Suomi oli vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa. Vuonna 2020 Suomessa lähisuhdeväkivaltaa kokeneista 75,2 prosenttia oli naisia.
Lähisuhdeväkivallan eri muotoja ovat muun muassa fyysinen väkivalta, henkinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta, taloudellinen väkivalta ja digitaalinen väkivalta.
– Väkivalta vaikuttaa monitasoisesti sen kokijan hyvinvointiin, vaikka väkivallasta ei välttämättä olisi jäänyt mitään fyysisiä jälkiä tai vammoja, Naisten Linjan väkivaltatyön asiantuntija Pamela Peltonen kertoo.
Väkivalta jättää usein jälkeensä trauman, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia vielä suhteen päättymisenkin jälkeen.
Väkivalta alkaa pikkuhiljaa
Suhteessa voi olla väkivaltaa jo ennen tai ilman ensimmäistäkään lyöntiä.
Moni ei kuitenkaan välttämättä ymmärrä tai ainakaan suostu hyväksymään elävänsä väkivaltaisessa suhteessa.
Usein väkivallan tekijää mietittäessä, tämä mielletään kauttaaltaan pahaksi hahmoksi, josta ei löydy tippaakaan hyvyyttä. Tosi asiassa harva ihminen on kauttaaltaan paha.
Moni lähisuhdeväkivaltaa kohdannut kieltääkin kokemuksiaan sen varjolla, että kumppani on joissain asioissa kiltti.
”Tekijä manipuloi uhria niin, että tämä näkee epänormaalin normaalina.
Lähisuhdeväkivalta myöskään harvoin alkaa silmittömällä väkivallalla, vaan se tulee mukaan pikkuhiljaa.
– Moni yhteydenottaja kertoo sen hiipineen suhteeseen todella vaivihkaa, joten väkivallan läsnäoloa ei aluksi kunnolla edes tiedosta tai käsitä, Peltonen kertoo.
Lue myös:
Usein väkivalta alkaa henkisellä väkivallalla, josta se portaittain pahenee ja saattaa lopulta yltyä fyysiseksi.
Uhrin rajat venyvät ja hän tottuu hiljalleen väkivallan eri muotoihin.
– Henkistä väkivaltaa on vaikea huomata, koska tekijä manipuloi uhria niin, että tämä näkee epänormaalin normaalina.
Lopulta uhri saattaa alkaa pitämään tilanteita normaaleina parisuhdekriiseinä.
– Sen sijaan, että näkisi sen olevan ympäristö, missä kenenkään ei tarvitsisi eikä kannattaisi elää.
Lue myös: 6 asiaa, joita kumppanilta ei pidä koskaan sietää
Keho voi reagoida väkivaltaan voimakkaasti
Lähisuhdeväkivallan vaikutukset yltävät pitkälle. Iholle fyysisen riidan jälkeen jääneet mustelmat ovat näkyvä ja fyysinen seuraus, mutta pinnan alla tapahtuu monia eri asioita.
Väkivallan ei tarvitse olla fyysistä, jotta se voisi jättää fyysisiä ja henkisiä jälkiä. Sen seuraukset ovat verrattavissa pitkäkestoisen stressin seurauksiin.
– Vaikka suhteessa ei olisi fyysistä väkivaltaa lähes ollenkaan, niin keho voi silti reagoida todella voimakkaasti. Toistuvat säryt, vatsavaivat, sydämen tykytykset ja huimaus voivat esimerkiksi olla seurausta lähisuhdeväkivallasta, Peltonen sanoo.
”Uhri alkaa kyseenalaistamaan kaikkea itsessään ja syyttää kaikesta itseään.
Fyysinen väkivalta on shokkitilanne, jonka takia ihmiselle herkemmin kehittyy traumaperäinen stressihäiriö. Näin voi tapahtua myös pitkäkestoisen henkisen väkivallan myötä.
Lue lisää: Trauma voi jäädä vaivihkaa mieleen kytemään – 5 kysymystä kertoo, tarvitsetko apua sen purkuun
Henkinen väkivalta on hallitsevaa ja se iskee ihmisen psyykeeseen – juuri sinne, missä ihminen on hauraimmillaan.
– Se on henkistä kidutusta, jossa ihminen joutuu elämään ja joissain tapauksissa uhri kärsii siitä vuosia.
Osana henkistä väkivaltaa tekijä usein on myös taitava siirtämään syyllisyyden taakkaa uhrin harteille.
– Uhri alkaa kyseenalaistaa kaikkea itsessään ja syyttää kaikesta itseään. Tekijä on niin taitava siirtämään syyllisyyden ja häpeän uhrille, vaikka häpeä ja syyllisyys väkivallasta kuuluu ehdottomasti aina tekijälle.
Osa oireista ilmenee vasta eron jälkeen
Lähisuhdeväkivallan alkaessa pikkuhiljaa alkavat myös lukuisat oireet. Outoja oireita ei välttämättä osaa yhdistää väkivallasta johtuvaksi.
– Ne voivat kehittyä lyhyellä tai pitkälläkin viiveellä. Välillä ne kehittyvät vasta, kun suhteesta on jo lähtenyt, Peltonen kertoo.
Väkivallan uhrin mieli voi joissain tapauksissa niin sanotusti jakautua kahtia. Silloin puhutaan dissosisaatiosta, joka syntyy trauman seurauksena.
Kyseessä on selviytymismekanismi, jossa toinen puoli mielestä kantaa tunnepuolen haudattua traumamuistoa ja toinen puoli pyrkii vain selviytymään viikosta toiseen.
”Iso osa fokuksesta on ollut vain siinä, että on saanut lapset hoidettua ja pidettyä turvassa.
Haudatut muistot puskevat esiin voimakkaan oireilun kanssa usein vasta, kun suhteesta on lähtenyt.
– Silloin oireilulle alkaa olemaan enemmän turvallista tilaa ja silloin ihminen vasta alkaa oireilemaan ja näkemään painajaisia.
– Varsinkin, jos kuviossa on mukana lapsia. Iso osa fokuksesta on ollut vain siinä, että on saanut lapset hoidettua ja pidettyä turvassa.
Outoja oireita ei aina osata yhdistää toisiinsa
Ihminen saattaa käydä jopa useiden eri asioiden vuoksi lääkärissä etsimässä ratkaisuja. Ihmeellisille oireille ei välttämättä löydy selitystä, eikä kukaan keksi yhdistää niitä toisiinsa ja lähisuhdeväkivaltaan.
Fyysisiä oireita voivat olla muun muassa:
Krooninen kipu
Ruoansulatusongelmat
Univaikeudet
Fyysinen uupumus
Ruokahalun voimakkaat muutokset
Syömishäiriöt
Paniikkikohtaukset
Sydämentykytykset tai rintakipu
Vapina
Päänsärky, migreeni ja huimaus
Psyykkisiä oireita voivat olla muun muassa:
Muistihäiriöt ja keskittymisvaikeudet
Kognitiivisten kykyjen heikentyminen
Epätodellisuuden tunne
Vaikeus hahmottaa aikaa ja omia rajoja
Päätöksenteon vaikeudet
Painajaiset ja takaumat
Itsetuhoiset ajatukset, masennus ja ahdistuneisuus
Pelkotilat
Vihan ja raivon tunteet
Mielialan voimakkaat vaihtelut
Väkivaltaisessa suhteessa eläneet kertovat usein kärsivänsä alhaisesta itsetunnosta sekä itseluottamuksen ja omanarvontunnon menetyksestä.
Voi olla vaikea uskoa siihen, että elämä kantaa jatkossa.
– Lähisuhdeväkivallalla on valitettavasti todella pitkät seuraukset. Se voi vaikuttaa työ- ja opiskelukykyyn, kun keskittyminen ja jaksaminen heikkenee.
Moni myös pelkää muodostaa uusia läheisiä ihmissuhteita. Osa saattaa jopa ottaa etäisyyttä läheisiinsä.
Luottamus muihin ihmisiin heikentyy ja voi olla vaikeuksia uskoa, että joku vielä oikeasti rakastaisi.
– Luottamuksen rakentaminen uuden kanssa voi olla vaikeaa. Mitä jos seuraavakin vahingoittaa samalla tavalla kuin aiemmin on satutettu ja joutuu taas saman tilanteen eteen.
Peltonen kertoo, että myös kyky osoittaa ja vastaanottaa läheisyyttä voi heikentyä pitkäksikin aikaa.
– Esimerkiksi kosketus ei enää miellytä samalla tavalla kuin ennen ja intiimielämä kärsii.
Uhreille on tarjolla apua
Peltosen mukaan tärkeä apu lähisuhdeväkivallasta toipumisessa on keskusteluapu ja vertaistuki.
– Jos joutuu tällaisten rankkojen elämänkokemusten ja kriisien eteen, vertaistuki tutkitusti auttaa, Peltonen sanoo.
Apua ja vertaistukea lähisuhdeväkivallan uhreille tarjoavat muun muassa Naisten Linja ja Nollalinja.
Oletko sinä kokenut lähisuhdeväkivaltaa? Jos haluaisit kertoa tarinasi, lähetä sähköpostia toimittaja Janna Nousiaiselle, janna.nousiainen@iltasanomat.fi.
