”Äitini ei ole nähnyt lapsiani enää moneen vuoteen” – vanhemmat kertovat, milloin isovanhemmat menivät liian pitkälle

”Äitini julisti, että hänellä on oikeus antaa lapsenlapselleen karkkia ja tunki karkin tyttäreni suuhun”, kertoo Ilta-Sanomien lukija.

Osa vanhemmista kokee, että isovanhemmat puuttuvat väärällä tavalla lastenlastensa kasvatukseen.

1.8. 15:35

Isovanhemman näkemykset vanhemmuudesta voivat olla hyvinkin erilaisia kuin vastikään vanhemmaksi tulleen.

Kerroimme neljästä äidistä, jotka kokivat, että isovanhemmat olivat puuttuneet väärällä tavalla lastenlastensa kasvatukseen. Samassa jutussa isoäiti puolestaan kertoi, miltä tuntuu, kun ex-miniä ei halua pitää yhteyttä.

Lue lisää: Perheenäiti katkaisi välit lasten mummoon, kun mitta tuli viimein täyteen: ”Siinä menee rajani”

Juttu perhe-elämän ongelmista herätti valtavasti tunteita. Monella Ilta-Sanomien lukijalla oli vastaavanlaisia kokemuksia. Sekä vanhemmat että isovanhemmat halusivat avata aihetta omasta näkökulmastaan.

"Äiti julisti, että hänellä on oikeus antaa karkkia”

Ilta-Sanomien lukijoiden mukaan isovanhemmilla ja vanhemmilla voi olla täysin eri näkemys siitä, mikä on hyväksi lapselle.

Erilaiset ruokailutottumukset, lelumieltymykset tai vaikkapa ajatukset sääntöjen noudattamisesta voivat aiheuttaa ristiriitoja.

Äitini oli tuonut kolmevuotiaalle tyttärelleni karkkipussin tuliaisiksi. Sanoin, että tyttäreni ei syö, eikä edes osaa kaivata vielä moisia herkkuja. Niiden aika on myöhemmin. Äitini julisti, että hänellä on oikeus antaa lapsenlapselleen karkkia ja tunki karkin tyttäreni suuhun.

”Äitini julisti, että hänellä on oikeus antaa lapsenlapselleen karkkia”, Ilta-Sanomien lukija kuvailee.

Mieheni isä osteli kovaäänisiä leluja. Otimme anoppilaan mukaan kaikki äänekkäät lelut, ja mieheni leikki niillä lasten kanssa niin, ettei keskustelusta tullut mitään. Siihen loppui lelujen ostelu. Sen jälkeen vaari kysyi, mitä hän voisi ostaa lapsille lahjaksi.

Anoppi käytti teini-ikäiseen lapseemme rumaa kieltä ja haukkui tämän, joten en halua enää koskaan mennä kuuntelemaan moista.

Anoppi osteli välillä salaa herkkuja lapsille. Ensimmäisen kanssa olimme vähän nipompia, joten se välillä harmitti, mutta toisen kanssa osasimme ottaa asiat jo vähän rennommin ja arvostaa enemmän niitä anopin monia hyviä puolia.

"Anoppi käytti rumaa kieltä lapseemme”

Arkisten kiistojen lisäksi myös huono kielenkäyttö ja suoranainen henkinen väkivalta kiristävät isovanhempien ja heidän lastensa tai lasten puolisoiden välejä.

Anoppi käytti teini-ikäiseen lapseemme rumaa kieltä ja haukkui tämän, joten en halua enää koskaan mennä kuuntelemaan moista. En myöskään halua lasteni altistuvan sellaiselle.

Äitini arvosteli aina toisten ulkonäköä tyyliin, ”tuo poikahan on pahasti aliravittu, sillähän on riisitauti, eikä kauaa elä”. Poika oli aina kaikkien paino- ja pituuskäyrien yläpuolella.

Äitini ei ole nähnyt lapsiani enää moneen vuoteen. Viime käyntini siellä oli piste ii:n päälle. Hän ei puhunut lapsilleni ollenkaan ja tuskin edes vilkaisi heihin päinkään. Kahvipöydässä äiti ei tarjonnut heille mitään, vaan siivutti ainoastaan minulle pullaa kahvin kanssa. Kukaan lapsistani ei viihdy hänen luonaan, eikä itsellänikään ole sinne enää mitään mielenkiintoa mennä. Itseään saa syyttää, kun hänestä erkaannuin. Aina kehumassa itseään ja väheksymässä muita.

"Ex-anoppini arvosteli minua lapselle”

Myös luonteiden erot aiheuttavat ristiriitoja. Jos isovanhempi on dominoiva tyyppi, saattavat välit lopulta katketa kokonaan.

Ex-anoppini arvosteli ja arvostelee minua lapselle. Onneksi lapsella on omat aivot, joilla ajatella. Hän ei kunnioittanut meidän kasvatusperiaatteita. Vanhempaa lastamme ex-anoppi suosi ja suosii edelleen. Hän melkein luulee omistavansa hänet, vaikka lapset ovat täysi-ikäisiä.

Anoppini komensi ja käskytti, oli varsinainen diktaattori.

Italialainen anoppini komensi ja käskytti, oli varsinainen diktaattori. Hän haukkui muille minua ja määräili, mitä lapsi syö ja miten hänet vaatetetaan. Kestin pari vuotta ja muutin takaisin Suomeen. Lomilla kiristelin hampaita ja olin hiljaa. Pitihän lapsen tavata isovanhempiaan.

Kaamean anopin kokeneena voin vain neuvoa, ettei kannata sietää alkuunkaan. Itsellä kesti hermo 20 vuotta. Avioliitto kärsi koko ajan. Mummot ja ukit järjestykseen, ja heti!

”Jälkikasvun hoitavat ne, jotka tenavat tekevät”

Vanhempien lisäksi myös isovanhemmilla oli sanansa sanottavanaan kasvatuskonflikteista.

Osa niistä liittyi kommenttien mukaan siihen, että vanhemmat vaativat isovanhemmilta liikaa osallistumista lasten hoitoon.

Meidän piti käydä pieni neuvottelu, kun meitä alettiin pitää jonkinlaisena lapsiparkkina. Autamme tässäkin asiassa mielellämme, mutta siitä pitää sopia etukäteen. Olemme saaneet jo yhdet lapset aikuisiksi. Nyt on toisten vuoro elää. Olemme silti varalla ja taustalla.

Ehkä olen erilainen pappa, mutta en minä enää halua, jaksa ja viitsi viedä tenavaa Linnanmäelle ja harrastuksiin. Se on vanhempien tehtävä.

Eiköhän sitä elämässä, vanhuudessakin, ole muitakin virikkeitä ja mielenkiinnonkohteita kuin lapset ja lastenlapset? Se vasta kauheaa olisikin, jos koko elämä pyörisi niiden ympärillä! Muistan aina erään tuttavani tokaisun: ”Kyllä lastenlapset ovat ihania, mutta paras hetki vierailussa on se, kun perävalot loittonevat!”

Jälkikasvun hoitavat ne, jotka ne tenavat tekevät. Ehkä olen erilainen pappa, mutta en minä enää halua, jaksa ja viitsi viedä tenavaa Linnanmäelle ja harrastuksiin. Se on vanhempien tehtävä.

Kasvatusperiaatteet voivat olla vanhemmilla ja isovanhemmilla erilaiset. Ristiriidoilta ei aina vältytä.

Näkeehän tuon palvelutalossa: monella lapsettomalla käy enemmän vieraita kuin lastenlastensa hoitoon aikanaan keskittyneellä. Näiltä jäi iso osa elämää elämättä, kun piti keskittyä hoitamaan oman lapsen parisuhdetta ja varmistamaan jaksamista niinä päivinä, kun lapsia ei saanutkaan päiväkotiin. Aika monella vuosia lapsenlapsia hoitaneella on yksinäinen vanhuus. Ei se vuosien hoitovelvollisuus tarkoita, että lapsenlapset haluaisivat olla missään tekemisissä isovanhempien kanssa myöhemmin.

”Olen ajatellut lastensuojeluilmoituksen tekemistä”

Osa isovanhemmista kertoi, etteivät omien lasten ja heidän puolisoidensa kasvatustyylit kestä päivänvaloa.

Jotkut lapset eivät kasva aikuisen mittoihin, vaan jäävät ”iskän pikkutytöiksi”. Silloin koko lähipiiri kärsii.

Yhden lapseni ex ja exän uusi puoliso aiheuttavat kahdelle lapsenlapselleni ahdistusta muun muassa pakottamalla syömään ruokia, jotka oksettavat. Lisäksi exän uudella on alkoholistivanhemmat, joiden härskiä puhekieltä lapsenlapset todistavat. On myös muita epäkohtia. Olen ajatellut lastensuojeluilmoituksen tekemistä lastenlasteni parasta ajatellen.

Vanhemmat vaativat liikaa

Onneksi ristiriidoista on mahdollista selvitä. Nämä isovanhemmat jakavat vinkit, jotka ovat toimineet heillä.

Ei ole meidän asia puuttua, ellei neuvoa kysytä. Nautitaan lastenlapsista, mutta ei puututa nuorten vanhempien asioihin. Näin välit säilyvät yleensä hyvinä.

Jokainen perhe elää tavallaan. Niin minäkin. En ole puuttunut, ja siksipä meillä on hyvät välit ja hauskaa yhdessä. Olen apuna, kun pyydetään.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?