisten ja yksityisten neuvolapalveluiden väliltä. Hänen mielestään samaa voitaisiin hyvin kokeilla Suomessakin.
– Siellä yksityinen kätilö voi hoitaa omia potilaitaan koko raskausajan, synnytyksen ja käy vielä synnytyksen jälkeen kotona. On olemassa erilaisia järjestelmiä, ei vain yhtä ainoaa oikeaa.
Raussi-Lehdon mielestä Suomi ei voi enää leveillä pelkästään sillä, että meillä on sata vuotta vanha upea neuvolajärjestelmä. Uusia innovatiivisia palvelumalleja kannattaisi kokeilla neuvolan kehittämisessä, tutkija sanoo.
– Ehkä väestö lisääntyisi, kun ei tarvitsisi jättää toista lasta hankkimatta negatiivisten kokemusten vuoksi.
Salmela huomauttaa, että neuvolan alkuperäinen ajatus on valtavan hieno: huolehtia äitien ja vauvojen hyvinvoinnista. Neuvola auttoi aikanaan kääntämään äitiys-, synnytys- ja imeväiskuolleisuuden laskuun.
– Nyt pitäisi miettiä, että mitkä asiat tänä päivänä edistävät alkuperäistä missiota. Sata vuotta sitten äitien ongelmat olivat varmaan aika erilaisia kuin tänä päivänä. Moni kärsii mielenterveysongelmista, lapsettomuudesta ja ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut. Olisi hyvä miettiä, miten neuvolapalveluita voitaisiin kehittää, jotta ne vastaisivat tämän päivän kriteereihin laadukkaasta hoidosta.
Juttua täydennetty 13.10. kello 9.11. Lisätty tieto siitä, että Salmela on tehnyt kaupallista yhteistyötä neuvolan kanssa.
Juttua täydennetty 13.10 kello 9.35: Lisätty tieto siitä, että Salmelan kaupallinen yhteistyö neuvolan kanssa päättyi raskauden jälkeen.
